Tänään on 11.12.2016 10:00 ja nimipäiviään viettävät: Tatu, Taneli, Daniel, Dan ja Daniela. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Oppitori: Suomalaiset ja sienet

Julkaistu: · Päivitetty:

Sienen perikuva  on punainen kärpässieni, joka on myrkyllinen. Sillä sanotaan olleen viikinkien raivoa nostava ominaisuus. Punaisen kärpässienen myrkky liukenee veteen toisin kuin esim. valkoisen kärpässienen. Paljon sienilinkkejä .   KÄRPÄSSIENI Oli viereen kirkkotieni soma, korea kärpässieni tänä aamuna työntynyt. Sen punainen lakki loisti ja sen pienet pilkut toisti koko metsän hymyilyt. Kun sille päälle satun, otan päästäni lierihatun myös edessä pienien. Minä kumarsin kohteliaasti. Näes, kuulin kun sieni haasti näin kielellä sienien: ”Hei, huomenta, tatti musta! Ihan tunnen liikutusta, kun sinua katselen. Elo alla taivaan sinen on kaunis ja myrkyllinen. Ole varuillas, ihminen!” Jaakko Haavio Ikikevät, 1947 Jo kesäkuussa metsiin ilmestyy punaisia ja keltaisia lakkeja, haperot aloittavat ruokasienistä sienivuoden, jos ei lasketa keväällä esiintyvää myrkyllistä, mutta herkkusuiden suosimaa korvasientä . Onhan toki sieniä aina, mutta nyt puhutaan sienten itiöemistä, ja me olemme kiinnostuneet syötävistä sienistä . Itse asiassa sienten suurin merkitys on ravinnon vaihtamisessa puiden kanssa. Sienirihmastot elävät yhteiselämää puiden ja viljelykasvien kanssa, rakentavat rihmastonsa mykoritsaksi juurien yhteyteen. Sienet eivät valmista ravintoa kuten kasvit tekevät lehtivihrällään, mutta ne osallistuvat moniin tärkeisiin prosesseihin, lahottavat esimerkiksi. Sienien ravinnoksi käyttäminen saattaa olla vielä tärkeämpää metsän eläimille kuin ihmiselle, porot ja hirvet ainakin syövät sieniä. Niin tekivät naudatkin ennen metsälaitumillaan. Sieniä on monenlaisia, ja netissä niistä on paljon tietoa, en ryhdy kilpasille. Sienet eivät ole kasveja eivätkä eläimiä, ne ovat - sieniä. Luonnon lajeista itse tunnen parhaiten sieniä ja etenkin ruoaksi kelpaavia. Olen toki kuullut (ja nähnytkin) nuorista, jotka käyttävät sieniä huumeina . Sieniä voi käyttää värjäykseen. Hiivakin on sieni, enimmäkseen hyödyllinen. Sienen maun salaisuus saattaa piillä tuossa mystisessä viidennessä perusmaussam umamissa . Loppukesästä tulevat tatit ja kantarellit sekä rouskut . Tatit ovat valitettavasti myös hyönteisten suosiossa. Joskus onnistaa ja löytää nuoren herkkutatin, joskus kun tulee intiaanikesä herkkutatteja voi löytää paljonkin. Viime vuosina italialaiset, jotka rakastavat herkkutatteja, ovat ryhtyneet organisoimaan niiden keräämistä italialaisia herkkusuita varten. Herkkutatti olisi minunkin suosikkini, mutta se aiheuttaa niin usein pettymyksen, kun toukat ovat ehtineet ennen. Kantarellissa ei jostain syystä niitä ole. Suppilovahvero on satoinen eivätkä toukat vaivaa sitäkään juurikaan. Orakas , jolla on lakkinsa alla kuin piikkejä, on myös usein runsaasti esiintyvä ja toukaton sieni. Suomalaiset ovat perinteisesti poimineet rouskuja, haapa -, karva- ja kangasrouskuja. Kirpeä kangasrousku oli ainoa jota kotonani käytettiin, suolasienenä. Muut lappilaiset eivät sitäkään. En tiedä kuinka pohjoisessa kantarelli esiintyy, Kemiön saarella löysin yhtenä vuonna kymmeniä litroja, ehkä kaksisataa ja pakastin niitä. Ne siitä vähän kärsivät. Kantarellia kasvaa myös Ruotsin tunturialueella tunturikoivun seuralaisena mm. Jämlannissa. Kantarelli on ehkä ruotsalaisten suosikkisieni. Meiltä on viime vuosina toimitettu Japaniin asti tuoksuvalmuskaa , jonka kilohinta nousee suureksi. Koko sienestä ei aiemmin juuri tiedetty, mutta nyt sitä kasvaa meilläkin.Viime vuosina on esiintynyt myrkytystapauksia, kun maahanmuuttajat ovat luulleet nähneensä kotona esiintyviä sieniä, mutta ne ovat olleet jotakin muuta. Sieniä myös kasvatetaan sienimöissä mm. herkkusientä ja siitaketta . Herkkusienilajeja kasvaa luonnossakin, mutta niissä on erehtymisen vaara, jos ei osaa eroittaa valkoista kärpässientä herkkusienestä. Viime vuosina on selvinnyt että Suomessakin voi kasvattaa ja löytää kallisarvoisia tryffelisieniä . Tässä wikipedia-artikkeli . Perinteisesti sieniä on osattu käyttää eniten Itä-Suomessa. Sieniharrastus on ehkä kasvanut keskiluokkaistumisen myötä. Se tuo luonnossa liikkumiseen mielekkyyttä. Olisihan sienestyksestä ja marjastuksesta myös hyötyä. Viime vuosina hirvikärpäset ovat olleet karkoittamassa meitä metsistä, mutta eivät ne luonnonystävää estä. Suomalaisilla saattoi ainakin takavuosina olla sieniä vastaan hampaankolossa sotavuosien sienen käyttö. On paljon ihmisiä, joita sienet inhottavat, jotkut saattavat olla allergisia. Nälänhätien aikana sieniä ei vielä osattu käyttää. Niistä on löydetty joitakin uusia myrkkyjä, joten vanhoissa sienikirjoissa ei aina ole kuranttia tietoa. sieniä on käytetty värjäämiseen ja kansainvälistymisen myötä myös huumevaikutuksen saamiseksi. Huumesienet ovat kuitenkin niin erikoisia ja pieniä, ettei niistä ole vaaraa. Sienissä on tosi vaarallisiakin lajeja, kuoleman aiheuttavia. Täällä on englanninkielinen wikipedia- artikkeli sienistä. Briteillä käsittääkseni on meitä vielä oudoimmat käsitykset sienistä, tuskin he osaavat luonnonsieniä käyttääkään: ovat viljellyt mushrooms ja sitten "madonlakit" eli toadstools , joissa on meidän mielestämme ihan kunnollisia sieniä mukana. Sienet ovat myös oivallinen syy liikuntaan ja luonnossa liikkumiseen. Sienien metsästäminen ja hifistely on kiinnostavaa. Niistä saa herkkuja. Itsekin olen sieniharrastaja. Sienet , wikipedia Metsiemme ruokasieniä , opasvihko, pdf Sieniä Suomessa ja Ruotsissa Ruokatieto, sienet Tapio Markulan luontosivut Sepon sienigalleria Polku , paljon kuvia mm. sienistä, sieniforum Mushrooms , Aula Suomen tattilajit Salon linkit, sienet Artikkelini jokamiehen oikeuksista