Tänään on 11.12.2016 13:45 ja nimipäiviään viettävät: Tatu, Taneli, Daniel, Dan ja Daniela. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

40+ blogit: Minussa ärsyttää ja muissa ärsyttää!

Julkaistu: · Päivitetty:

Viime aikoina on parikin postausaihetta piinannut, niin öisin, autolla ajaessa, kuin suihkussakin. Tekstit ikään kuin pyrkivät ulos, eivätkä anna aivoissa muille aiheille tilaa. Pientä ärsytyslistaa olen pohtinut mielessä, eikö hullua ja yrittänyt muistuttaa, että ärsytykset lähtevät aina siitä, että minua ärsyttää jokin omassa itsessäni eniten.  Kuulostaa nyt suoraan terapeutin pallilta tuo klisee, mutta jos olen todella onnellinen, niin en myöskään ärsyynny niin helposti. On toki ihmisiä, jotka saavat hyvänkin päivän piloille ikuisilla tosikkomaisilla vähättelevillä kommenteillaan, mutta luja mieli ei faktasti, niin helpolla taivu. Pakkomielle sävyttää asiat sävy sävyyn, ohessa näistä absurdein muoto, kynsilakat ja kahvimukit. Ajattelin sitten listata mitkä asiat ärsyttävät aivan megalomaanisen paljon minua ja reiluuden nimissä, mitkä asiat ovat minussa aivan älyttömän ärsyttäviä. Kaiken valossa voisikin todeta, ärsytyksen asteet ja niiden kokeminen johtuvat vain ihmisten erilaisista kemioista ja kohtaamisista. Joidenkin ihmisten kemiat vaan sopivat paremmin yhteen, kuin toisten. No muissa ärsyttää tekemisen tasolla, maiskuttelu, paheksuvat piiloilmeet, myös suun naksauttelu sellaisella ylimielisellä tavalla, että olen tehnyt jotain väärää. Muiden tekemisten kyttäämiset ja niiden arviointi, näihin pätee ihmisten verotietojen stalkkerointi, en vaan ymmärrä, ketä kiinnostaa toisten raha-asiat.  Pussilakanat eri paria, aivan hirvitystä. Vaikkakin kyseessä on vain väliaikainen ilmiö, tyttären siirtyessä makuuhuoneeseemme nukkumaan, isän ollessa viikonlopun ajan poissa. Siltikin hieman hermostuttaa ja vilisee silmissä! Uteliaisuus, jos ei itse anna toiselle mitään, tulee vainoharhainen olo, että toinen käyttää tietojani jotenkin väärin, vaikka toiset ovat vain empaattisia kuuntelijoita ja omien asioiden suhteen simpukoita. Ystävyyden tulee olla vastavuoroista, tulee jotenkin nihkeä olo, sekä ihmisten kanssa, jotka puhuvat vain omista asioistaan tai niiden, jotka haluavat vain tietää minusta kaiken, sellainen on hämärää toimintaa! Ihan himputisti hikeennyn, jos minulle neuvotaan miten minun tulee asioita tehdä, koska minähän tiedän itse paremmin. Voi olla, että neuvot alkavat myöhemmin itämään mieleni sopukoissa, mutta silti neuvominen on miltei aina hieman ärsyttävää. Siinähän tulee heti sellainen olo, että toinen pitää itseään parempana tai fiksumpana, kuin minä ja jos vielä sillä lailla nauraen neuvotaan, niin sitten menee jo ihan vati!  P urkit suoraan ja niin, että tekstit on oikein päin, auta armias, jos joku on laittanut purkin kääntöpuolen näkyville. Aivoissani tapahtuu heti ärsykehälytys. Ehkä kuitenkin kaikkein eniten ärsyttää ilkeily ja nimenomaan huumorin varjolla ilkeily ja vastavuorottomuus. Vieläkin työstän mielessäni ex-ystäväni huumoriin kätkettyjä ivallisia pilkkauksia ja etenkin isossa seurassa lauottuna ja kuinka minä olen huumorintajuton, jos en naura joukossa mukana, vaikka sielu itkee toisen röyhkeyttä. Toiselle ei saanut koskaan sanoa edes "piip", koska hän oli täydellinen ihminen.  Toisen ex-kaverin kanssa en ole vieläkään toipunut hänen ajattelumallistaan, että minun pitäisi aina vain vierailla hänen luonaan ja jos en enää mennyt, jo ihan periaatteestakaan, vaan jatkan kutsumista meillekin vaihteeksi, olen vaikea ihminen. En vaan pääse yli siitä miten toisen mielestä kyläilyn tulee olla yksisuuntaista. Kävipä sitten niin, ettei nyt kyläile enää kukaan missään.   Kun minun tekee mieli sushia, toisen voi olla vaikea puoltaa hampurilaista tai pizzaa. Olen sushinhimoissani erittäin itsekäs. Näistä päästäänkin sitten niihin omiin huonoihin puoliin. Vaikka periaatteessa annan anteeksi heti, jos toisen anteeksipyyntö on vilpitön, noin muuten olen pitkävihainen ja minulla on äärettömän pitkä muisti. En loukkaannu heti, saa antaa tulla aika paljonkin, mutta kun kuminauha paukkuu, se paukkuu lopullisesti. Olisi kenties reilua varoittaa toista ihmistä etukäteen, että kuules jos jatkat noin toimimista, se on kohta bänät. Olen siten epäreilu, nielen ja nielen, toisen ymmärtämättä mitä nielen, antamatta toiselle mahdollisuutta tiedostaa, että loukkasi minua ja lopulta se on vaan bänks. Eli olen omalla tavalla pelkuri, koska en uskalla ystävyyttä korjata matkan varrella jo ja minulla on vielä paljon kasvamista.  Noita magneettejakin saa olla joka päivä suoristamassa, sillä muut ihmiset rohkenevat koskea jääkaappiin! Yksi todella ärsyttävä piirre minussa on, että tulkitsen helposti ihmisten kommentit piiloveetuiluksi, eli olen hieman vainoharhainen. Jos joku toteaa seurassani vaikkapa nyt ihan esimerkkinä, ettei jaksa lukea blogeja, joissa on paljon tekstejä, saatan ottaa asian itseeni, ahaa oliko tuo kohdistettu minun blogilleni eli kyseinen henkilö ei jaksa lukea juuri minun tekstejäni. Tälläisiä esimerkkejä voisin esittää, vaikka kuinka. Yritän aina muistuttaa, että kaikissa asioissa ei kuitenkaan ole kysymys minusta, ihmiset sanovat asioita ihan viattomuuttaan ja niin teen minä itsekin. Mieheni korkkasi, ennen kuin kuvasin, riidan paikka! Muita ärsyttäviä piirteitä minussa on, siivoan, jotta voisin sen jälkeen laiskotella, eli laiskuus edellä. Mieheni ei tykkää, kun raavin aina itseäni, tämän otin kyllä vuosien jälkeen itseeni ja olen alkanut käyttämään vartalovoiteita. Miestäni saattaa myös harmittaa yliolkainen suhtautuminen hänen neuvoihinsa, vaikka auton suhteen tai minkä tahansa teknisen laitteen. En yksinkertaisesti vaan jaksa kuunnella, enkä keskittyä. Auto on minulle vain väline, jolla matkaan paikkoihin ja jossa on hyvä säilyttää tavaraa.  Esimerkkinä kännykän latausjohto on autossani aina pitkin poikin levällään ja joka kerta mieheni käydessä autossani sisällä, hän käärii piuhan rullalle ja laittaa piiloon auton lokeroon. Piuhan etsiminen matkaan lähtiessä ärsyttää joka kerta ihan mahottomasti. Miksi miehen pitää niitä johtoja rullailla, miehen joka laittaa aina sampoopurkitkin väärin päin ja jotka minä joudun aina kääntämään suoraan, jotta se teksti varmasti näkyy ihan oikein päin! Hermostuttaa, jos purkit on vinossa! Lenkkipolulla minulle tulee aina näkemys ja olen ikään, kuin taiteilija, jonka jatke on kamera. Tuossa tilanteessa muu maailma pysähtyy ja aika katoaa. Mieheni mielestä erittäin ärsyttävää pysäyttää tehokas lenkki otannoilla samoista ja jo niin nähdyistä kohteista. En ole koiraihminen, vaikka Samppa onkin ihan yes, ärsyttää koirien ilmeinen palvonta. Monimutkainen kissa sopii paremmin luonteelleni, jota minä joudun liehittelemään. Eli pidän siis haasteista, niin eläin kuin ihmissuhdetasolla. Jos joku haluaa heti uida liiveihini, se alkaa ahdistamaan. En tarkoita tällä sitä, ettei ystävyys voisi heti roihahtaa, rakkaus mieheeni roihahti yhdellä katseella ja kaikki parhaat ystävyydetkin ovat olleet naps vaan kertalaakista.  Minua ei vaan saa kukaan yrittää omistaa, vapaudenkaipuu on aivan mahdottoman suuri. Jos minusta joskus tuntuu, etten jaksa lähteä tai tavata ja siitä loukkaannutaan, koen asian omistavaksi ja ahdistavaksi, sellainen ei toimi lainkaan. Olen varsin ärsyttävä erakko ja sen voi joku kokea välinpitämättömyydeksi, vaikka vain tarvitsen paljon tilaa ympärilleni.  Samu vaan on aina siellä missä minäkin, iholla. Näitä kun oikein miettii, miten hirveän ärsyttävä olen minä itse ja miten muu maailmakin on ihan mahdottoman kamalan ärsyttävä, niin miten me ihmiset oikeasti tulemme edes toimeen, emmekä ole tukkanuottasilla koko ajan.  Miten jaettu kokemus on kuitenkin aina elävöittävämpi, miten yhdessä nauru kultaa hetken, miten toiselle huolen kertominen, heti puolittaa huolen aiheen, miten ihminen ei vaan ole mitään ilman toista ihmistä. Miten erakkosieluisenakin pahin painajaiseni olisi olla maapallolla yksin kaikkine ärsyttävine piirteineni, silloin minä en olisi enää yhtään mitään. Kyllä ihminen on ihminen, silloin kun saa peilata toiseen ihmiseen koko tunteiden kirjon ja ne rakkaimmat pysyvät siitäkin huolimatta matkassa ja näkevät suoraan sydämeeni, ärsyttävien piirteitteni ohi.   Vilinää ja vilskettä on, kuin viidakossa, mutta en hetkeäkään vaihtaisi pois! Nyt saa kommenttikenttään kertoa ihan mitä vaan, oma ärsyttävin piirteesi tai missä olisi varaa kehittyä, voi pojat täällä niitä piirteitä meinaan on kasakaupalla. Tai mikä ärsyttää muissa ihmisissä kaikkein eniten? Mitkä asiat ovat aiheuttaneet välirikon tai oletko puhumalla ja kertomalla omista ärsytyksistä pystynyt pelastamaan ystävyyden. Paljon tuli tekstiä asian vierestä ja itse asiasta, mutta myönnetään, olen ihan mahdottoman ärsyttävä ihminen, enkä vaan osaa pitää juttua kasassa. Leppoisaa lauantaita kaikille!