Tänään on 05.12.2016 16:31 ja nimipäiväänsä viettää: Selma. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Arde arvioi: Turveviskimaistelua Teerenpelissä

Julkaistu: · Päivitetty:

Jarkko Nikkasen vetämiin viskiteistingeihin on aina yhtä hauska osallistua ja nyt päästiin pohjoismaisten makumieltymysten olennaisimpaan alueeseen, savuisiin viskeihin. Luvassa oli neljä erilaista savuista viskiä ja totutusti Nikkasen tapahtumissa tarjolle tulee aina (vähintään) yksi yllätyskin. Tapahtuman sijainnin perusteella aavistelin yllätystuotteen olevan Teerenpelin uusi savuviski, mutta näin ei hieman harmittavasti ollutkaan. Tapahtuman hinta oli kuitenkin hyvin edullinen (15€), joten ehkä se olisi ollut jo kohtuutonta.  Se yllätystuote oli heti ensimmäisenä, blended Teacher's, sinänsä hyvin looginen tapaus, koska siinä on savuista Ardmorea 35% ja muutenkin mallasviskipitoisuus lähes puolet. Kovin kevyestihän Teacherissä savua kuitenkin on ja kovahko jyvätisle selvästi tulee pintaan. Ardmoren entry-level -tuote Legacy seuraavana, tätä olin ehtinyt jo taannoisella Vantaan junakierroksella tsekkaamaan. Turvesavupitoisuus 15-20 ppm, mutta turpeilla on eroa. Islayn turpeessa on merilevää, mutta Ardmoren seudulla Highlandin sisämaassa turve on hillitympää sorttia, joten vaikutus viskissäkin maltillisempi. Nikkanen livautti kysyttäessä viskin iäksi vajaat 10 vuotta, bourbon-kypsytetty viski on varsin floraalisen hedelmäinen, savuisuus jää melkein mielikuvituksen varaan. Tykkään kyllä kohtuudella, ehdin äskettäin hankkia lisää Ardmorea Vikingin Mariellalta, quarter caskissa viimeistellyssä Traditional Peated -versiossa on potkua hieman enemmän. Savuviskiteistingin kuriositeettina oli irlantilainen Connemara, sille saarellehan harvemmin savuisuus yhdistetään. Vain kahdesti tislattu single malt, noin 20 ppm, tässä hieman enemmän savua kuin Ardmoressa. Mielenkiintoinen tapaus, mutta ei kovin monimuotoinen, jälkimaku pysähtyy varsin nopeasti. Ehkä irlantilaisten vahvuudet nousee paremmin esiin muilta suunnilta.  Islay-viskien puolelta ensimmäisenä oli maistossa Bowmoren 15-vuotias Darkest, joka ei ollut mukana viime kuun kiintoisassa Bowmore-setissä . Tässä on siis Bowmoren 12-vuotiasta peruskamaa (85% bourbonissa, 15% sherryssä) säilötty kolme vuotta lisää oloroso-sherryssä. Ppm-lukema tässäkin maltillinen noin 25. Mutta tässähän on Bowmoren tervaleijonamainen täyteläisyys huipussaan. Ei mikään huipputurpeisuus, mutta sitä ei nyt varmaan haettukaan. Loppuhuipennoksena Laphroaig Triple Wood. Tämä jätti hieman ristiriitaisen vaikutelman. Totta kai Laphroaigin jodi, yskänlääke ja merilevä ovat havaittavissa tässäkin versiossa, mutta ehkä peruskymppi täräyttäisi ne paremmin kakkosnelosella takaraivoon. Ja turvesavutaiteen hienostuneimmat muodot tulisivat paremmin esiin vaikkapa Ardbegin tai Lagavulinin tuotoksista, mutta niiden saaminen tähän settiin olisi ollut kaupallisesti haastavampaa. Mielenkiintoinen tilaisuus jälleen kerran, vaikka kliimaksi ehkä nyt jäikin saavuttamatta.