Tänään on 11.12.2016 13:47 ja nimipäiviään viettävät: Tatu, Taneli, Daniel, Dan ja Daniela. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Kemppinen: Pyramiditiede

Julkaistu: · Päivitetty:

Miksi koulussa ei opeteta kertotaulun jälkeen jakotaulua. Se olisi kovin käytännöllinen esimerkiksi korkoa ja alennusta laskettaessa. Vastaus: kaikki osamäärät eivät ole rationaalilukuja. Google on ollut jo kauan käytännössä nopein peruslaskuri. Laske esimerkiksi 8 / 7. Tulos on päättymätön jono numeroita, 1,14285714286… Se jakotaulusta. Jotkut eläimet osaavat laskea saman kuin tiettävästi kaikki kansanheimot, yksi, kaksi, monta. Sumerilaiset jättivät jälkeensä savitauluja, joista ilmenee, että heillä oli aritmetiikka hallinnassa. Egyptiläiset oppivat jakolaskun ja yllättävän monia muitakin matemaattisia menetelmiä; eräs papyrus esittää pyramidin osan tilavuuden laskemisen. Huomasin miettiväni, miten monta kiveä pyramidissa on. Ainoat siinä kävellessä mieleen tulleet kaavat olivat mutkikkaita. Internet turmelee ihmisen. Kaava löytyi heti, pohjan pinta-ala kertaa korkeus jaettuna kolmella. Ja siitä on helppo laskea, että suureen pyramidiin menee monta kiveä, varsinkin jos ne ovat pienenlaisia. Sekä kirjoittaminen että laskeminen liittyvät rahaan (vaikka raha keksittiin paljon myöhemmin). Erittäin suuri osa varhaisimmista kirjoituksista koskee veronkantoa ja jokin osa veronmaksajia, joita tarvittaessa käytettiin myös sotilaina. Mielestäni oraakkelimerkit ja noitarummut liittyvät myös rahaan. Kun tuonpuoleisilta kysyttiin neuvoa, kysyttiin itse asiassa menestymistä, ja menestys on tapana mitata rahana. Se että itse en mittaa menestystä rahana, ei kuulu tähän asiaan. Pyramiditiede on tarkoitettu otsikkona vihjaamaan, että tässä kirjoituksessa käsitellään myös älyttömyyksiä. Joku voi muistaa Erich von Dänikenin, joka erikoistui todistelemaan avaruusolentojen ohjailleen ihmisen kehitystä aikojen alusta, ja kehitti lukuisia muitakin hurjia teorioita antaen näin sanalle ”teoria” ikävän sävyn. Tieteessä teoria on testattavissa ja tutkittavissa oleva ajatus, jonka voi todistaa oikeaksi tai vääräksi. Mutta Dänikenin nimen ympärillä on ollut viime vuosikymmeninä hiljaista, mielestäni syystä ja pyramidit tavoittelevat taivaita edelleen vailla selitystä ja tulkintaa. Jo ennen sotia esiintyi ajatuksia, että juuri pyramideilla on satumaisia vaikutuksia. Muuankin todisteli, että kun tekee vaikka pahvista pyramidin ja jättää partakoneen terän joksikin aikaa sen alle, se teroittuu maagisten ihmevoimien ansiosta, ja parta katkeaa kuin puhaltamalla. Asiaa on kokeiltu arvattavin tuloksin. Siihen toimeen halukas ja esteetön voi kokeilla itsekin vaikka vihannesveitsellä, ja pyramidin taittelee tuokiossa esimerkiksi K-kaupan tarjouspaperista. Mutta muun muassa Tintti-sarjakuvassa esiintyy tietääkseni Tutankhamonin haudan löytämisen sytyttämään Egypti-innostukseen alkujaan perustunut pyramidifantasia ”faaraon kosto”. Tutkija tai kuka tahansa, joka tunkeutuu pyhään hautakammioon, tulee hulluksi tai menettää järkensä kammottavalla tavalla. Tässä tapauksessa tosin seikkailtiin Andeilla, mutta idea oli sama. Minun tekisi mieli jatkaa fantasioita kysymällä, eikö pyramidi kuitenkin liittyisi jollain tavalla ajanlaskuun ja kalenteriin ja pitäisikö sitä tarkastella harvinaisen lujatekoisena tietokoneena. Koska valokulmalla eli vuodenajalla on selvästi merkitys, noissa tietokoneissa näyttäisi olevan myös graafinen käyttöliittymä, varjo. Suuria kivirakennelmia on kovasti tähtäilty, ja esimerkiksi Stonehengen kivien sijainti ja suhde päiväntasauksiin on mitattu, punnittu ja valokuvattu lukemattomia kertoja. Jokin ryhmäkunta arvelee löytäneensä sieltä luomakunnan salaisuuden, mutta mikä se sitten on, siitä ei ole tarkempaa tietoa. Muinaiskulttuureissa vuodenkiertoa seurattiin hyvin tarkasti, koska se oli etenkin maanviljelyn kannalta olennaista. Egyptissä papisto eli tiedemiehet luki tähdistä Niilin tulvan ja antoi maanmöyrijöille tiedon, milloin oli laitettava kyntökalut valmiiksi. Suomessa yksi, kouluopetuksessakin mainittu selitys Kalevalan sammolle on näkymätön maailmanpylväs, joka pitelee Pohjantähteä paikallaan ja jonka ympäri kaikki siis pyörii. Bjarmiassa Vienan meren rannalla viikinki Ottar kehui tuhonneensa paikallisen joukkion pyhän pylvään. Erilaiset pylväät – totemit – ovat tunnettuja vähän kaikkialla – mutta niin ovat pyramiditkin. Sellaisia on Kiinassa, Väli-Amerikassa ja ties missä. Ennen Egyptiä Jokilaaksojen kulttuureissa oli oivallettu tuon muodon rakennustekninen edullisuus, mutta ehkä pyramidia -paikallinen nimitys on ziggurat – käytettiin myös taivaankappaleiden havainnoimiseen ja tietysti uhraamiseen, sillä jumalat janoavat verta. Pylväät ja erilaiset pallot, joita on ollut kaikissa kulttuureissa, tuovat tietenkin mieleen kysymyksen, miksi pyörän keksinnöstä on tehty sellainen numero, varsinkin Amerikoissa. Yksi syy voi olla akseli ja laakeri. Ne ovat teknisesti vaikeita. Toinen syy voi olla se, että esimerkiksi muinaisen Suomen kaltaisessa maastossa reki ja purilaat olivat kesäaikanakin käteviä, joten kenenkään ei tarvinnut varsinaisesti istahtaa kannon päähän keksimään pyörää. Aritmetiikka on   muinaislöytöjen todistuksen mukaan vanhempi oivallus kuin nämä kivirakennelmat. Kirjoitus puolestaan arvioidaan jatkuvasti vanhemmaksi. Erilaiset uhripapit ja muut druidit väittivät, että heillä on arvaamattomia voimia ja hienoja taitoja. Entä jos näin olikin. Sellainen taito voisi olla jakolasku – veronkannossa niin tarpeellinen. Jolloin yksi tapa käsittää pyramidi olisi algoritmi. Joka tapauksessa pyramidi on rakenteena mahtava säännön iteraation monumentti. Ei paremmasta väliä. Kemppinen Blog