Tänään on 04.12.2016 10:09 ja nimipäiviään viettävät: Airi, Aira, Barbara ja Barbro. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Fiskari31: Mikä ihmeen Kalasatama?

Julkaistu: · Päivitetty:

Kymmenen vuotta sitten Kalasatamaa ei ollut. Oli Sörnäisten ranta ja Sompasaari. Oli vilkas satama ja pari voimalaa, Suvilahti ja Hanasaari. Sitten jossain vaiheessa tuli metroasema, ja hetkeä myöhemmin ensimmäiset asukkaat. Vaikka nykyinen Kalasatama tuskin on päässyt vielä vaipoistaan, on sen muodostamalla alueella takanaan värikäs historia. Viime vuosiin asti alue on ollut teollisuus- ja satama-aluetta. Se on ollut myös tärkeä energiantuotannon keskus. Mennään ajassa pari sataa vuotta taaksepäin. Sörnäisten alue oli tuolloin, 1800-alussa vielä lähes asuttamatonta maaseutua. Tilanne kuitenkin muuttui vuosisadan edetessä. Vuonna 1812 neljän tuhannen asukkaan pikkukaupungista tehtiin kerta heitolla maan pääkaupunki. Puukaupunkia jatkuvasti uhanneen tulipalovaaran vuoksi tehtaat määrättiin vuonna 1825 siirrettäväksi kaupungin ulkolaidoille, jonne nykyinen Kalasataman alue tuolloin kuului. Sörnäisten alue muuttui tehtaiden myötä nopeasti maaseudusta teollisuusalueeksi. Alueelle rakennettiin pian myös silloisissa oloissa suuri ja moderni satama. Toinen suuri muutos alueella tapahtui 1800-luvun loppupuolella raideliikenteen myötä. Ensimmäinen rautatie oli otettu Suomessa käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välillä vuonna 1862. Vain kaksi vuotta myöhemmin avattiin jatkolinja Pasilasta Sörnäisiin. Sörnäisten rantaan kehittyi kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue, kun rautatie- ja satamaliikenne 1860-luvulla kohtasivat. Satamassa voitiin ensimmäisenä Suomessa purkaa laivan lasti suoraan junavaunuihin ja päinvastoin. Sörnäisten alueella oli 1800-luvun lopulla villi maine. Viina, prostituutio ja väkivalta liittyivät sen ajan satamiin. Merimiehet olivat pitkään maissa ja satama-alueiden työväestö maalta muuttaneita ja kouluttamattomia. Alueella syntyi 1800-luvun lopulla myös alkuperäinen stadin slangi, jonka sanastossa sekoittuu paitsi suomen ja ruotsin kieltä myös venäläisiä ilmaisuja ja vaikutteita muistakin kielistä. Alueen kehitystä edisti öljysataman perustaminen Sörnäisten rantaan vuonna 1889. Pian tämän jälkeen sai alkunsa Helsingin keskitetty energiantuotanto. Suvilahteen rakennettiin 1900-luvun alussa kaupungin ensimmäiset sähkö- ja kaasulaitokset. Suvilahden voimaloiden rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, joka oli jugend-arkkitehtuurin keskeisiä nimiä Suomessa. Hänen suunnittelemiaan ovat useat Helsingin keskustan rakennukset sekä esimerkiksi Hietalahden kauppahalli. Suvilahden voimalaitos 1930-luvulla. Sörnäisten satama toimi 1900-luvulla vilkkaana tuontisatamana, mutta myös matkustaja-, kontti- ja kalastussatamana. Satama-alueen läheisyydessä oli myös kalasäilyketehtaita. Satama-aluetta laajennettiin voimakkaasti 1960-luvulla, ja parhaimmillaan myös matkustaja-autolautat kulkivat Sörnäisistä. Energiateollisuuden kannalta suuri muutos alueella tapahtui 1970-luvun alkupuolella, kun Hanasaareen rakennetut kaksi uutta voimalaitosta otettiin käyttöön. Suvilahden voimalaitos tuli tarpeettomaksi, minkä jälkeen rakennukset toimivat kahden vuosikymmenen ajan uuden energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloina. Uuden elämän vanha voimalaitos sai vasta vuonna 2007, kun alue otettiin kulttuurin ja taideteollisuuden käyttöön.  Satamatoiminta Sörnäisten alueella loppui 2008, kun satama siirrettiin Vuosaareen. Alueen vanhasta toiminnasta on viimeisenä muinaismuistona jäljellä enää viimeisiään vetelevä Hanasaaren hiilivoimala. Alue oli valmis uuteen aikakauteen.