Tänään on 09.12.2016 23:11 ja nimipäiviään viettävät: Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka ja Annette. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Me, myself and China: Talvea rinnassa

Julkaistu: · Päivitetty:

  Talvi on vihdoin saapunut Macauhunkin. Lämpötilat ovat pahimmillaan olleet 14c:ssa, enkä sano tätä todellakaan "omgh siis en kestä Suomea" -tyyliin, MUTTA 14 astetta tuntui jo ihan hirveältä ja vähän jännittää, miten pärjään Suomen pakkasissa joulukuussa. Pekingissäkin kylmyys oli jotenkin todella pistävää ja luulin sen johtuvan sisämaanilmastosta, mutta Macaussakin tuntuu olevan hyytävän kylmää, vaikka asteet eivät sitä näyttäisikään - tai sitten melkein neljän kuukauden n. 30 asteessa ja kosteassa ilmastossa viettäminen vie veronsa. Mutta mitä hittoa, asun noin 20 astetta päiväntasaajalta, mä haluan ympärivuotiset helteet! Tietysti juuri tänä, tähän mennessä kylmimpänä päivänä, meillä oli "luokkaretki" management-projektiin liittyen Macaun kärjimmäiseen pisteeseen suoraan avomerta vasten ja tuuli teki sään tuntumaan tooodella kylmältä. Olin jopa osannut varustautua housuilla, legginseillä niiden alla, lämpimällä neuleella ja nahkatakilla ja silti palelin. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun minulla oli housut jalassa sitten elokuun hahah. Oli meillä kylmästä säästä huolimatta kivaa ja ryhmäni jopa voitti kilpailun ja pääsimme potkuveneilemään (???) ilmaisiksi. Mukaan liittyi melkein kaikki luokkalaiset omasta pussistaan maksamalla ja pääsimme nauramaankin hytisemisen sijasta kun yksi veneellinen jäi jumiin törmätessään saaren reunaan ja päätyi ylhäältä roikkuvien puun oksien vangiksi. Kylmyys, tai "kylmyys", kuten moni suomalainen asian ilmaisisi, on Macaussa oikeasti ikävä asia, koska täällä ei ole sisälämmitystä - ainakaan asuntolassamme. Sisällä istun yleensä kaksi paksua neuletta päällekkäin ja silti tuntuu viileältä. Nytkin tätä postausta kirjoittaessa sormet ovat 15% kohmeessa. Toistaiseksi olen onneksi pystynyt nukkumaan kunhan pistän jalkaan paksut sukat ja yökkärin housujen lahkeet niiden sisään ja paidan helman housujen sisään. Mitään sähkölämmityspeittoa tai -patteria en halua, koska joudun maksamaan sähkön erikseen ja sellaiset nostaisivat sähkölaskuni helposti 50€/kk. Ehkä ostan toisen peiton. Koulussa kaksi viimeistä viikkoa ovat olleet todella kiireiset, mutta nyt ollaan vihdoin päästy loppurutistukseen ja kouluun tarvitsee mennä vain kokeen ajaksi. Tällä viikolla on edessä management, tourism destinations ja economics, sitten englanti ja japani ja viimeisellä koeviikolla on accounting ja computer. Sitten lähdenkin jo Suomea kohti. Hullua ajatella, että tasan kolmen viikon päästä istun tällä hetkellä lentokoneessa. Suomeen menemisestä on todella erilaiset fiilikset kuin aiemmin. Yleensä Suomeen paluu on ollut se ilonpilaaja, seikkailun takaraja, mutta tällä kertaa Suomeen mennään vain lomalle. Sen jälkeen palaan Macauhun ja kaikki jatkuu entisellään.    Tämä joulumatka Suomeen on oikeastaan auttanut todella paljon täällä "yksin" asumiseen. Pekingissä oli koko ajan takaraivossa se, että perhettä ei näe yli puoleen vuoteen, mutta nyt on koko ajan tiennyt, että erossa ei tarvitse olla kauaa. Siksi on ollut paljon rennompaa elellä. Tästä huolimatta eilen koin itselleni todella outoja tuntemuksia, nimittäin pientä koti-ikävää. Tai ei se niinkään koti-koti-ikävää ollut, mutta tuli pakahduttava ikävä joulua. En ole ollut kahteen viime jouluun Suomessa ja siksi oikeastaan tänä jouluna halusinkin Suomeen VS, että perheeni olisi tullut Aasiaan.    Joulu oli viime vuonnakin sitä vaikeampaa aikaa, Aasiassa kun ei vain ole sitä samaa joulufiilistä kuin Suomessa. Olen aina tykännyt joulusta paljon ja se on ollut yksiä ainoita asioita suomalaisessa identiteetissäni. Ei minua kiinnosta lätkä, en osaa lasketella tai hiihtää (luistelu ja uiminenkin suomalaisella tasolla aika heikkoa), en tykkää saunoa, enkä viihdy kesämökillä. Joulu on yksi ainoista asioista, joissa koen itseni ylpeäksi suomalaiseksi. Sivuhuomautus: täällä ihan melkein kaikki tietävät joulupukin olevan Suomesta! Moni tietää Santa Villagestakin.   Eilen aloin yllättäen ikävöidä jouluvalaistua Aleksanterin katua ja kahvilassa istumista. Katsoin youtubesta joulu-aiheista videota ja oikein sydämestä kipristi. Minäkin haluan juoda kaakaota ja askarrella joulujuttuja! Vähän yleiseen pesänrakennushaluuni liittyen, haluaisin sisustaa joulukoristeilla asuntoni. Täällä se ei oikein onnistu, koska en halua tuhlata omaisuutta joulukoristeisiin, joiden säilyttäminen ja Macausta poismuuton aiheuttama kuljettaminen ovat suurempia ongelmia kuin niiden tuoma ilo. En malta sitä hetkeä kun asun vakituisessa omassa kodissa ja voin sisustaa oman mielen mukaan. Valkoiset joulukuuset ovat tänä talvena erityisesti mieleeni jostain syystä. Vaikka Macaussa onkin jouluvaloja katujen varsilla ja kaupoissa soi joulumusiikkia, en vain pääse yhtään joulufiilikseen. Ehkä se johtuu lumen puuttumisesta tai palmupuista, en tiedä. Täällä en myöskään kävele kauppojen ohi, ellen tieten tahtoen mene shoppailemaan, joten en näe keskuksissa olevia joulukuusia tai joulutoivotuksia kauppojen ikkunoissa. Pekingissä kuitenkin kävelin monta kertaa viikossa vaatekauppojen ohi ja tylsyyksissäni menin aina ostoksille (palkan takia olin "varakas" ja kun melkein mitään ei pitänyt itse maksaa, oli shoppailu aina hyvä idea), joten olin jotenkin edes kosketuksissa jouluun. Täällä menen vain väliä koulu-koti-koulu-ruokakauppa-koti. Ehkäpä pitäisi lähteä kasinoille joku päivä vaikkapa kahville, näin bussin ikkunasta luokkaretkelle mentäessä, että ainakin Venetianin edessä komeilee iso joulukuusi. Meidän piti tourism destinations -kurssilla tehdä esitelmä yhdestä maasta (, joka arvottiin) ja yksi ryhmä sai Suomen. Heidän itsetehty matkamuistonsa olivat nämä parilapaset (voi kävellä käsikädessä toisen kanssa kun yksi lapanen iso ja siinä on kaksi käsiaukkoa). Eivätkö olekin söpöt!?