Tänään on 27.06.2017 03:20 ja nimipäiviään viettävät: Elviira, Elvi ja Elvira. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Punainen kirja

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 14-1 selailemme vähän Turun linnan vankilistaa vuosimallia 1600. Vilskettä pitää, kun Kaarle-herttua tekee valtaan noustuaan lopullisesti selvää vastustajistaan.   Syksyllä 1599 ennen kuin Sigismund ja Suomen aateliset ehtivät toteuttaa uusia suunnitelmiaan, tapahtui pelätty Kaarlen maihinnousu Suomeen. Suomen kaikki linnat vallattiin ja taistelujen päätyttyä Kaarle toimeenpani oikeudenkäynnit, joiden päätteeksi useita Suomen johtohenkilöitä mestattiin muun muassa Turun verilöylyssä . Kaikkiaan mestattuja aatelisia oli viitisenkymmentä, ja useat muut tuomittiin vankeuteen.     Hertig Karl, skymfande Klas Flemings lik , målning av Albert Edelfelt . Kaarle IX ( ruots. Karl IX , 4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611 ) oli Ruotsin kuningas 1604 –1611. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Tänään 14-1 1600 Turun linnan vankilistaan lisätään jälleen uusi nimi, kun pappismies Johannes Clementis Mentzius tuodaan epäiltynä linnan muurien suojaan - tosin vain muutaman viikon ajaksi. Kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan väliseen valtataisteluun liittyvässä herttuan ja Suomen papiston välisessä konfliktissa Mentzius oli hävinneen osapuolen kannattajaksi epäiltynä muutaman viikon vankeudessa Turun linnassa 14.1.1600 alkaen.   Herttuan epäilysten hälvettyä hän kuitenkin pääsi vielä samana vuonna kaiketi aikaisemman asemansa perusteella Kaarle-herttuan hyväksymänä Turun tuomiokapitulin ehdokkaana Kokemäen kirkkoherraksi virasta erotetun ja vangitun Johannes Michaeliksen jälkeen. Ei tiedetä, milloin ja missä Mentzius vihittiin papiksi, mutta oletettavasti hän oli ordinoitu Turun papiston apulainen jo vuonna 1593. Silloin hän kollegan virkanimellä mainittuna Turun katedraalikoulun apuopettajana (hypodidascalus) allekirjoitti ( Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Collegae Scholae Aboensis – – Johannes Clementis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta.     Samtida porträtt av Karl IX av okänd konstnär. Kaarle-herttua oli 1593  Upsalan kokouksessa julistanut, miten uskontoa valtakunnassa oikein tulee harjoittaa. Katolisvaaraa torjuttiin ja Juhana-herttuan Punainen kirja julistettiin pannaan. Punainen kirja oli Ruotsin kuningas Juhana III :n vuonna 1576 tai 1577 julkaisema uusi jumalanpalvelusjärjestys, jossa luterilaiseen jumalanpalvelukseen pyrittiin yhdistämään piirteitä katolisesta messusta . Turku kaupunkina allekirjoitti sopimuksen 19-6 1593, samoin 263 papiston jäsentä, mutta vain 33 aatelista. Suomen aatelisto kokoontui sen sijaan Turkuun Juhana Sparren koolle kutsumana. Turun aateliskokokous tunnusti 112 aatelisen voimin tuolloin Klaus Flemingin johdolla Sigismundin kuninkaaksi. Yksi Confessio Fidein allekirjoittaneista papiston edustajista oli Johannes Mentziuksen ohella Johannes Michaelis, jonka viran Kokemäen kirkkoherrana Mentzius onnekkaampana peri. Myös kirkkoherra Johannes Michaelis (Kokemäen kappalainen 1578, kirkkoherra 1579)  on kirjattu Turun linnan mantaaliluetteloon 14.1. 1600.   Juhana-herttua puhui kansalle Turussa suomeksi.   Kaarle-herttuan laivastoa hänen molemmilla Suomen-retkillään 1597 ja 1599 johtaneen Ruotsin laivaston yliamiraali Joakim Scheelin joukot luultavasti vangitsivat, kaiketi marraskuussa 1599, Kokemäen kirkkoherran kapinoitsijana, ja hänet vietiin vankina Turun linnaan, jonka käskynhaltijana yliamiraali Scheel toimi 1599–1600. Joakim Scheel, Jaakkima Scheel, Joachim Scheel, sukunimi myös: Scheele tai Scheelen (k. 14. huhtikuuta 1606 Turku ) oli saksalaissyntyinen sotilas, Ruotsin laivaston yliamiraali vuodesta 1596. Hän johti Kaarle-herttuan laivastoa kummallakin Suomen retkellä vuosina 1597 ja 1599. Hän oli Turun linnan käskyhaltija 1599–1600, sitten yliamiraali Liivinmaan sodassa .    Joakim Sceelin vaakuna. Turun linnaan tuotuna ”kapinasta vangittu Kokemäen herra Hans (fången för opror her Hans i Kumo )” esiintyy mantaaliluetteloon 14.1.1600 merkittynä ja ”lopullisesti menetettäväksi ( för att definitivt ´mistas` )” mainittuna 15.3.1600. Oletetaan kuitenkin, ettei kuolemantuomiota pantu täytäntöön, vaan manttaaliluettelossa 12 vuotta myöhemmin, huhtikuussa 1612 mainittu ”her Johan fordom kyrkoherde i Kumo” luultavasti on marski Klaus Flemingin kannattajiin kuulunut Kokemäen entinen kirkkoherra, sillä tiedossa ei ole kenenkään hänen samannimisen seuraajansa virasta erottamista.   Fleming tuki Sigismundia, joka avulla Flemingin tavoitteena oli saada aikaan unioni Puola-Liettuan kanssa. Lähellä oli ettei Suomi olisi eronnut koko Ruotsista ja liittynyt Puola-Liettuan ja Baltian maiden muodostamaan valtiomuodostelmaan. Johannes Michaelis esiintyi Kokemäen käräjillä 1586. Hänet ( "Her Hans i Cuma" ) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen, mutta 20.8.1590 hänelle palautettiin hänen Turun tuomiokirkon rakennuskuluihin luovuttamansa 5 tynnyriä ruista vuosilta 1586–1590. Kun kalastuksesta kiinnostunut kirkkoherra sai Kaarle-herttualta heinäkuussa 1590 oikeuden osuuteen kruunun kalastuksen tuotosta Lammaistenkoskessa (joka 25. kalaan Lammaistenkosken Pirilänvirrasta), Tämän katsotaan ”viittaavan siihen, että herttua yritti taivutella regaalipitäjän kirkkoherraa puolelleen”. Kaarle-herttuan ja hänen veljenpoikansa kuningas Sigismundin välisessä valtataistelussa kirkkoherra Johannes Michaelis kuitenkin asettui viimeistään nuijasodan aikaan herttuan valtapyyteitä vastustavan laillisen kuninkaan puolelle.  Marski Klaus Flemingin tukijana hän varusti ainakin kaksi ratsumiestä hevosineen asepalvelukseen Flemingin joukoissa ja sai Flemingin kirjeellä 31.1.1597 nautittavakseen neljän manttaalin verot Huittisten Kauvatsan Yttilän kylästä.    Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535 , Parainen – 13. huhtikuuta 1597 , Pohja ) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos , joka toimi 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin käytännössä itsenäinen sotilasdiktaattori Suomen alueella. Sotatoimien alettua Michaelis myöhemmän muistitiedon mukaan piileskeli 1599 erään talon riihessä Kokemäen Hampulan kylässä, mutta Kaarle-herttuan toisella Suomen-retkellä tämän sotajoukot vangitsivat kirkkoherran, joka oli marraskuusta 1599 ainakin maaliskuuhun 1600 asti vangittuna Turun linnassa. Jo ennen kuin herttua oli päässyt lopullisesti voitolle Suomessa, kirkkoherra Johannes Michaelis oli herttuan vaatimuksesta Turussa pidetyssä hiippakunnan pappeinkokouksessa erotettu virastaa, ja herttua oli myös syyttänyt häntä noituudesta. Ericus Erici Sorolainen (Eerik Sorolainen) (n. 1546 – 1625 ) toimi Turun piispana vuosina 1583 – 1625 . Hän toimi myös Viipurin piispana vuoteen 1618 . Hän toimi puheenjohtajana vuonna 1602 asetetussa Raamatun suomennoskomiteassa. Komitean kääntämä Raamattu ei päässyt koskaan painoon.   Juhana III Sorolaisen myöntyväisyydestä johtui, että Juhana III :n Punainen kirja tuli käyttöön Suomessa ja että Sorolainen joutui Kaarle-herttuan epäsuosioon. Tämän vuoksi hän oli vangittuna vuonna 1599 ja hänet pidätettiin virasta vuonna 1605 . Sorolainen oli kuitenkin vahvasti luterilaisuuden kannalla.   Piispa Ericus Erici Sorolaisen Linköpingin valtiopäivillä 15.3.1600 antaman selityksen mukaan herra Hans, jonka toimista hänen seurakuntalaisensa olivat valittaneet ja jota oli syytetty mm. noituudesta, oli kyllä pappeinkokouksessa julkisesti erotettu virastaan, mutta päätöstä ei ollut voitu panna täytäntöön kuningas Sigismundille uskollisen Klaus Flemingin alipäällikön, viimeksi Kastelholman linnanpäällikkönä toimineen Salomon Illen ja eräiden muiden vaikutusvaltaisten aatelisten otettua kirkkoherran suojelukseensa. Syytteen, jonka mukaan herra Hans olisi ollut noita (Trollkarl) , papisto oli kuitenkin kokouksessaan todennut perättömäksi.   Lopulta Kastelholma antautuu 31-7 1599 taisteluitta, kun herttuan hyökkäystä johtava amiraali Joakim Scheel oli edellisenä päivänä ilmoittanut linnaketta puolustaneelle käskynhaltija Salomon Illelle, että hänellä on mukanaan neljä järeää tykkiä murjomaan linnoitusta tarvittaessa. Linnakkeen upseerit toimitettiin Turkuun mestattavaksi. Salomon (t. Salomo) Ille (k. 6. syyskuuta 1599 Turku ) oli sotilas ja linnanpäällikkö.Illen syntymäaika ja -paikka eivät ole tiedossa, mutta hänen vanhempansa olivat amiraali Maunu Ille ja Margareta Stålarm. Ille toimi Käkisalmen linnan päällikkönä ja Klaus Flemingin alipäällikkönä nuijasodassa vuonna 1591 . Talonpojat ryöstivät kostoksi hänen kartanonsa Rövarnäsin Paraisilla vuonna 1598. Sittemmin Ille toimi Savossa ja Pohjanmaalla Sigismundin hyväksi. Flemingin seuraaja Arvid Stålarm määräsi hänet Kastelholman linnan päälliköksi 1599, mutta hän joutui antautumaan Kaarle-herttuan amiraalin Jaakkima Scheelin johtamille joukoille 31. heinäkuuta . Ille mestattiin Turussa . Vankikaupunki Turussa  14-1 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: iii häntä hän huhtikuu hiippakunta herttua herra heinäkuu harjoittaa fleming esiintyä ero entinen eerikinpoika baltia asema arvid albert 2017 paikka jäsen julkinen juhana joukko johtua johtaa johtava johto johannes itsenäinen käytetty käräjä osapuoli kylä kustaa kuningas oikeus noita nimi neljä muutama muut maunu kruunu komitea kokous koko klaus kirkkoherra kirja kesäkuu karl kansa kaarle marraskuu maksaa maa lokakuu linna laivasto syyskuu syksy suomi suomessa suomeksi suomalainen sukunimi sotilas sopimus sota simo sigismund seuraaja savo saada ruotsi retki vanki uusi uskonto uskollinen uppsala unioni tänään turku tuomola tuomita tuomiokirkko tuomiokapituli raha raamattu päätös puola punainen puheenjohtaja poika pohjanmaa pohja pitää piispa panna tuoda tuli tuki toteuttaa tapahtuma tapahtua talonpoika taistelu viro viipuri vapaaherra