Tänään on 19.02.2017 18:45 ja nimipäiviään viettävät: Eija ja Fritjof. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Sisäinen urheilija: Nastalove

Julkaistu: · Päivitetty:

Olen aiemmin vastustanut nastakenkiä ja pitänyt niitä turhana rahanhukkana, kun ilman niitäkin voi helposti juosta lähes kaikkina päivinä vuodesta.  Jäätä Keski-Suomessa. Nyt minusta on tullut täysi käännynnäinen. Olen totaalisen hullaantunut uusiin nastakenkiini, jotka syksyllä löytyivät lähimarketin alehyllystä. Nehän vievät minut uusiin seikkailuihin säästä huolimatta!  Pientarella ei ole juoksemista ilman nastoja. Ehkä tämän talven alussa on kohdalleni osunutkin erityisen monta jäistä päivää. Itsenäisyyspäiväviikonlopun minilomasella Keski-Suomessa käytin nastalenkkareitani melkein joka kerta, kun astuin ovesta ulos, en pelkästään juoksulenkillä. Niistä oli iloa kaupassa käydessä, haudoille kynttilöitä sytyttäessä ja sukuloidessa. Jäätä riittikin teillä silloin niin, että ihan pelotti astua ulos ilman nastoja.  Marraskuun lyhyen ensitalven jälkeen Pääkaupunkiseudulla oli vaihtelevaa keliä. Välillä juoksureitit olivat peilijäässä, ja nastoista oli paljon hyötyä. Joulun aikaan Pääkaupunkiseudulla oli varsin lämmintä, mutta sitten pakasti taas, ja lätäköt jäätyivät. Juoksemaan oli näppärä lähteä nastoilla, koska ei tarvinnut välittää siitä, mitä liukkauksia ohuen lumiharson alta löytyisi.  Ehkä nastakenkäni ovat antaneet kaivattua vaihtelua myös jaloilleni. Kipu on pysynyt koko lailla poissa. Tottakai siihen on muitakin syitä kuin kengät, mutta eivät nastat ainakaan huonompaan suuntaan ole jalan tilannetta vieneet. Fyssarinkin ohje oli hankkia toiset kengät.   Parasta on turvallisuuden tunne, kun uskaltaa juosta samaan tapaan kuin kuivalla kelillä. Toki liukastumisen vaara on olemassa, mutta on se hiekallakin. Vauhtivetojakin olen nastoilla juossut. Sitä en kylläkään osaa sanoa, vaikuttavatko nastat vauhtiini.  Tuntuu ihmeelliseltä, mutta kuulemma nastarakkauskin voi loppua. Jotkut ovat alkuinnostuksen jälkeen kyllästyneet nastoihin. Juoksu ei vain kulje niillä samoin kuin nastattomilla kengillä. Toivottavasti minä voin suurimman tunnekuohun laannuttua pitää nastakenkiini läheiset ja lämpimät välit niin, että rakkaus muuttuu hyväksi ystävyydeksi.