Tänään on 24.10.2017 03:24 ja nimipäiviään viettävät: Rasmus, Asmo ja Fjalar. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Liiolii: Lux In ja luonnon valotaide

Julkaistu: · Päivitetty:

Minulta jää valotaidefestari Lux Helsinki tänä vuonna näkemättä, sillä sairastuin ilmeisesti rokotteesta huolimatta influenssaan lauantaina. Kuume nousi nopsaan 39 asteeseen ja joka paikkaa jomotti. Lähes 21 (!) tunnin unien ja Buranan jälkeen elämä voittaa jo. Vähän yskittää, mutta lähinnä on vain voimat poissa. Ehdin kuitenkin käydä ennen sairastumista Kaapelitehtaalla katsomassa Lux In -valotaidenäyttelyn , jota lämpimästi suosittelen. Se on auki tiistaihin 10.1. asti, iltaisin klo 15-22 ja sinne on vapaa pääsy. Lux In järjestetään Lux Helsingin yhteydessä nyt toista kertaa. Esittelen kaksi suosikkiteostani näyttelystä, ilman kuvia, koska mikään valokuva (varsinakaan pikkupokkarilani räpsäisty) ei tavoittaisi teoksien olemusta. Linkissä yllä on Lux In -teokset myös valokuvattuina, jos haluatte käydä vilkaisemassa, mutta täytyy sanoa, että ne antavat vain kalpean aavistuksen todellisista töistä, niiden väreistä, liikeestä ja äänistä. Alla olevat kursivoidut teoskuvaukset on lainattu Lux In -sivustolta. " Ishmail Sandstroem: Mandala Vuoden 2015 Lux Helsingistä tuttu Mandala palaa. Mandalan materiaalina ovat diabetestarvikkeet – insuliinikynät, ruiskut ja piikit, sokeriliuskat sekä testineulat – jotka on valaistu led-valoin. Ishmail Sandstroem uskoo, että mandalan – sanskriitin kielellä ympyrän, keskuksen tai yhteyden – avulla on mahdollista nähdä kauhistuttava kauniina ja pelottava pelastavana. Sandstroem toteuttaa Lux In -näyttelyyn uuden Mandalan." Sandstroemin teosta piti tutkailla läheltä, jotta huomasi, mistä se koostuu. Todellakin, lääkeruiskuista ja muista hoitotarvikkeista. Teoksen valaistus oli lempeä, liikkuva. Äänimaisema oli rahiseva, rapiseva ja rytmikäs, jotenkin toi mieleen rukousmyllyt tai sirkkojen sirityksen. Mielenkiintoisella tavalla sekä jännittävä että rauhoittava ja kaunis teos. Ainakaan minua ruiskut eivät kauhistuttaneet. Tätä teosta jäimme näyttelyseuralaiseni J:n kanssa kaipaamaan hieman pienemmässä koossa omalle kotiseinällekin! "Jere Suontausta: Sädesade Sädesade on 405 nanometriä science fictionia, kosmisen kauneuden kaihoa sekä kädenojennus Äiti Maalle." Suontaustan Sädesateeseen astuminen tuntui kuin olisi tullut pimeään tippukiviluolaan. Valokuva ei tavoita yhtään mitään (käykää silti vilkaisemasta postauksen alun linkistä) pimeydessä putoavien värillisten sädepisaroiden liikkeestä ja erikoisesta luolamaisesta tilan tunnusta. "Kylmät väreet menee", totesi J. "Kevät, lumi sulaa." Jotenkin hirveän liikuttava teos, meditatiivinen, kuten Sandstroemin Mandalakin. Tähän pieneen pimeään tilaan olisi voinut jäädä fiilistelemään vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Mutta sitten siihen luonnon valotaiteeseen. Torstaina olisi Helsingissä ollut paras päivä kuvata merisavua, mutta näin sen vain nopeasti sillalta bussin ikkunasta. Perjantaina kun pääsin rantaan kuvaamaan, rannat olivat jo jäätyneet. Mutta jää kimalsi ihan uskomattoman kauniisti! Kuviin sitä en saanut toistumaan, mutta jäällä oli ihan kuin timantteja. Aurinko paistoi, ja hyvällä tahdolla sen saattoi sanoa jo vähän lämmittävän kasvoja. Ulappa oli vielä auki ja meri höyrysi siellä kaukana. Oli kyllä hieno päivä.

Avainsanat: vaivojen valitusta ulkoilua tapahtumat lux helsinki äiti yhteys väri jää jännittävä ilta ikkuna huomata hieno vapaa helsinki esitellä elämä bussi aurinko 2015 valokuva valaistus usko uni tuttu tuntua toteuttaa timantti teko teos sulaa sivusto science rauhoittava ranta pääsy päivä pimeä pimeys pelottava paras palaa näyttely nähdä meri lumi linkki liike led lainata käydä kuva kuvata kuume kello kieli keskus kaunis voittaa