Tänään on 01.08.2014 04:40 ja nimipäiviään viettävät: Maire, Gerda ja Gerd. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Luo uutisvirta

PUNAINEN TURKU: Auringolle

Tänään 5-2 tulee kuluneeksi tasavuosia kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymästä Pietarsaaressa 1804. 1804 – Johan Ludvig Runeberg , Suomen kansallisrunoilija (k. 1877 ) Johan Ludvig Runeberg ( 5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo ) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista. Hän on ollut arvostettu myös Ruotsissa ja hänen tuotantonsa vaikutti suuresti koko ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, johon asemaan hän nousi jo elinaikanaan.    J. L. Runeberg vuonna 1948 julkaistussa muistopostimerkissä - 15 markan arvoinen mies. Runeberg suoritti ylioppilastutkinnon Turussa 1822 ja aloitti seuraavana vuonna Turun akatemiassa filosofian opinnot. Hän liittyi Pohjalaiseen osakuntaan . Opiskeluaikana hänen ystäväpiiriinsä kuului muita pohjalaisia, kuten Johan Jakob Nervander , J. V. Snellman ja uusimaalainen Elias Lönnrot . Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi heinäkuussa 1827 . Kun maamme ensimmäinen säästöpankki avasi ovensa Turussa 4.1.1823 ilmoittautuivat pojat heti pankin asiakkaiksi - lainapuolelle. Sisään saatiin odotusten mukaisesti pikkusummia ja vastaavasti antolainaus oli sen mukaista. Lainansaajien nimilistalta löytyy tuttuja nimiä, kuten J.J. Nervander (200 ruplaa), J-L.Runeberg (300 ruplaa) ja J.V.Snellman (200 pankinruplaa). Opiskelurahoja hän ansaitsi myös  kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä . Ensin mainitun paikkakunnan innoittamana syntyi 1830 hänen esikoiskokoelmassaan julkaistu runo Saarijärven Paavo ( Bonden Paavo ).  Runebergin ensimmäinen julkaistu runo oli Åbo Tidningar -lehdessä 1826 ilmestynyt Auringolle ( Till solen ). Kesällä 1827 Runeberg asui arkkipiispa Jakob Tengströmin virkatalossa Paraisilla , missä hän opetti lapsia. Siellä hän tapasi Fredrika Tengströmin , jonka setä arkkipiispa oli. Fredrika ja Johan menivät naimisiin tammikuussa 1831. Turun palo syyskuun 4.-5. 1827 karkoitti Runebergin kaupungista ja mies pakeni 1828 Helsinkiin. Siellä perustettiin 1832 Helsingfors Morgonblad -lehti, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli. Helsingin-vuosinaan Runeberg asui useissa eri osoitteissa eri puolilla kaupunkia. Alkuvuonna 1837 Runeberg sai Porvoon kymnaasin roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran ja perhe muutti pysyvästi Porvooseen . Opettajanuransa ohella hän toimitti Borgå Tidning -lehteä vuosina 1838–39. Runeberg toimi opettajana aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1857 ja keskittyi sen jälkeen kirjoittamiseen. Hän halvaantui vuonna 1863 saatuaan metsästysretkellä aivoverenvuodon ja vietti loppuelämänsä pääasiassa vuodepotilaana. Runeberg sai professorin arvon 1844 .    Albert Edelfelt: Sven Dufva. Vänrikki Stoolin tarinat ( ruots. Fänrik Ståls sägner , uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat ) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. Runot kertovat vuosina 1808–1809 käydystä Suomen sodasta , joka oli Ruotsin Venäjää vastaan käymä tappiollinen puolustussota. Runeberg tekee eeppisissä sankariballadeissaan kunniaa sekä todellisille upseereille että keksityille suomalaisille kansanmiehille, jotka velvollisuudentuntoisesti puolustivat isänmaataan. Teos ilmensi ja voimisti suomalaisen kansallistunteen heräämistä 1840-luvulla. Se on Runebergin päätyö ja Suomen kirjallisuuden historian keskeisimpiä ja luetuimpia teoksia. Vänrikki Stoolin tarinat koostuu kahdesta osasta, joista kummassakin on seitsemäntoista runoa. 1880-luvulla teokseen lisättiin vielä yksi runo, Viapori ( Sveaborg ), jonka Runeberg oli kirjoittanut sitä varten mutta jättänyt pois sen ensipainoksista; nykyisessä asussaan kokoelmassa on siis 35 runoa. Suurin osa Vänrikki Stoolin tarinoiden runoista kertoo joko todellisista tai keksityistä Suomen sodan sotasankareista. Kaikkiaan 22 historiallista henkilöä on saanut kokoelmaan nimikkorunon. Heistä valtaosa eli 19 on Ruotsin armeijan upseereita: tässä joukossa on sekä korkeinta sodanjohtoa, kuten ylipäällikkö Klingspor , Viaporin komendantti Cronstedt ja kenraalit Adlercreutz , von Döbeln ja Sandels , että myös alempaa upseeristoa. Nimikkorunot ovat saaneet myös Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf , maaherra Olof Wibelius sekä jopa yksi vihollissotilas, ritarillisuudestaan tunnettu Venäjän armeijan kenraali Jakov Petrovitš Kulnev .   Jep jep, tänään liputetaan Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymän 5.2.1804 kunniaksi. No sopiihan se, vaikka mies kirjoittikin koko tuotantonsa ruotsiksi. Runebergin ensimmäinen julkaistu runo oli Åbo Tidningar -lehdessä 1826 ilmestynyt Till solen, Auringolle. Kun Turku sitten kärähti 1827 luikki Runebergkin täältä Nervanderin, Snellmanin, Lönnrotin ja monen muun tavoin pakoon Helsinkiin. Turku talvella 1827 muutama kuukausi Turun palon jälkeen. Kai herran tekstit pitäisi lukeakin sitten alkuperäisessä muodossaan, tyyliin; Färd från Åbo Ren öppnar mot oss fjärden en vidgad famn. På afstånd ser jag stranden af Runsala, Der mellan segelgamla ekar Nymferna vårda Choraei källa. Frid med din aska, skald från mitt fosterland! Som jag, du ofta vaggat På Auras våg, och ofta längtat åter Hän till din dal och dess gröna vakter. Mitenkäs tuon suomentelisi: Matka Turusta Jo meitä vastaan veen syli aukeaa. Jo kaukaa nään nuo Ruissalon rantamat, sen muinaistammistossa nymfit vaalivat Choreaun lähteen rauhaa. Tomulles rauha, laulaja Synnyinmaan! Kuin minä, keinuit aalloilla Auran myös, ja usein kaipasit kai silloin laaksosi vartion vehmaan suojaan. Jep jep, Choreauksen lähdehän se sieltä Ruissalosta löytyy. Runoilija Michael Choraeus kirjoitti Åbo Tidningar -lehdessä 12.8.1799 seuraavasti:  "Ruissalo on saari, puoli peninkulmaa Turusta, missä kaikki, mikä luonnossa on ihanaa ja lumoavaa, näyttää kohdanneen yhdessä pisteessä. Suuret ja mahtavat tammilehdot herättävät synkän ja juhlallisen tunnelman. Näyttää siltä, ikäänkuin luonto olisi huvitellut luonnostelemalla suunnitelmia useihin englantilaisiin puutarhoihin, joita hän ei ole nähnyt hyväksi saattaa loppuun. Jos joku joka rakastaa kaikkea kaunista matkustelee etsimässä maalauksellisia paikkakuntia isänmaassani ja haluaa kunnioittaa käynnillään myös Suomea, ei hänen pidä unohtaa tätä paikkaa." Michael Choraeus (1774-1806) oli runoilija H. G. Porthanin ja F. M. Franzénin kauden Turussa, nuorena kuollut juhlarunojen kirjoittaja, satiirikko ja lyyrikko, joka kirjoitti luonnonkuvauksia, elegioita, yksinkertaista laulurunoutta sekä joukon virsiä. Choraeus oli myös Turun akatemian kaunopuheisuuden dosentti ja vuodesta 1802 teologian apulainen Karlbergin sota-akatemiassa Tukholmassa. Runoilijana hän oli Franzénin vaikutuspiirissä sekä runomuodoissaan että aihevalinnoissaan. 9.2.1772 syntynyt Franz Mikael Franzén oli aikansa suosituin suomalainen runoilija 1790-luvulla. Hänen John Miltonilta vaikutteita ottanut runoelmansa Människans anlete on miehen parhaimmistoa. Ja naimisiinkin mies päätyi lopulta Michael Choraeuksen lesken kanssa, runous yhdistää you know. Suuntautuminen pappis- ja pappilamaailmaan oli yhteydessä Franzénin 1799 solmimaan avioliittoon kokkolalaisen kauppiaantyttären Margaretha Elisabeth Roosin kanssa; vaimo kuoli jo 1806 ja jätti kolme pientä lasta. Seuraavana vuonna Franzén meni naimisiin tehtailijantyttären ja runoilija (->) Michael Choraeuksen lesken, tukholmalaissyntyisen Sofi Westerin kanssa. Vaimolle avioliitto oli jo kolmas. Avioparille syntyi yhteisiä lapsia peräti seitsemän, joista kolmas poika Nils Choraeus sai toiseksi nimekseen äitinsä toisen puolison sukunimen. Mutta palataan vielä Runebergiin: Kouluaikana Runeberg luki ennen kaikkea Choraeuksen runoja ja osasi useita Franzénin lauluja. Hän oli ihastunut Carl Mikael Bellmanin runouteen ja osasi kaikki Fredmanin epistolat ja useita Fredmanin lauluja ulkoa. Carl Michael Bellman ( 4. helmikuuta 1740 Tukholma – 11. helmikuuta 1795 Tukholma) oli ruotsalainen runoilija ja muusikko, jota on kutsuttu myös Ruotsin kansallisrunoilijaksi. Eli summa summarum: pitäkööt Runeberg päivänsä, mutta samalla se lippu siinä liehuu muutaman muunkin suomalaisen ja turkulaisen runoliikkeen kansallisrunoilijan kunniaksi. Ja ettei ruotsin suomentelu liian helpoksi mene, palataan hetkeksi vielä Eerikinkronikan pariin, alkukielenä klassinen muinaisruotsi: erik konunger var nokot swa læsper wid haltan thz war ok hans sidh Han storkte gerna skæll ok ræth ok ælskade gerna sin eghin ææt han hiolt hwsæra ok ædela sidh ok bondom gaff han godhan friid A alwora kunne han sik wel forsta mz torney kunne han ey mykit vmg Eli että Erik-kuninkaalla oli ruumiillisia vajavaisuuksia ja hän oli vakavamielinen, alamaisilleen hän kuitenkin oli hyvä kuningas, vai kuinkas se nyt olikaan. Ja kenelles se Runeberg-palkinto kuuluukaan; Kari Hotakaiselle vai. Sellainen on Ihmisen osa.   RunoTurussa  5-2 2014 Simo Tuomola  

» Lue blogi...

Avainsanat: suomi helsinki kuollut mies ruotsi ruotsi venäjä ruotsi turku turku muutama muutama ihminen ensimmäinen poika perhe matka suomalainen kuukausi poika kaunis kesä suomi rakastaa sota sota toimittaja paavo helsinki porvoo talvi lehti lehti tänään historia suomalainen kaupunki kari teos herra kaupunki syntyä john michael heinäkuu kuolla armeija turku asua vaimo luonto luonto osa osa tammikuu naimisiin porvoo hyvä saari avioliitto lippu kirjoittaja tukholma simo tukholma oss sin war syyskuu åbo äiti mikael teos palkinto mot lehti koko setä klassinen nyt ruotsalainen henkilöä kirjoittamiseen nuorena kustaa runo elias pankki laulaja mitt runoilija tekee minä ja you turku se erik mutta mikä tässä kun puoli usea kuningas sellainen ei ihastua hän viettää kolmas teksti etsiä syli rauha nykyinen tarina kirjallisuus rauha unohtaa eläke