Tänään on 08.12.2016 13:53 ja nimipäiviään viettävät: Kyllikki, Kylli, Magnhild ja Magna. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Resande Man

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 27-11 tulee kuluneeksi tasavuosia erään ruotsalaisen sotalaivan uppoamisesta Tukholman saaristossa. Kuninkaan kruununlaiva Vasa upposi neitsytmatkallaan 10-8 1628, mutta nyt olemme vuodessa 1660 ja haverin kohteena on myrskyn silmässä aarrelastissa kulkeva sotalaiva Resande Man.   1660 – Ruotsalainen sotalaiva Resande Man upposi Tukholman saaristossa.   Uponnut 22 kanuunan sotalaiva Resande Man, mitoiltaan 25x7 m. Kapteeni Månssonin matkassa mukana kreivi Karl Kristoffer von Schlippenbach arvolasteineen. Kreivi ja 37 miehistön jäsentä hukkui kylmiin aaltoihin. Resande Man oli ruotsalainen kruunulle kuulunut sotalaiva , joka upposi vuonna 1660 Tukholman saaristossa Vikstenin luona Älvsnabbenin ja Landsortin välillä. Laiva oli matkalla Puolaan lastinaan kultaa, rahaa ja jalokiviä, joilla oli tarkoitus taivutella kreivi Johan Kasimirin  Puolaa liittoutumaan Ruotsin kanssa Venäjää vastaan.     Juhana II Kasimir ( puol. Jan II Kazimierz , saks. Johann Kasimir , 22. maaliskuuta 1609 – 6. joulukuuta 1672 ) oli Puola-Liettuan kuningas ja suuriruhtinas 1648–1668 sekä Opolen herttua. Vuonna 1660 Juhana Kasimir joutui luopumaan vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun ja luovuttamaan Ruotsille Liivinmaan ja Riian Laivan mukana hukkui 38 miehistön jäsentä. 26 pelastui, ja heidän antamiensa tietojen perusteella laiva löydettiin. Vuosi uppoamisen jälkeen hylystä nostettiin 22 kanuunaa ja osa arvotavarasta. Hylkyä ei sen jälkeen enää etsinnöissä löytynyt, ennen kuin keväällä 2012 ruotsalainen meriarkeologinen yhdistys ilmoitti todennäköisesti löytäneensä sen. Hylky on samanpituinen, ja siitä puuttuu päämasto, kuten oli aikanaan ilmoitettukin. Muita sotalaivojen uppoamisia paikalla ei tiedetä tapahtuneen Vrakfynd kan vara  legendariskt skepp Dykare tror sig ha hittat ett mytomspunnet skepp från 1600-talet i Stockholms yttre skärgård. Fartyget Resande man var på väg mot Polen med dukater och juveler till fursten Johan Kasimirs hov när det sjönk i en storm.  – Nere på botten finns flaskor med tennlock, keramikkrus och några välbevarade riksdaler. Vraket är cirka 25 meter långt och 7 meter brett och från rätt tidsepok. Det kan knappast vara något annat än Resande man. Haverin aikaan elettiin siis vuotta 1660. Kaarle X Kustaa oli kuollut 13. helmikuuta ja valtaan oli noussut alaikäistä, 4-vuotiasta prinssi Kaarlea edustava holhoojahallitus, jossa on mukana kuningatar Hedvig Eleonoora. Kaarle XI ( 24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697 ) oli Ruotsin kuningas 1660 – 1697 . Kaarle syntyi kuningas Kaarle X Kustaan ja kuningatar Hedvig Eleonooran perheeseen. Hän oli isänsä kuollessa vasta 4-vuotias. Puolan sota päättyy Olivan luostarissa solmittavaan rauhaan ja Tanskan sota päättyy Kööpenhaminan rauhaan. Herman Klaunpoika Fleming syrjäytetään holhoojahallituksesta ja mies asettuu Askaisten Louhisaareen. Herman Klasson Fleming ( 1619 - 1673 ) oli suomalainen valtaneuvos , amiraali ja Liperin vapaaherra , syntyisin ja Louhisaaren kartanonherrain suvusta. Hän tuli Tukholman käskynhaltijaksi ja amiraliteettineuvokseksi vuonna 1650 . Herman Fleming yleni nopeasti virkauralla ja saavutti erityisesti Kaarle X Kustaan suosion. Hän toimi kamarikollegion presidenttinä vuosina 1653 - 60 ja tuli peruutuskollegion puheenjohtajaksi (neljännesreduktio) vuonna 1655 . Toimiessaan neljännesperuutusta varten asetetun kollegion puheenjohtajana Fleming joutui kuitenkin ylhäisaatelisten säätytoveriensa vihoihin ja syrjäytettiin kuninkaan kuoltua 1660 valtionvarainhoitajan tehtävistä sekä holhoojahallituksen jäsenyydestä. Herman Fleming määrättiin Turkuun Suomen kenraalikuvernööriksi , jona hän toimi vuosina 1664 - 69 . Hänen vaimonsa oli Kristina Rosladin, heidät oli vihitty 1645.  Klaus Flemingin poika, amiraali, kamarikollegion presidentti ja Suomen kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming (1619-1673) Hermanin isä Ritari Claes Fleming (1592–1644) , oli maaherrana ja amiraalina, ja kaatui Femernin meritaistelussa. Hänen palveluksensa ja ansioidensa johdosta kuningatar 26 maaliskuuta 1651 korotti hänen lapsensa vapaaherroiksi ja -herrattariksi, mukaan lukien Hermanin. Puolan kuningas, Vaasa-suvun viimeinen miespuolinen jälkeläinen Juhana II Kasimir, Jan Kazimierz, Sigismund III poika luopuu 1660 sukuhaaransa vaatimuksista Ruotsin kruunuun. Suomalainen Klaus Laurinpoika uudisti jo Kustaa Aadolfin aikaista laivastoa ja Ruissalon tammimetsät olivat kovassa käytössä maan telakkateollisuuden raaka-aineena jo vuonna 1615. Vuonna 1660 tammia hyödynnettiin sentään jo tuomiokirkon kellotapulin salvaukseen laivateollisuuden sijasta. Kustaa II vietti paljon aikaa Turussa ja täällä hänen luottomiehiinsä lukeutui mm. Klaus Laurinpoika Fleming, jolle kuningas antoi 1615 tehtäväksi uudistaa laivastonsa. Ruissalon tammimetsää parturoitiin ahkerasti Tukholman laivatelakoiden tarpeisiin ja parturointia jatkettiin vuoteen 1621, jolloin Flemingin rakennuttama viidenkymmenen sotalaivan ja sadan kuljetusaluksen laivasto purjehtii kuninkaan johdolla Riikaa piirittämään. Ruotsin merimahdin uusi uljas lippulaiva Vasa rakennettiin 1621-1625 osaksi tuota laivastoa ja 64 kanuunoineen se oli Euroopan suurimpia sota-aluksia. Klaus Laurinpoika Fleming eteni urallaan Ruotsin laivaston amiraaliksi ja hänen ehdotuksestaan hallitus perusti 1638 Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan, jonne Kalmar Nyckel -alus vei sen ensimmäiset asukkaat. Siirtokunnan kuvernöörinä toimi 1643-1653 Flemingin kaveri, everstiluutnantti Juhana Printz, joka tuli hyvin toimeen intiaanien kanssa.   Klaus Laurinpoika Flemingin merellinen taival päättyi 1644, kun hänen johtamansa 46 aluksen laivasto kohtasi meritaistelussa Tanskan kuningas Kristian IV:n laivaston. Yhteenotossa Louhisaaressa syntynyt Fleming haavoittui kuolettavasti. Mutta siis tällä päivämäärällä uppoamisvuorossa oli sotalaiva Resande Man - matkaava mies sekin. Laivojen kyydissä Turussa 27-11 2016 Simo Tuomola