Tänään on 03.12.2016 02:19 ja nimipäiviään viettävät: Meri, Vellamo ja Urda. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

www.properuskoulu.net: Onko koulun koolla väliä?

Julkaistu: · Päivitetty:

Espoonlahden koulu, kuva: Koiviston vihertyö oy 24.11. HS ”Iso koulu on oppilaalle parempi”, väittää Espoon koulutiloja laskeva rehtori Kyllä suuruuden ekonomiassa on puolensa. Näin väittää vuosikymmeniä opettajana ja rehtorina toiminut espoolainen Jukka Penttinen . ”Isompi koulu on oppilaalle parempi. Sellainen vähintään 240 oppilaan koulu.” Mitä isompi koulu, sitä enemmän erilaisia opettajia. Silloin myös erilaisia oppijoita ymmärretään paremmin. Oppimistilat eivät ole kouluissa tärkein asia, Penttinen sanoo. Tärkein on oppilaiden motivaatio, eikä se synny tiloista. Tilojen pitää toki olla siistit ja monipuoliset, ja niissä on oltava hyvä ilma. Voi olla, että tässä on Espoon tulevaisuus, sillä kaupungin virkamiehet ovat nyt kiristäneet palveluiden rahahanoja. Rakentamiseen kuluu paljon varoja, ja lainakattokin on tulossa vastaan. Espoossa  koulujen välillä näyttäisi olevan suuria eroja tilojen väljyydessä. ”Yläkouluissa pienimmät ryhmät ovat 14 oppilaan kokoisia, suurimmat 24 oppilaan. Siinä on 10 oppilaan ero”, Penttinen huudahtaa. ”Jos jossain koulussa on ahdasta ja toisessa on tilaa, niin kyllä sinne voidaan laittaa lisää oppilaita. Minun mielestäni se on tasa-arvoista.” Espoossa koulujen välillä näyttäisi olevan suuria eroja tilojen väljyydessä. ”Yläkouluissa pienimmät ryhmät ovat 14 oppilaan kokoisia, suurimmat 24 oppilaan. Siinä on 10 oppilaan ero”, Penttinen huudahtaa. Googlailin Espoon kaupungin sivuja, Jukka Penttinen on pienehkön yläkoulun rehtori.  Penttisen koulussa,  Espoonlahden koulussa opetetaan vuosiluokkia 7-9. Koulussa on myös erilaisia erityisopetuksen luokkia. Oppilaita on 390. Jukka Penttinen katselee maailmaa yläkoulun vinkkelistä, minä alakoulun. 1. Koulun koko Yläkoulun koosta olen Penttisen kanssa samaa mieltä, iso yläkoulu tarjoaa oppilaille enemmän opiskelun vaihtoehtoja ja toimintaa kuin pieni yläkoulu. Pääkaupunkiseudun yläkouluksi Espoonlahden koulu on jopa liiankin pieni. Matkat Helsingin seudulla ovat lyhyitä ja liikenneyhteydet ovat hyviä. Naapuriyläkouluni, Hämeenkylän koulu , joka valittiin muutama vuosi sitten  Vuoden kouluksi , on iso yläkoulu, oppilaita on 650. Tosin nyt koulun tilanne on huono, koska opetusta järjestetään peräti viidessä opetuspisteessä. On selvää, että yhteisöllisyys silloin kärsii.  Koulun vanhaa päärakennusta puretaan paraikaa huonon sisäilman takia. Olen opettanut aina isossa alakoulussa, lähinnä Pähkinärinteen koulussa , mutta olen opettanut myös Hiekkaharjun ja Malminkartanon kouluissa pari vuotta kummassakin. Koulut ovat isoja kouluja, vuosien saatossa keskiarvo taitaa olla noin 500 oppilasta, tosin Malminkartanon koulun oppilasmäärä on laskenut huippuvuosista. Iso alakoulu toimii hyvin, mikäli luokkakoot ovat kohtuullisia. Kun luokkiin on sijoitettu inkluusio-oppilaita ja maahanmuuttotaustaisia oppilaita, luokan koko ei saa heilahtaa yli 20 oppilaan. Maalla pienet kyläkoulut ovat yhä edelleen paikallaan. Ei ole mitään järkeä lopettaa kunnasta kaikkia kyläkouluja ja rahdata lapsia kunnan keskustaajamaan.  Kyläkoulut ovat hyvin yhteisöllisiä kouluja. Yhteys lähiympäristöön on tiivis, kaikki kokevat koulun omana koulunaan. Vanhempien on luontevaa piipahtaa kouluun, ehkä he ovat itsekin käyneet samaa koulua. Penttinen painottaa koulun ilmapiiriä:  ” Tärkeää on myös avoin, ystävällinen ja päättäväinen ilmapiiri. Ja myönteistä huumoria pitää olla paljon. Silloin jokainen saa olla oma itsensä ja kiusaaminen vähenee.” Olen samaa mieltä. Liian suuressa koulussa, suomalaisittain liian suuri koulu voisi olla 800-1000 oppilasta, oppilas voi hukkua pesuveden mukana ja eriytyä omiin oloihinsa. 96 Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE Tutkimuksista ilmenee, että koulun koko korreloi positiivisesti oppimistulosten ja oppilaiden oppimista ja koulua koskevien asenteiden kanssa. On myös todettu, että sopivan pienissä kouluissa on vähemmän epätoivottua sosiaalista käyttäytymista, vandalismia ja toisiin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä kuin suurissa kouluissa.   (Pasi Sahlberg 2008) 2. Ryhmän koko Penttinen toteaa, että Espoon yläkoulujen ryhmäkoissa on isoja eroja: ”Yläkouluissa pienimmät ryhmät ovat 14 oppilaan kokoisia, suurimmat 24 oppilaan. Siinä on 10 oppilaan ero”, Penttinen huudahtaa. Alakoulun opettajana Penttisen huudahdus naurattaa minua.  Vain kerran minulla on ollut alle 20 oppilaan luokka. Jos kaikkien luokkieni oppilaiden määrien keskiarvo laskettaisiin, luulisin sen olevan 26. Suurimmat luokat ovat olleet yli 30 oppilaan ryhmiä.  Liikunnassa minulla on ollut huomattavasti suurempiakin ryhmiä. Pienimmät ryhmät ovat olleet teknisessä käsityössä, maksimissaan 16 oppilasta. Jos erityisluokkia ei oteta lukuun, ihanneluokkakoko luokilla 1.-3. on 14-18, luokilla 4.-6. 18-24. Jos luokalla on erityisoppilaita tai maahanmuuttajataustaisia oppilaita, pieni luokka on aina parempi kuin iso.  Alakoulun luokkien pitäisi olla pienempiä kuin yläkoulun luokkien. Pienet lapset tarvitsevat kaikessa enemmän henkilökohtaista tukea kuin isot lapset.  A lakoulun elämä on paljon muutakin kuin akateemista oppimista. Alakoulussa lapsia kasvatetaan elämään ihmisiksi, jotta yläkouluissa pystytään jo keskittymään akateemiseen oppimiseen.  Alakoulussa oppiminen vaatii monelle lapselle paljon henkilökohtaista ohjausta. Perustaidot kuten lukeminen ja kirjoittaminen sekä alkeismatematiikka vaativat paljon yksilöllistä opettamista.  Kun lapset aloittavat koulutiensä, oppimisvalmiuksissa on suuria eroja. Kuudessa vuodessa oppimiseroja kurotaan kiinni niin, että suurin osa oppilaista on valmis yläkouluun. Alakoulussa takuuvarmasti luokan koolla on merkitystä. Alakoulussa sopiva luokkakoko on lähes joka asiassa parempi kuin liian suuri luokka. Tosiasia on, että luokanopettaja toimii pääosan ajastaan yksin. Erityisopettaja tai koulunkäyntiavustaja on luokissani ollut harvinainen vieras. 3. Olen toitottanut kammottavan kauan sopivan luokkakoon puolesta. Oikeastaan kaikki kiteytyy viimeisimpään kirjoitukseeni: Ryhmäkoko vihdoinkin lakiin (Properuskoulu 10.8.2016) Kirjoitus tiivistettynä: Peruskoulussa luokat ovat aivan erilaisia kuin parikymmentä vuotta sitten. Mitä on tapahtunut? 1. Inkluusio, erityisoppilaat ovat tulleet normiluokkiin. 2. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvanut. 3. Keskittymishäiriöt ovat lisääntyneet. 4. Opiskelumotivaationsa kadottaneiden oppilaiden määrä on kasvanut. Toiston-toiston-toistoa: Luokkakoko lakiin ja sassiin. Olen esittänyt: - 1.-3. luokat 20 oppilasta - 4.-9. luokat 24 oppilasta OAJ on esittänyt: - 1-2. luokat 18 oppilasta - 3.-9. luokat 20 oppilasta