Tänään on 27.03.2017 09:44 ja nimipäiviään viettävät: Sauli, Saul ja Torvald. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Sophie Backlund: Hilton on maaginen!

Julkaistu: · Päivitetty:

Mä en tiedä mistä tämä hurjan iso harppaus eteenpäin on Hiltonin kanssa tapahtunut, mutta olen ihan ihmeissäni kuinka paljon se on edistynyt tässä sen loman jälkeen! Varsinkin pari viimeisten viikkojen aikana on tapahtunut todella suuria muutoksia. (Cia lupautui videoimaan meitä keskiviikkona niin toivon mukaan voin sitten laittaa tänne videonkin, olisi ihan kiva itsekin nähdä näyttääkö meno yhtä errilaiselta kuin se tuntuu.. ) (C) Heidi Järvi Uskon, että se kuitenkin johtuu siitä, että olen nyt saanut Hiltonin rehellisesti suoristettua,  meillä on aina ollut se ongelma, että kun taivutan sitä sisäpohkeen ympäri, se valuu ulkokyljestä ulos, eli periaatteessahan se ei silloin taivu rehellisesti! Nyt olen tätä asiaa vaan korjaillut sen jälkeen kun ruvettiin taas loman jälkeen tekemään töitä ja nyt rupeaa selkeästi huomaamaan tästä tulosta. Hilton työntää paljon rehellisemmin yhtä paljon molemmista takajaloista, sillä säilyy tahti ravissa paljon paremmin, ja koko hevonen tuntuu paljon lyhyemmältä ja siltä, että se on paljon paremmassa tasapainossa. Tämäkin varmasti johtuu siitä sen pitkästä rungosta, sitä on paljon vaikeampi pitää hallinnassa ja rehellisesti koossa, ja Hilton siksi helposti yrittää luonnollisesti vähän livistää jostain raamista ulos! Nyt tuntuu että se pysyy paljon paremmin siinä mun "tunnelissa", eli pohkeitten ja käsien välissä. On jotenkin niin hauskaa miten välillä tämmöinen periaatteessa pieni asia voi sitten vaikuttaa niin paljon, mulla on ihan sellainen tunne, että istuisin uuden hevosen selässä :P Aloitan aina sillä että pidän Hiltonin vaan tosi suorana ja tarkistan, että ennen jokaista kulmaa saan ulko-avuista puolipidätteen läpi (eli se ei saa lähteä vetämään itseään pitkäksi ennen kulmaa, mitä se helposti tekee, välillä melkeen nappaa ulko-ohjasta kiinni ja lähtee vetämään ulkolapa pitkänä käännöksien läpi :P), ensimmäiset kierrokset vaan ajattelen, että saan sen ulkolavan mukaan kun käännän. Sitten kun ulkolapa on hallinnassa voin lähteä ajattelemaan taipumista sisäpohkeen ympäri, kuitenkin koko ajan tarkkana ettei se ulkolapa pääse karkuun! (C) Heidi Järvi Sulkutaivutuksiin olen löytänyt tosi hyvän harjoituksen myös missä vähän sama juttu haluaa tapahtua; ulkolapa "karkaa" ja se ylitaipuu sisäpohkeesta ja menettää silloin tahdin kun ei enää työnnä rehellisesti molemmista takajaloista, menee vähän "banaaniksi". Niin aloitan lähtemällä lävistäjälle väistössä, vaihdan keskellä sulkuun ja sitten taas takaisin väistöön, eli näin kontrolloin sitä ulkolapaa koko ajan. Laukassa ollaan myös löydetty ihan uusia vaihteita, ennen se oli aika sellaista, että joko mennään piruettilaukkaa ihan paikallaan mistä Hilton ei oikeen pääse enää pois, tai sitten se on täysillä eteenpäin. Nyt voin säätää kokoamisastetta ihan eri tavalla siihen mihin haluan, se voi olla koottua laukkaa tai kootun ja piruettilaukan välimuoto(tätä ollaan eniten harjoiteltu koska tästä se pääsee vielä helposti ponnistamaan takajaloista pois), enkä nyt ollenkaan anna sen mennä siihen liian "vaikeaan" piruettilaukkaan koska se ei enää ole rehellistä kokoamista koska se katoaa pohkeen taakse kun eteenpäinpyrkimys katoaa. Ollaan tehty paljon vaan voltteja missä voin koota laukkaa ja ratsastaa eteen, isoja työskentelypiruetteja missä sen koko ajan pitää imetä takajaloista käteen. Eli tosi paljon uusia ulottuvuuksia on löytynyt ja uusia työkaluja. Jotenkin niin kivaa kun vielä yksinkin pystyy näitä löytämään, ja se on varmaan meille tosi tärkeää kun en pääse niin usein valmentajan silmien alle :/ Nipsu tulee onneksi 1-2.2 niin voin näyttää meidän uusia harjoituksia ja kysyä, että ollaanko ollenkaan oikealla tiellä ;) Kyllä mä kuitenkin luotan omaan perstuntumaani tässä, tiedän kuitenkin miltä asioitten pitää tuntua, niin silloin se on helpompi löytää tiensä sinne myös! Jotkut tarkat ovat ehkä huomanneet, että tuossa yläpalkin "hevoset"-osiossa lukeekin, että Zebbe on myyty. En ajatellut sen kummemmin asiasta enää kirjoittaa kun Zebbe ei enää minun ole, mutta se tosiaan on myyty USA:han, todella hyvään kotiin missä se saa paljon rakkautta ja ammattimaista treeniä, joten olen tästä tosi iloinen! Sain kuulla uutisen jo ennen joulua mutta virallisesti se myytiin tässä alkuviikossa. Tunne on ollut vähän haikea, mutta myös todella helpottunut ja onnellinen Zebben puolesta. Olen ollut uuteen omistajaan yhteyksissä ja me pidetään jatkossakin yhteyttä joten tulen saamaan Zebbestä säännöllisesti kuulumisia, mikä on minulle tosi tärkeää. Zebbe antoi minulle niin paljon ja toteutti todella paljon minun unelmistani, siitä tulen olemaan ikuisesti kiitollinen, ja Zebbellä tulee aina olemaan todella tärkeä paikka minun sydämessäni. Mutta kaikelle on aikansa, mikään ei kestä ikuisesti, ja tässä lajissa pitää osata tehdä niitä vaikeita päätöksiä eikä aina vaan ajatella sydämellä. Se on tämän lajin huono puoli. Mutta jos nyt ajatellaan eteenpäin niin minulla on uuden hevosen hankinta sitten pikkuhiljaa edessä, ja siinä sitten alkaa uusi tarina ja uudet seikkailut uuden kaverin kanssa :) elämä ottaa ja antaa, näin se menee!

Avainsanat: tässä tänne työkalu tuntua tunne treeniä tarina yrittää ympäri virallinen viikko vaikuttaa uutinen uusi usa ulko seikkailu ravi ratsastaa rakkaus päätös tahti säilyy sydän suorana silmä puoli pitää pieni pari paikka ottaa onnellinen onni ongelma näyttää me löytää löydetty lähteä loma laukka laji laittaa käsi kysyä kuulla koota koko kirjoittaa kiitollinen kaveria kadota järvi juttu joulu jatko nähdä nipsu napata myyty mitä meno menettää harjoitus iso ikuisesti hyvä huono hilton hevonen heidi hankinta elämä antaa ajatella aika copyright