Tänään on 28.07.2017 18:03 ja nimipäiviään viettävät: Atso ja Håkan. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Sukututkijan loppuvuosi: Köyhälistöä ja kerjäläisiä

Julkaistu: · Päivitetty:

Huomasin Lars Levanderin trilogian Ur samhällsdjupen i forna tider vuosi sitten jonkun ruotsalaisen tutkimuksen lähdeviitteistä. Tai taisi olla parissakin. Sen sijaan suomalaisten tutkijoiden en muista tätä käyttäneen tai kenenkään minulle suositelleen. Liian populaari vai vanhentunut? Mahdollisesti ainakin jälkimmäistä, mutta olin lapsellisen ihastunut huomatessani, että 1600-luvun Ruotsin arjen kuvaukseen oli otettu mukaan Suomi ja suomalaisia (ruotsinkielisiä) lähteitä. Levander yhdistää kaiken hyväksi luettavaksi. Meni vain vuosi, että sain aikaiseksi aloittaa. Osasta Fattigt folk och tiggare . Ennen kuin siinä päästään varsinaiseen köyhälistöön Levander kuvaa ajan "pärjäävien" talonpoikien arkea, joka sekin nykyajan näkökulmasta on alkeellista ja surkeaa. Koko perhe söi yhdestä astiasta ja yhdessä taloudessa samasta kiven kolosta, jota tuskin koskaan pestiin (s. 16). Papin perheen lapsetkin kulkivat pelkissä pellavapaidoissa (s. 24-25). Nälkäkuolemista on kammottavaa kuvausta (s. 39). Rinnastus Ranskaan on mielenkiintoinen. Siellä kerrotaan nälkäkuolemista samoin, mutta toisin kuin Ruotsissa, porukka jätti maansa ja meni vaatimaan apua kaupunkeihin. Joihin Ruotsissa ei saatu väkeä muuttamaan kirveelläkään. (s. 42) Levander tukeutuu toisinaan 1800-luvun kansanperinteeseen ja kommentoi aarretarinoiden muistuttavan nykyajan lottounelmia (s. 46). Hyvä näkökulma, josta katsoen menneisyyden ihmiset eivät olleet vain osaansa tyytyväisiä ja mihinkään pyrkimättömiä. Eivätkä totisesti osaamattomia. Sokea nainen elätti itsensä kulkien ja neuloen suullaan ja toisella kädellään, kun toinen oli rampa (s. 48). Palvelijoita oli taloissa vähän (s. 74). Kerjäläisten määrää ei pysty arvioimaan, mutta kovasti kerjäämistä yritettiin kieltää. Tämä ei toiminut, kuten ei työpakkokaan, mikä toivottavasti on nykypoliitikoilla tiedossaan (s. 144,146). Kerjäämiseen maaseudulla liittyi pari kuviota, joista en ole Suomessa kuullut mainintoja. Levander selostaa käytäntöä, jossa kylässä (pitäjässä?) kerjäläisten ruokintavelvollisuus kiersi talosta taloon ja tämän merkkinä oli esim. nuija (s. 146-147). Kerjäläiset puolestaan saivat vaatteisiinsa mrkin, jollainen oli käytössä vielä 1700-luvun lopulla (s. 148-149). Jos nämä kuullosavat tutuilta, sivistäkää minua kommentein. P. S. Ruotsissa väitti äskettäin poliitikko, ettei maassa ole ollut kerjäläisiä ennen viime vuosikymmenien maahanmuuttoa. Hah! Charlotte Vainio kirjoitti vastineen .

Avainsanat: lähde lars käytäntö kuvaus kuvata koko kerjäläiset katsoa ihastua hyvä folk charlotte arki tutkimus tutkija trilogia talous talo suomi suomessa suomalainen sokea ruotsi ruotsalainen porukka poliitikko apua perhe pari pappi näkökulma kirjat 1600-luku yrittää vuosi nykyaika nainen mielenkiintoinen maaseutu maahanmuutto