Tänään on 11.12.2016 09:57 ja nimipäiviään viettävät: Tatu, Taneli, Daniel, Dan ja Daniela. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

World is a weired place to live: Taisteluhautoja Savon sydämessä

Julkaistu: · Päivitetty:

Normal 0 21 MicrosoftInternetExplorer4 Kulutin eilen sateista päivää Kuopion museossa. Keskiviikkoisin museoon pääsee veikkauskortilla ilmaiseksi. Kummallisin uusi tieto oli, että Kuopion ympäristössä on venäläisten sata vuotta sitten kaivamia juoksuhautoja ja taistelupesäkkeitä. Sata vuotta sitten olimme osa Venäjää, mutta mitä taisteluhaudat tekevät sisämaassa kaukana silloisen valtakunnan rajoista?   Se selviää kohta. Kuopion museossa ei kävijää vedetä nenästä. Päinvastoin. Kuopion museorakennus on jo itsessään nähtävyys. Kivinen jugendlinna rakennettiin vuonna 1907 nimenomaan museoksi. Linna keskellä kaupunkia, tykkään. Tällä kertaa jätin luonnonhistoriallisen osaston väliin ja marssin suoraan yläkertaan tutkimaan kulttuurihistoriallisia kokoelmia. Ensimmäisessä huoneessa törmäsin venäläisiin sotilaisiin, juoksuhautoihin ja konekivääripesäkkeeseen. Näyttelyn nimi on Ensimmäisellä puolustuslinjalla. 1. maailmansodan jäljet Pohjois-Savossa.  Vuonna 1915 Venäjä taisteli Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan. Ilmassa leijui uhka Saksan hyökkäämisestä Suomen halki valtakunnan pääkaupunkiin Pietariin. Sisä-Suomessa aloitettiin linnoitustyöt. Läntisin, ns. ensimmäinen puolustuslinja kulki Pohjois-Savon kautta. Siihen kuului juoksuhaudat ja kenttälinnoitukset Siilinjärven Hanhimäellä ja Tervon Vallikankaalla, viidenkymmenen kilometrin säteellä Kuopiosta. Tarkoituksena oli pysäyttää mahdollinen Lännestä tuleva saksalaisinvaasio, ennen kuin vihollinen pääsee etenemään Pietariin asti.   Pontentiaalinen vihollinen. Kuva: Pixabay Tervon juoksuhaudat olivat pitkään unohduksissa, kunnes everstiluutnantti Pertti Huttunen teki vuonna 2008 aloitteen niiden kunnostamisesta matkakohteeksi. Tänä vuonna Tervon kunnanvaltuusto esitti 10 000 euron määrärahaa konekivääripesäkkeen ja yhdyshaudan jäljitelmien rakentamiseen. Aloite herätti hilpeyttä, sillä nythän eletään vilkasta kuntaliitosten aikaa. Vallikankaalle rakennettu sotahistoriallinen matkakohde sijaitsee Tervon ja Kuopioon liittyneen Karttulan rajalla. Tervon kunnanhallituksen puheenjohtaja vitsaili hankkeesta facebookissa: Olenhan minä aina tiennyt, että käymme tiukkaa taistelua pienen kunnan olemassaolon puolesta, mutta ensimmäisen kerran teimme määrärahavarauksen konekivääripesäkettä varten. Lähde: Savon Sanomat Museossa oli konekivääripesäkkeen malli. Tällainen tulee Tervon ja Karttulan rajalle. Savossa ei käyty ensimmäistäkään taistelua ja maailmansodan jälkeen paikalliset käyttivät linnoitusten materiaalit rakennustarpeiksi. Mielenkiintoista, miten ensimmäinen maailmansota on vaikuttanut myös täällä. Ensi kesänä on tarkoitus tutustua juoksuhautoihin paikan päällä. Ruotsinvallan aikaisia aseita. Museon kokoelma. Kuopion museon savutupa Savutuvat olivat yleisiä asumuksia Pohjois-Savossa. Kun tupaa lämmitettiin, savu tuprusi vapaasti sisälle huoneeseen. Hyvin rakennetuissa ja 4-5 m korkuisissa tuvissa lämmitysvaiheen aikana savu leijaili niin korkealla, että ihmiset pystyivät kävelemään suorina savun heitä häiritsemättä. Savuton tila saattoi olla jopa n. 1,5-2 m. Matalimmissa ja huonommin rakennetuissa tuvissa savu saattoi laskeutua hyvinkin alas. Tällöin sisälle jääneet ihmiset joutuivat painautumaan lattialle pitkäkseen odottaessaan savun poistumista. Lähde: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo  Tältä näytti ensimmäinen, puinen Puijontorni vuonna 1856. 70-luvun matkailua 70-luvulla oli hauskan nimisiä telttoja. Alli Karvosen kahvikauppa Tuoreet pavut lajiteltuna omiin laareihinsa Alli Karvosen kahvikauppa Kuopion museossa. Kahvikauppa toimi Puijonkadulla vuosina 1933 - 1969. Ennen vanhaa nuoret saivat luvan juoda kahvia vasta kun olivat käyneet rippikoulun. Ruotsin ja Venäjän vallan vaikutus näkyi aikoinaan katujen nimissä ja virastotalojen kylteissä Museon tornissa oleva näyttelytila   Lignell  & Piispasen alkoholitehdas on toiminut Kuopiossa vuodesta 1852. Olennainen osa paikkakunnan yrityshistoriaa. Stipendiaatit keräsivät museolle lähiseudulta kulttuuriin liittyviä asioita ja esineitä.