Tänään on 04.12.2016 12:16 ja nimipäiviään viettävät: Airi, Aira, Barbara ja Barbro. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?

Julkaistu: · Päivitetty:

Huippuvuorilla on nyt ollut 73 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää ja tästä vuodesta tulee yli satavuotisen mittaushistorian lämpimin. Koskaan aiemmin ei myöskään ole mitattu yhtä voimakasta ikiroudan sulamista. Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tällainen arktisen alueen lämpeneminen voisi aiheuttaa Suomeen kylmiä talvia. Siitä huolimatta Suomen talvet keskimäärin lämpenevät ilmastonmuutoksen seurauksena. Kuvan lähde: Pixabay Huippuvuorilla (Svalbard) on nyt ollut 73 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää. Vaikka joulukuu olisi kylmä, tästä vuodesta muodostuu Huippuvuorten vuodesta 1899 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi. Huippuvuorten lentokentän mittauspisteessä vuoden keskilämpötila näyttää nousevan ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa nollan tienoille. Tämä on noin kaksi astetta enemmän kuin tähänastisena ennätyslämpimänä vuonna 2006. Ero on merkittävä, koska yleensä uusissa ennätyksissä on kyse vain asteen kymmenesosista. Koskaan aiemmin Huippuvuorilla ei ole mitattu yhtä syvälle ulottuvaa ikiroudan sulamista. Tänä vuonna ikirouta on lämmennyt jopa 80 metrin syvyydellä. Jopa nyt marraskuussa suurin osa Huippuvuorten sateesta on tullut vetenä. Ilmastonmuutoksen myötä nousevat lämpötilat ja lisääntyvät vesisateet ovatkin Huippuvuorilla monella tavalla haitallisia. Lumivyöryt. maanvyöryt ja vuotomaailmiö lisääntyvät, eikä sulava ikirouta muodosta enää tukevaa pohjaa teille, vesiputkille ja rakennuksille. Korkeat lämpötilat hidastavat myös merijään muodostumista. Laajat alueet Barentsinmerellä ja Karanmerellä ovat edelleen jäättömiä. Sen jälkeen, kun merijään mittaukset 1970-luvun lopulla aloitettiin, tässä vaiheessa marraskuuta ei ole koskaan aiemmin ollut näin vähän merijäätä. Aiheuttaako arktisen alueen lämpeneminen Suomeen kylmän talven? Suomen kannalta asia on erityisen mielenkiintoinen myös siksi, että joidenkin tutkijoiden mukaan lämmin arktinen alue lisää kylmän talven todennäköisyyttä sekä Pohjois-Euroopassa että Pohjois-Aasiassa. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voi edistää kylmiä talvia tietyillä alueilla ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa. Tutkijat Vladimir Petuhov (Petoukhov) ja V. A. Semenov Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta ( Potsdam Institute for Climate Impact Research ) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri). Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi. Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi. ”Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet” -ilmiö on fysikaalisesti täysin mahdollinen. Luontainen sään vaihtelu kuitenkin jatkuu, joten yksittäisestä talvesta on mahdotonta ennustaa yhtään mitään. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys keskimäärin kasvaisikin. Lisäksi on huomattava, että kyseinen tutkimus perustui vain yhteen ilmastomalliin. Vuonna 2012 julkaistun Jennifer A. Francisin ja Stephen J. Vavrusin tutkimuksen mukaan arktisen alueen lämpeneminen pienentää pohjois-eteläsuuntaista lämpötilavaihtelua, mikä taas vaikuttaa Rossbyn aaltoihin eli suihkuvirtauksen mutkiin. Vyöhyketuulet heikkenevät ja aaltojen amplitudi kasvaa, jolloin Rossbyn aallot kehittyvät eri tavoin kuin tavallisesti. Näin tapahtuu erityisesti syksyllä ja talvella sellaisessa tilanteessa, jossa merijäätä on tavallista vähemmän. Suihkuvirtauksen vyöhyke ei siis muutu pohjoisemmaksi, vaan se tekee entistä jyrkempiä mutkia (etelä-pohjoinen -ulottuvuus kasvaa), jolloin Rossbyn aaltoja kehittyy idässä hitaammin ja jolloin aallot ovat entistä jyrkempiä. Tämä johtaa pysyvämpiin sääilmiöihin, jolloin esimerkiksi talven kylmyys tai kesän kuivuus, tulvat ja helleaallot voivat olla pitkäkestoisempia. Pohjois-eteläsuunnassa siis lämpötilaerot pienenevät, koska suihkuvirtaus tekee entistä syvempiä aaltoja kohti pohjoista ja etelää, jolloin seurauksena on länsi-itäsuuntaisten tuulten heikkeneminen. Ylemmän tason länsituulet ovatkin tutkimuksen mukaan heikentyneet 14 prosenttia vuoden 1979 jälkeen. Isot pohjois-eteläsuuntaiset Rossbyn aallot siis liikkuvat hitaammin kohti itää, jolloin säätyyppi on entistä pysyvämpi. Muodostuu esimerkiksi ns. sulkukorkeapaineita. Toisella alueella on pysyvä kylmä ilmamassa ja toisella alueella taas lämmin. Sää vaihtelee siis entistä vähemmän, ja vallitseva säätyyppi pysyy paikallaan pitkään. Rossbyn aaltojen tarkka sijainti kuitenkin riippuu muista tekijöistä, kuten El Niñosta ja luonnollisesta arktisesta oskillaatiosta. Talven säätyyppi saattaa olla meillä hyvin pysyvä, mutta aaltojen sijainnista riippuen se voi olla arktisen kylmä tai mahdollisesti myös eteläisen lämmin. Kun arktista merijäätä on vähän, Suomi jää todennäköisemmin aaltojen kylmälle puolelle. Kaikki meteorologit eivät ole yksimielisiä siitä, että arktinen alue vaikuttaisi näin voimakkaasti säätiloihin etelämpänä. NOAA:n valtameritutkija Jim Overland on sanonut näin: ”Ihmiset pitävät suorista syy-seuraussuhteista, kuten että jäättömyys aiheuttaa joka vuosi samanlaiset vaikutukset. Ilmakehän kaoottinen luonne kuitenkin tarkoittaa sitä, että tutkijat voivat suurella luotettavuudella sanoa vain sen, että 'sään ääri-ilmiöiden määrä lisääntyy jossakin' arktisen alueen ilmaston nopean muuttumisen seurauksena.” Yhteenveto eri tutkimuksista Tutkimusprofessori  Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta on taannoin tehnyt eri tutkimuksista yhteenvedon: Honda et al. 2009 -Suomessa lopputalvesta kylmempää, jos merijäätä syys-lokakuussa vähän (syy länsituulten heikkeneminen) -merijää ei kuitenkaan yksin määrää ilmastoa Overland & Wang 2010 -avoin meri lämmittää arktista aluetta syksyllä, jolloin pohjois-eteläsuuntainen lämpötilaero pienenee, mikä monien muiden tekijöiden ohella vaikuttaa ilmanpaineisiin ja tuuliin Petoukhov & Semenov 2010 -merijään vähenemisen seurauksena kylmät itätuulet vallitsevat talvisin Pohjois- ja Keski-Euroopassa -tämä ei ole yksin määräävä tekijä, koska myös NAO, ENSO, pilvisyys ja stratosfäärin olosuhteet vaikuttavat Francis ja Vavrus 2012 -jaksolla 2000-2010 verrattuna edelliseen 30 vuoteen alailmakehän lämpeneminen arktisella alueella on ollut voimakkaampaa kuin keskileveyksillä -tästä seuraa länsivirtauksen heikkeneminen ja korkeapaineen selänteiden ulottuminen kauemmaksi pohjoiseen -seurauksena matala- ja korkeapaineiden liike itään hidastuu, säätyypit keskileveyksillä ovat pysyvämpiä ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät erityisesti syksyllä ja talvella Jaiser et al. 2012 -pieni arktisen merijään määrä suosii matalapaineiden syntyä, jolloin NAO:n negatiivisen vaiheen todennäköisyys kasvaa Bluthgen et al. 2012 -vähäinen merijään määrä vaikuttaa heinä-syyskuussa, ei talvella Tiivistelmänä Vihma on todennut, että arktisen merijään väheneminen näyttää suosivan kylmiä itätuulia Suomessa ja arktisen alueen lämpeneminen pysyviä säätyyppejä Suomen syys- ja talviaikaan. Muutkin tekijät kuitenkin vaikuttavat kiertoliikkeisiin. Ilmastomallit pystyvät pääosin simuloimaan nämä kaikki mainitut tekijät, mutta siitä huolimatta mallit ennustavat Suomen talvien lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. Arktisen merijään vähenemisen vaikutus ei näytä dominoivan ilmastonmuutokseen verrattuna. Esimerkiksi arktisen merijään erityisen pientä pinta-alaa syksyllä 2007 seurasi vähäluminen ja lämmin talvi. Sään luontainen vaihtelu kylmine ja lämpimine talvineen siis jatkuu lämpenemistrendistä huolimatta. Tutkija, tohtori  Jouni Räisänen  on tiivistänyt asian näin: "Asia erikseen on, kuinka tärkeää Jäämeren jään väheneminen on kaikkiin niihin muihin tekijöihin (esim. meriveden lämpötilan vaihtelut matalammilla leveysasteilla, kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspitoisuuksien muutokset, auringon aktiivisuuden vaihtelu, ilmakehän itsensä synnyttämä puhdas satunnaisvaihtelu) verrattuna, jotka myös vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeeseen. Vaikka joitakin mallisimulaatioita on tehty, tämä asia tunnetaan vielä aika huonosti. -- Kuten jo yllä todettiin, ilmakehän kiertoliikkeeseen vaikuttaa monia muitakin asioita, jotka voivat hyvin peittää Jäämeren jääolojen vaikutuksen alleen. Esimerkiksi edellistä, syksyllä 2007 sattunutta jääpeitteen vähyysennätystä seurannut talvi 2007-2008 oli Suomessa voimakkaiden länsituulten myötä ennätyksellisen leuto. -- Lisäksi pakkasia ja helteitä pohdittaessa on syytä muistaa meneillään oleva kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka jo sinällään muuttaa kylmiä jaksoja leudommiksi ja lämpimiä kuumemmiksi, riippumatta Jäämeren jään vähenemisen tuomasta lisämausteesta." Tämänhetkisissä talven 2016-2017 vuodenaikaisennusteissa Suomen joulukuu näyttää kylmältä, mutta muut talvikuukaudet ovat useimmissa ennusteissa tavanomaisia tai jopa tavanomaista lämpimämpiä. Lähteet NRK: Permafrosten på Svalbard varmes opp raskere enn noen gang Potsdam Institute for Climate Impact research: Global Warming could cool down temperatures in winter Geophysical Research Letters: Evidence linking Arctic amplification to extreme weather in mid-latitudes CO2-raportti: Mitä merijään sulaminen tarkoittaa? Timo Vihma: Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon? Lue myös nämä Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin Päättynyt talvi ylitti Venäjällä koko mittaushistorian kaikkien vuodenaikojen lämpötilapoikkeamat verrattuna tavanomaiseen Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin Tammi-lokakuun jakso mittaushistorian lämpimin maa-alueilla, merialueilla ja nämä yhdistettyinä sekä pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläisellä pallonpuoliskolla että globaalisti Viimeisin 12 kuukautta lokakuun loppuun asti jälleen globaalisti lähes ennätyslämmin Talven 2016-2017 sääennuste Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä