Tänään on 24.11.2017 05:42 ja nimipäiviään viettävät: Lempi, Lemmikki, Sivi ja Siv. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PROperuskoulu2007: KOKOOMUS/PROperuskoulu2007ehdokkaita

Julkaistu: · Päivitetty:

................................................................................................................................................ Matti Schrey EDUSKUNTAVAALIT 07 Olen aina pitänyt itseäni kasvattajana. Opiskeluajoista lähtien olen tehnyt opettajan töitä täyspäiväisesti. Pitkän ja vaativan, mutta sitäkin rikkaamman, työurani viimeiset kymmenen vuotta olen toiminut Raisiossa, Vaisaaren koulun erityisluokanopettajana. Suurperheen isänä koen miten tärkeä-tä on se, että yhteiskunnan yksi tukipilari on lasten ja nuorten kasvatus. Hyvä kasvatus on sitä, että opettajat ovat päteviä, mutta myös sitä, että ymmärretään kuinka tärkeä-tä yhteiskunnalle on, että nuorista tulee vastuunkantajia. Hyvä kasvatus on sitä, että lapset kunnioit-tavat toinen toistaan, vanhempiaan ja ikäihmisiä. Hyvä kasvatus on sitä, että lapset omaksuvat ter-veet elämäntavat. Hyvä kasvatus on sitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät, että elämä jatkuu eli he-kin saavat jonakin päivänä lapsia kasvatettavakseen ja heistäkin tulee vanhuksia. Vastuu suomalaisten lasten ja nuorten kasvatuksesta on perheellä. Perhe on aina ollut, ja on yhä edelleenkin, suoma-laisen yhteiskunnan yksi tärkeimmistä tukipilareista. Poliittisen päätöksenteon pitääkin tukea per-heiden tavallisen arjen pyörittämistä. Turvallisuus. T ällä hetkellä suomalaiset kokevat turvattomuutta, joka johtuu perinteisten arvo-jemme romuttumisesta ja nopeasta muutoksesta. Lieveilmiönä huumeet, rikollisuus ja välinpitämät-tömyys yhteiskunnan lakeja kohtaan ovat lisääntyneet (esim. liikennekulttuuri). Se näkyy niin katu-kuvassa kuin kotiväkivallassakin. Suomen eduskunta ei ole pysynyt lainsäädännössä tämän kehityk-sen mukana ja siihen on tultava muutos. Jokaisella suomalaisella pitää olla turvallista elää Suomes-sa. Yrittäjyys eli ammattitaito. Yrittäjän poikana olen jo kotoa saanut ymmärtää, että vain työtä teke-mällä ja työtä kunnioittamalla yhteiskuntamme hyvinvointi on taattu nyt ja tulevaisuudessa. Tätä nykyä maassamme elää suuri joukko "vapaamatkustajia", jotka eivät ole valmiita antamaan omaa panostaan kansakunnan hyvinvointiin. Näiden "vapaamatkustajien" määrä tuntuu olevan jatkuvasti lisääntymässä. Jos kehitys jatkuu näin, emme pysty tarjoamaan kaikille niitä peruspalveluita, joita itsenäisen Suomen pitäisi kansalaisilleen tarjota, esim. koulu, terveydenhuolto ja vanhustenhuolto. Tähän kehitykseen on tultava loppu. Ilmaiset lounaat on syöty! Kaikki töihin ja kantamaan oma panoksensa "yhteiseen ruokapöytään"! Meillä jokaisella on oma paikkamme. Matti Schrey, 43 v. naimisissa 4 lasta. • erityisluokanopettaja • kaupunginvaltuutettu • suurperheen isä • reservin yliluutnantti www.mattischrey.net ....................................................................................................................... Jyri Hänninen: LAADUKAS OPETUS = HYVINVOIVA LAPSI Koulutuksen on oltava jatkumo, jossa lapsella on varhaiskasvatuksesta ammatillisiin opintoihin saakka luonteva ja turvallinen mahdollisuus kasvaa ja kehittyä kohti omaa ammattiaan ja identiteettiään. Lapsen on voitava kehittää yksilöllisesti omia ainutlaatuisia taitojaan ja kasvaa samalla tasapainoiseksi ja toiset huomioon ottavaksi yhteiskunnan jäseneksi. Pienenevät ikäluokat joutuvat kantamaan suuren vastuun hyvinvointimme säilyttämiseksi. Siten on kansantaloudellisesti ja ennen kaikkea inhimillisesti tärkeää turvata jokaisen lapsen kasvu ja kouluttautumisen mahdollisuus. KUINKA OPETUKSEN LAATUA PARANNETAAN? OPETTAJALLE on luotava toimivat työolosuhteet. Luokkien koot, opetustilat ja kouluavustajien määrän on oltava työn vaativuuden mukaisella tasolla. Tällä hetkellä luokkien koossa on liian suuria vaihteluja, vaikka luokkakoon keskiarvossa ollaankin menty hitaasti alaspäin valtakunnallisesti. Täydennyskoulutuksen on oltava riittävää. Erityisopetuksen lisääntymisen myötä koulutuksen merkitys on erityisen korostunut. Myös tukipalvelujen, kuten kouluterveydenhuollon, hammashoidon ja psykologipalvelujen saatavuuden on oltava siinä kunnossa, että ongelmiin voidaan reagoida heti. Opetusryhmien on oltava nykyaikaisen pedagogisen oppimiskäsitysten mukaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää pienryhmätyöskentelyä. ERITYISOPETUKSEN tarve on lisääntynyt, sillä perusopetuksessa oppilaat tulevat yhä moninaisimmista taustoista ja olosuhteista.. Toisaalta nykyisin tiedetään tarkemmin lasten ongelmien syitä. On mahdollista puuttua tehokkaammin esim. lukihäiriöihin, ongelmiin kielen ja puheen tuottamisessa ja erilaisiin kasvamisen tukemiseen liittyvissä asioissa. Lapsen kannalta tuen tarve on muuttunut yhä yksilöllisemmäksi. Koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että opettajilla on riittävästi voimavaroja hyödyntää lasten ongelmien diagnosoinnin kehittymistä. OPETUSSUUNNITELMIEN tietopainotteisuudesta voitaisiin antaa hieman periksi korostamalla enemmän taitoaineita ja koululiikuntaa. Lapsi on samaan aikaan psyykkinen ja fyysinen kokonaisuus. Kokonaisvaltainen ihmiskuva ei näy riittävän selkeästi opetussuunnitelmien käytännön aineissa, jos tekemisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kasvulle ja itsetunnolle ei korosteta riittävästi. Kansainvälisen PISA- tutkimuksen mukaan maailman parhaista opiskelijoista on saatava myös elämään myönteisesti suhtautuvia ja osallistuvia ihmisiä. Tällä tavoin luomme tulevaisuutta, jossa toisten etu menee tiukan paikan tullen oman edun edelle. Jyri Hänninen (Kok.), Lappeenranta KTM ja kasvatustieteiden kandidaatti liiketalouden opettaja, yrittäjä kaupunginhallituksen ja –valtuuston jäsen www.jyrihanninen.fi .......................................................................................................... Timo Heinonen; TEEMAT, KOULUTUS 1) PERHE: PERHE ON PARAS JA PARASTA PERHEELLE Lapsiperheille tulee taata heidän tarvitsemansa palvelut. Päivähoidon, peruskoulun ja vapaa-ajantoimintojen lisäksi perheille tulee taata apua myös erilaisissa ongelmatilanteissa. Kustannuslähtöisestä ajattelusta tulee siirtyä lapsilähtöiseen ajatteluun. Kalliimpi voi olla huomenna halvempi. Kasvatuksen erityisosaamiseen tulee panostaa selkeästi nykyistä enemmän. Varhainen diagnosointi ja tuki auttavat parhaiten. Erityisesti puheterapeuttien koulutusta tulee lisätä ja koulujen terveydenhoitoa kehittää ja saatavuus turvata. 2) KOULUTUS: VAHVA PERUSKOULU ON MENESTYMISEN PERUSKIVI ”Koulutukseen, lapsiin ja nuoriin panostus on panostus tulevaisuuteen.” Koulujemme suurimmaksi ongelmaksi on noussut ylisuuret opetusryhmät. On turha puhua erilaisista temppuhankkeista erilaisten ongelmien korjaamiseksi. On totta, että koulukiusaaminen on ongelma. On totta, että oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet. On totta, että lasten keskittymiskyky on heikentynyt. Ja on totta, että koulun pitää tästä huolimatta olla turvallinen paikka oppia, mutta myös opettaa. Mutta on myös totta, että ongelmat pitää ratkaista oikeilla päätöksillä. Tämä edellyttää riittävän pieniä opetusryhmiä ja erityistä ohjausta tarvitsevien lasten huomioonottamista. Opetusryhmien maksimikoot tulee rajata valtionhallinnon toimesta ja opetukseen tulee osoittaa sen tämän päivän vaatimat valtionosuudet. Vastuuta turvallisesta koulusta ei sysätä nykykäytännön mukaan pelkästään kunnille. Tärkeää koululaitoksessa on myös huomioida lahjakkaat oppilaat. Lahjakkaiden oppilaiden opiskelu ei saa jäädä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvaessa pienemmälle huomiolle vaan koulussa pitää pystyä tarjoamaan kaikille haasteita ja mielekästä oppimista. Ns. alisuoriutumiseen pitää kiinnittää yhtä suurta huomiota kuin oppimisvaikeuksiin. Koululaitoksessa tulee jatkaa työtä koululaisten siirtymävaiheiden madaltamiseksi. Siirtyminen esiopetuksesta peruskouluun ja yhtenäisessä peruskoulussa vuosiluokalta toiselle tulee sujua ilman suuria muutoksia. Hallinnollisesti perusopetuksesta ja esiopetuksesta tulee tehdä yhtenäinen kokonaisuus, missä tieto lapsesta siirtyy ammattilaisten keskuudessa luottamuksellisesti ja vaivattomasti lapsen mukana eteenpäin tukien kasvua ilman tavanomaisia siirtymävaiheiden aiheuttamia katkoksia. Oppilashuoltotyöryhmien toimintaa tulee kehittää. ”Lasten terveellä kasvulla on ennen kaikkea inhimillisiä vaikutuksia, mutta myös taloudellisia vaikutuksia.” Opettajien ja vanhempien yhteisvastuuta on korostettava myös yläasteella. Nuoren yläkoululaisen ”kehityskeskustelut” käytäntöön! Peruskoulun jälkeen nuorille tulee turvata laadukkaat jatko-opiskelupaikat. Koulutusta pitää tarjota aloilta missä nuoret myös työllistyvät. Koulutuksen ja työmarkkinoiden pitää kohdata toisensa ja koulutustarjonnan tulee elää yhteiskunnan mukana. Yrittäjiä ja yritysmaailman tarpeita tulee kuunnella ja vastata myös niihin. Myös yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen tulee panostaa niin lukio- kuin ammattikoulutuksessakin. Viime keväänä alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavien vanhempien tulorajoja tarkistettiin ylöspäin 15 prosentilla. Tästä huolimatta rajat ovat edelleen liian alhaiset. Myös toisen asteen opintotuki vaatii uudistamista. Ongelmia aiheutuu etenkin silloin, kun vanhemmat eivät kykene tai halua rahoittaa täysi-ikäisen, 18-vuotiaan, kotoaan poissa asuvan opiskelijan arkea ja opiskeluja. Etenkin haja-asutusalueilla, jossa nuoren on pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseen esimerkiksi ammatillista perusopetusta, vaikeutuu monen opiskelijan toimeentulo ja arki. Tässä muutama minun mielestäni erittäin tärkeä peruskoulua koskettavaasia. Asia joilla olisi suurta ennaltaehkäisevääkin merkitystä ja siihenmeidän pitää ennen muuta tulevaisuudessa panostaa. Eduskuntavaalien ohjelmani pitää sisällään myös selkeät linjauksetopiskelijoiden asemaan ja jatko-opiskeluihin, vero- ja työllisyyspolitiikkaa, liikenteeseen ja yrittäjyyteen. Lisätietoa kampanjastani löydätte helpoiten kotisivuilta http://www.timoheinonen.fi. Poikkea sivuilla ja ollaan yhteyksissä. Timo Heinonen KM, luokanopettaja yrittäjä valtuustonpuheenjohtaja Riihimäen seutukunta, Loppi Häme ......................................................................................................... Helinä Perttu OPETTAJANA OLET AVAINASEMASSA Olet varmaan kanssani samaa mieltä, että opettajan työ on yksi antoisimmista ja tärkeimmistä ammateista. Lasten ja nuorten kanssa työskentely vaati meiltä paljon energiaa, mutta harvassa ammatissa on todellinen mahdollisuus olla tukemassa hyväksi ihmiseksi kasvamista. Perusopetus on kunnan tärkeimpiä palveluja ja sille on turvattava asianmukaiset resurssit. Kouluilla tulee olla mahdollisuus pienentää opetusryhmiä, ottaa huomioon erityisopetuksen vuosittain kasvavat vaatimukset sekä turvata tukiopetus ja opintojen ohjaus. Koulu on lapsen itsetunnon kehityksen ja terveen kasvun kannalta erittäin tärkeä ympäristö. Koulussa on oltava mahdollisimman kannustava ja hyvä ilmapiiri, joka tukee kouluviihtyvyyttä, luovuutta ja oppimisen edistämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaiden ja koulujen työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin. Kouluterveydenhuoltoon on myös resursoitava riittävästi sekä oppilashuoltoryhmän toimintaa tehostettava, jotta saataisiin mahdolliset tarvittavat tukitoimet lapsen ja perheen avuksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ammattitaitoinen ja motivoitunut opettaja on jokaisen oppilaan oikeus. Opettajista ja heidän jaksamisestaan on huolehdittava. Täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen osallistumiseen tulee olla jokaisella opettajalla halutessaan mahdollisuus osallistua. Lisäksi opettajan palkkaukseen on löydettävä keino, jolla se saadaan vastaamaan työn vaativuutta. Kodin ja koulun yhteistyö on olennainen osa koulutyötä, jonka tulisi perustua aikuisten väliseen avoimeen vuorovaikutukseen, jossa yhdessä tavoitellaan lapsen oppimispolun tukemista. Uudet opetussuunnitelmat painottavat lapsen aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista ja on selvää, että aktiiviset ja omaan asuinympäristöönsä tyytyväiset nuoret ovat Suomelle elintärkeä voimavara. Yhteiskunnallinen aktiivisuus ei synny tyhjästä. Ja jotta nuoristamme kasvaisi yhteiskunnan tarvitsemia tulevaisuuden tekijöitä, on varmistettava, että heidän tänä päivänä esittämät näkemyksensä ja perustelunsa otetaan huomioon asioiden valmistelussa ja niillä on myös oikeaa vaikutusta päätöksenteossa. Aikaa on annettava opetuksessa oleelliselle asialle ihmisenä kehittymiselle ja arvokeskusteluille. Oleellista ei ole se onko jokainen oppikirjan sivu käyty läpi vaan se mitä lapsi on oppinut itsestään ja ympäröivästä todellisuudesta. Nuoruudesta aikuisuuteen selvitään turvallisesti elämän aikana kerätyn sosiaalisen pääoman avulla. Tämä pääoma tarkoittaa erilaisia sosiaalisia verkostoja, luottamuksen ilmapiiriä ja ihmisten interaktiivista kanssakäymistä, joissa lapsi on kokenut onnistumisen tunteita. Ihmiset keräävät omaa itsetuntoaan heijastavaa sosiaalista pääomaa läpielämän toimiessaan eri yhteisön jäseninä. Koulussa oma luokka ja sen turvallinen ilmapiiri synnyttää juuri näitä elintärkeitä sosiaalisia verkostoja lapsen elämään. Helinä Perttu www.helinaperttu.com Luokanopettaja, projektipäällikkö Lions Quest-kouluttaja Kaupunginvaltuutettu, Sivistyslautakunnan pj Järvenpää ..................................................................................................... Arto Satonen: OPETUSLUOKILLE MAKSIMIKOOT Kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt kuluneella vaalikaudella. Myös kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Monet kunnat joutuvat tekemään kipeitä resurssien kohdentamisesta. Yksi säästökeino on opetusryhmien koon suurentaminen. Kuntien heikon taloustilanteen maksajiksi ovat joutumassa peruskoulujen oppilaat ja opettajat. Perusopetuslaissa säädetään, että opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Tämä tavoite ei toteudu, jos ryhmät ovat ylisuuria. Opetuksen tasa-arvoa turvattaisiin säätämällä maksimikoko. Olen tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jonka mukaan ensimmäisen ja toisen luokan opetusryhmän maksimikoko saa olla 25 oppilasta ja ylempien luokkien maksimikoko perusopetuksessa 30 oppilasta. Kyseessä ei ole suositus luokkakooksi, vaan lailla määritelty maksimikoko. Näin kunnallisen päätöksenteon liikkumavaralle asetettaisiin perälauta valtion toimesta. Aloitteeni ei ole tullut hyväksyttyä Matti Vanhasen hallituksen eduskuntakaudella. Lupaan tehdä sen aloitteen uudestaan seuraavalla eduskuntakaudella. Asia on entistäkin tärkeämpi, koska kunta -ja palvelurakenteen yhteydessä myös koulujen toimintaresursseja määritellään uudelleen. Jokainen lapsi on yhtä arvokas, opiskeli hän missä kunnassa tahansa. Yhteiskunnan tehtävänä on taata kaikille koululaisille tasokas perusopetus ja sitä kautta valmiudet elämään. Laadukas perusopetus on myös kansainvälisen kilpailukykymme ja siten hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka. Arto Satonen kansanedustaja (kok) gsm. +358 50 511 3110 email. arto.satonen@eduskunta.fi www.satonen.fi ................................................................................................... Jari Jaskari PERUSOPETUS SUOMALAISEN HYVINVOINNIN VOIMAVARANA Nykyinen perusopetuslaki määrittelee koulun keskeiseksi tehtäväksi tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tämä toteutuu tietoja ja taitoja kehittämällä. Parhaimmillaan perusopetus onkin positiivisen muutoksen aiheuttaja yhteiskunnassa. Suomalainen yhteiskunta on väestörakenteeltaan niin pienikokoinen, ettei meillä ole varaa hukata yhdenkään kansalaisen tietoja ja taitoja. Ihminen on luonnostaan oppiva. Koulutusjärjestelmän haasteena onkin herättää uteliaisuus oppimiseen ja sen kehittämiseen, mutta siinä tarvitaan valtion ja kuntien taloudellista panostusta. Osaltani haluan olla ajamassa alas koulutuspoliittisessa keskustelussa ajoittain esille nousevaa vastakkainasettelua yleissivistävän ja käytännöllisen koulutuksen kesken. Yhteiskunnan muutos vaikuttaa siihen, että koulutus ja oppiminen ovat elinikäisiä prosesseja. Nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan laajaa koulutuspohjaa. On avoimesti mietittävä, miten yleissivistävän ja käytännöllisen koulutuksen yhteistyötä voitaisiin kehittää. Perustan muodostaa kuitenkin perusopetus, jossa yleissivistävien aineiden ja taito- ja taideaineiden opetuksen tulee olla tasapainossa keskenään. Molempia tarvitaan, sillä koulutuksella on sekä yleissivistävä että taitojen oppimiseen liittyvä tehtävä. Tällä hetkellä resurssien rajallisuus on vähentänyt valinnanmahdollisuuksia peruskoulussa. Valtiovallan ja kuntien tulee voida sopia sellaisesta yhteistyöstä, joka mahdollistaa tasokkaan perusopetuksen toteuttamisen. Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva valtionosuuksien vapautuminen tulisikin ohjata suoraan perusopetuksen kehittämiseen, koska resurssit eivät ole tällä hetkellä riittäviä. Panostus perusopetukseen on panostus tulevaisuuteen. Kansallisesti ja kansainvälisesti koulutus on keino ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Opintojen ohjaukseen tarvitaan riittävästi voimavaroja, koska sen avulla voidaan rajoittaa ongelmien ilmenemistä. Vuosittain jopa 17 000 nuorta on vaarassa syrjäytyä koulutuksesta opintojen keskeyttämisen vuoksi. Opintojen ohjauksella ja tasokkaalla perusopetuksella on voitu vaikuttaa siihen, että peruskoulun keskeyttäneiden määrä on erittäin pieni. Näitä toimenpiteitä tulee edelleen vahvistaa – myös peruskoulun jälkeisissä opinnoissa. Keskeinen rakenteellisia ratkaisuja edellyttävä ongelma on voimakkaasti kasvanut erityisoppilaiden määrä. Vakavasti on selvitettävä perusopetuksen ryhmäkokojen rajoittamista lainsäädännöllä. Ensisijaisesti oppilaiden oppimisen edellytyksiä tulisi voida tukea osana yleisopetusta. Kannatan erillisen koulutuspoliittisen selvityksen tekemistä yleis- ja erityisopetuksen laadukkaasta yhteensovittamisesta. Jari Jaskari opetustoimenjohtaja, pastori perusopetuksen tulosalueen päällikkö Seinäjoki ............................................................................................................. Marjukka Karttunen PERUSKOULULLE TYÖRAUHA JA -EDELLYTYKSET Luokanopettajana peruskoulu on minulle erittäin läheinen – samoin yhdeksänvuotiaan peruskoulu-laisen äitinä. Otsikossani perään kouluun työrauhaa ja edellytyksiä. Tällä tarkoitan erityisesti sitä, että peruskoulussakin on jatkuvasti erilaisia hankkeita, joissa kehitetään milloin mitäkin. Se on-kin tärkeää, mutta mielestäni pitäisi jatkuvien ja toisiaan toistavien kehittämisprojektien sijaan keskittyä itse opetukseen ilman jatkuvaa lomakkeentäyttöä. Edellytyksillä tarkoitan erityisesti sitä, että ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvat säästöt pitäisi kohdentaa nimenomaan perusopetuksen laatuun. Tällainen linjaus on hallitusohjelmassa, mutta Keskustan, Sdp:n ja Rkp:n punamultahallitus ei ole tätä omaa linjaustaan kunnioittanut. Onkin perusteltua kysyä miksi ei? Opetusryhmien koot eivät saa olla liian suuria. Edellytyksiin kuuluu myös opettajien ja muun henkilökunnan palkkauksesta ja jaksamisesta huo-lehtiminen. Tällä hetkellä opettajan palkka ei ole koulutusta ja vastuuta vastaavalla tasolla. Kyseessä on naisvaltaisen enemmistön ala, jolle ei ole totuttu maksamaan kunnon palkkaa. On puhuttu kansankynttilän kutsumuksesta jne. Tähän asiaan pitää saada korjaus. Koulun perusedel-lytyksiin pitäisi kuulua myös riittävä turvallisuuden tunne. Peruskoulu on pärjännyt Pisa-tutkimuksissa hyvin. Joidenkin arvioiden mukaan tämän pärjäämisen taustalla on nimenomaan se, että meillä heikosti pärjäävät ovat parempia kuin muiden maiden heikosti pärjäävät oppilaat. Mielestäni tämä on loistava asia. Meillä siis pidetään heikosti pärjäävistä huolta. Vastaavasti toivon sitä, että meidän huiputkin olisivat ainakin samalla tasolla kuin muiden maiden huiput. Peruskoulussa olisi nykyistä paremmin ymmärrettävä se, että kaikki eivät ole kiinnostuneet samoista asioista. Onkin mahdollistettava se, että toisen intohimona olevat käden taidot löy-tävät koulussa sopivan väylän, samoin kuin jonkun toisen kiinnostus johonkin toisiin ainei-siin. Siinä ei voi olla mitään eriarvoista, jos annetaan oppilaalle onnistumisen mahdollisuus. Tärkeitä asioita ovat tukiopetus, erityisopetus ja oppilaanohjaus. Mielestäni erittäin tärke-ässä asemassa on nimenomaan oppilaanohjaus. Jo peruskoulussa olisi hyvä onnistua hyvin siinä valinnassa, jatkaako ammatilliseen koulutukseen vai lukioon. Siinä kannattaa muistaa myös se, että ammattikoulu ei ole parempi valinta kuin lukio – eikä myöskään toisin päin. Tietysti on muistettava sekin, että valinta on mahdollista vaihtaa. Viime aikoina on puhuttu paljon eheytetystä koulupäivästä. Mikäs siinä, jos lapset ovat kou-lussa pitempään, mutta unohtaa ei sovi myöskään muun harrastustoiminnan alasajoa jatkuvan kou-lun kustannuksella. Lapsella pitää olla elämässään muutakin sisältöä kuin koulu. Eheytetyn koulupäivän esteenä on myös rahoitus, koska nykyiseenkään kouluun ei ole riittävästi rahaa, niin mistä tämän hankkeen puolestapuhujat ottavat ne rahat, mitä tarvittaisiin kokonaan uuteen hankkeeseen. Vai pitäisikö opettajien ja muun henkilökunnan joustaa tässäkin asiassa: "eheyt-tää" oma työpäivä entistä pidemmäksi? Marjukka Karttunen Varsinais-Suomi Luokanopettaja, kansanedustaja (kok.), Turun kaupunginvaltuutettu 00102 EDUSKUNTA mailto:marjukka.karttunen@eduskunta.fi + 358 50 511 3155 http://www.marjukka.com http://www.eduskunta.fi/Karttunen_Marjukka ................................................................................ Sari Simontaival: PRO PERUSKOULU Laadukas perusopetus on yhteiskuntamme kivijalka. Opetukseen on osoitettava riittävästi rahaa, sillä sivistyspääoma on valtt ikorttimme yhä kirist yvässä globaalissa taloudessa. Peruskouluissa tehdään vaativaa ja haasteellista työtä, sillä 1990­luvun laman hedelmiä poimitaan nyt. Nuorten ja lasten pahoinvoint i näkyy koulun arjessa ja erityisopetukseen sekä oppilashuoltoon tarvitaan heti lisää rahaa. Opetusta tulisi voida eriyttää oppilaan etujen mukaisesti, sillä jokainen lapsi ja nuori on jossain asiantunt ija. Vahvuuksia tukemalla voidaan lasta kannustaa onnistumisen kokemuksilla ja näin auttaa myös jatkossa selviytymään yhteiskunnassamme. Ei ole lapsen syy, jos hän ei ole kotoaan saanut elämisen eväitä. Koulun arjessa tuleekin olla voimavaroja kasvattaa lapsia ja nuoria yksilöinä, sillä joiltain kodeilta on kasvatustehtävä täysin hukassa. Jopa 10 % ikäluokasta syrjäytyy ja tähän asiaan voidaan vaikuttaa perusopetuksessa toteutettavilla keinoilla. Ilman rahaa tämä ei onnistu ja lasku kasvaa koko ajan. Mitä aikaisemmin päästään ongelmiin käsiksi, sen parempi. Olisi ideaalista, jos opettajat voisivat keskittyä vain opettamiseen, mutta näin ei enää ole. Opettajat kantavat yhä enemmän myös sosiaalista vastuuta. Opettajat kuormittuvat, koska he tekevät paljon työtä ilman palkkaa omalla ajallaan. Kansankynttilät uhkaavat sammua, koska työtaakka on sekä henkisesti että fyysisesti kohtuuton. Lisää rahaa tarvitaankin oppimisen tukemiseen ja eriyttämiseen. Kävin peruskouluni aikana, jolloin käytössä olivat tasokurssit. Olenkin sitä mieltä, että meidän tulisi vakavasti harkita t asokurssien palauttamista. Näin myös lahjakkaat ja motivoituneet oppilaat saavat opetusta, joka antaa heille haasteita ja tyydytystä. Jotta pysymme valtiovaltana kilpailukykyisenä meidän tulee kasvattaa lapsistamme ja nuoristamme innovat iivisia ja luovia sekä antaa heille riittävän korkeatasoista opetusta. On toki surullista, että joudumme myöntämään oppilaiden tasoerot ja ääripäiden etäisyyden, mutta meidän tulee ponnistella jokaisen yksilön etujen puolesta. Myös lahjakkaat ansaitsevat erit ytettyä opetusta. Kansanedustajana tulen toimimaan asiantuntevasti ja aikaansaavasti laadukkaan perusopetuksen puolesta. Olen neljän lapsen äitinä ja ammatillisena opettajana seurannut koulumaailmaa hyvin läheltä. Olen hyvin huolissani opettajien työtaakasta ja resurssien niukkuudesta. Haluan myös ehdottomasti ajaa liikunnan lisäämistä opetussuunnitelmassa, koska liikunnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa terveyteen ja henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvoint iin. Kunhan varmistetaan koululiikunnankin toteutuvan siten, että jokainen lapsi ja nuori saa kokea liikkumisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Sari Simontaival, kansanedustajaehdokas, Pirkanmaan Kokoomus, Orivesi opettaja, hallintotieteen maisteri, fysioterapeutti ........................................................................................ Elise Tarvainen OPETUS ON ARVOTYÖTÄ YHTEISPELIÄ OPPILAAN PARHAAKSI Kaikki, mitä koulussa ja koulutuksen kehittämiseksi tehdään, on tehtävä oppilaan parhaaksi - niin koulun ja kodin arjessa, kunnallisessa päätöksenteossa kuin Arkadianmäelläkin. Jos eurot ja niiden säästäminen saavat liian suuren painoarvon ja keskustelut rajoittuvat vain rahaan, päätöksenteon ytimestä unohtuu helposti kaikkein tärkein, lapsi. Perusopetuksen alimmat luokat ovat lapsen tulevaisuuden kannalta merkityksellisimmät: siellä vahvistuvat lapsen luontainen oppimisen ilo ja koulumotivaatio. Ensimmäisinä kouluvuosina saadut onnistumisen kokemukset kantavat yrittävänä elämänasenteena aikuisuuteen asti ja hyvä alku luo pohjaa myöhemmille opinnoille. Laadukas perusopetus ja oppimiskokemusten laatu, panostukset ensimmäisiin kouluvuosiin tuottavat monin verroin sen mitä niihin panostetaan. Luokanopettaja on paljon vartija. Mielekkään koulunkäynnin avain on onnistunut kolmikantayhteistyö, jossa huoltajat, opettajat ja lapsi kantavat kukin oman vastuunsa. Pääosassa on oppilas, jonka tulee osallistua opetukseen ja suorittaa tunnollisesti hänelle annetut tehtävät, mutta opetus- ja kasvatusvastuu on meidän aikuisten. Toimiva kodin, koulun ja päätöksenteon yhteispeli onkin aina oppilaan etu. Siihen kannattaa panostaa. Paljon voidaan tehdä rahan sanelemista reunaehdoista huolimatta kun vain on yhteinen tahto ja tavoite. Mutta ei rahakaan ole pahasta, sillä lisääntynyt erityisopetustarve ja suuret ryhmäkoot ovat kysymyksiä vailla ratkaisuja. Tämän päivän oppilailla on aikuisen nälkä, joka voidaan tyydyttää vain riittävällä määrällä ammattitaitoisia opettajia. ARVOT JA KASVATUS Tämän päivän koulutuspolitiikalla määritellään se, millaiseksi yhteinen tulevaisuutemme muodostuu: Huomenna meillä on sellaisia osaajia kuin tänään koulutamme. Tulevat sukupolvet tekevät päätöksiä niihin arvoihin nojaten, joilla me tänään heitä kasvatamme. Samalla kun opetamme nuoremme etsimään vastauksia ja kysymään, mikä kaikki on mahdollista, meidän on kasvatettava heidät arvioimaan mikä on oikein. Oppineisuus yksin ei riitä, vaan tarvitaan myös kykyä eettisesti kestäviin ratkaisuihin. Koulutuksella määritellään suomalaisen sivistyksen suunta. EI NOPEITA TUOTTOJA VAAN LOISTAVA SIJOITUS Kasvattaminen ja opettaminen ovat arvotyötä, jonka tulokset näkyvät lopulta myös talouden tunnuslukuina. Toimialamme erityispiirre on, että arviointimittareissa viisarit värähtävät viiveellä. Laadukas koulutus näkyy lopulta kansallisen osaamisen kasvuna ja maan kilpailukykynä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. On hyväksyttävä se, että opetusalalla ei sijoituksilta voi odottaa pörssimaailman nopeita tuottoja. Ei siitäkään huolimatta, että useimpien kuntien budjeteista opetuspalvelujen tuottaminen haukkaa reilusti yli kolmanneksen. Koulutusta tulee arvioida kansantalouden kasvulukuina, ei kuntien vuotuisilla liiketoimintamittareilla. Valtakunnan päätöksenteossa tulee muistaa tutkimuksen tulos, jonka mukaan jokainen perusopetukseen panostettu euro tuottaa lopulta sijoituksena 17. Tällaisille osakkeille olisi pörssissä kysyntää – miksi siis emme Suomessa panostaisi koulukseen nykyistä enemmän? Elise Tarvainen Äiti, Luokanopettaja, Kansanedustajaehdokas 2007 (Keski-Suomi) elise.tarvainen@viestiavain.net www.elisetarvainen.net .......................................................................................................................... Hanna-Leena Hemming KOULU TARVITSEE LISÄÄ RAHAA Suomea pidetään koulutuksen mallimaana. Pisa-tutkimuksen tulosten vanavedessä on maahamme virrannut niin kehuja kuin ihmettelyjä siitä, mikä on se viisastenkivi, joka suomalaisia luotsaa opintiellä. Koska koulutuspolitiikan ja opetussuunnitelmien tulokset näkyvät vasta viiveellä, vuosien saatossa, on vastauksena ihmettelyihin menneiden vuosien visionäärien ja edelläkävijöiden näkemys siitä, minkälainen on koulu tietoyhteiskunnassa ja millaisia resursseja se vaatii. Tänä päivänä meno on toinen: alamäkeä mennään niin että vahvempihermoistakin hirvittää. Peruskoulua – koko yhteiskuntamme ja kilpailukykymme perustaa – ajetaan alas minimaalisilla taloudellisilla resursseilla ja koulutuspolitiikan painotuksilla, joissa ei ole visioiden häivääkään. Opettajasta on tehty järjestyspoliisi, jonka tehtävä on huolehtia siitä, että lapset ovat pois pahanteosta kun aikuiset ovat töissä. Opettamista työ muistuttaa enää ammattinimikkeenä. Rahaa olisi ollut. Alun perin oli tarkoitettu, että valtion budjetissa ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen. Kirjaus löytyy oikein hallitusohjelmasta. Mutta ei – euroille löytyi nopeasti muuta käyttöä. Tänä vuonna säästettiin 21 miljoonaa euroa näistä oppilaskohtaisista rahoista, joilla olisi ollut mahdollisuus ylläpitää opetustehokkuudeltaan pienempiä luokkia tai tarjota valinnanmahdollisuuksia oppiaineissa. Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisia koululaisia vaivaa huono kouluviihtyvyys. Lisäksi Suomen ero kilpailijamaiden ylimpään osaamistasoon yltävien koululaisten määrästä on ilmeinen. Tässä tiivistyy suomalaisen koulun tämän päivän perusongelma: tasa-arvo ja viihtyvyys on tarkoitettu vain heikosti oppiville ja erityistä tukea tarvitseville. Hallitus on tasa-arvon nimissä satsannut koulupudokkaiden aktivointiin, oppimisvalmiuksien edistämiseen ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen. Lahjakkaiden lasten mahdollisuudesta saada kykyjään vastaavaa opetusta ja tekemistä ei sen sijaan puhuta mitään. Erityislahjakkuus, luovuus ja innovatiivisuus eivät saa tilaa suomalaisessa tasapäistävässä järjestelmässä, vaikka juuri nämä oppilaat ovat niitä tulevaisuuden Suomen vetureita. Kaikkia oppilaita koskevaan kouluviihtyvyyteen olisi löydettävä lääkkeitä tietoteknisten valmiuksien selvästä parantamisesta kouluissa. Yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan Suomi on pudonnut Pohjoismaista häntäpäähän koulujen tietoteknisessä tasossa. Oppilasta kohden olevien tietokoneiden määrä on alle muiden Pohjoismaiden, tietotekniikka on vanhentunutta ja muita Pohjoismaita jäljessä, vaikka tietotekniikalla on tutkimusten mukaan oppilaita aktivoiva vaikutus. Tasa-arvon kannalta on merkittävää, että tietotekniikalla voidaan huomioida erilaisten oppijoiden tarpeet entistä paremmin, jolloin myös lahjakkaille riittää tarpeeksi opittavaa ja toimintaa. Suomen tulevaisuus - tuottavuus ja kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla - on pitkälti kiinni koulutuksen laadusta sekä satsauksista teknologiaan ja innovaatioihin. 2000-luvun opetusministerin pitäisi vain löytää nykypäivän viisastenkivi, keino jolla yhdistää nämä eri osa-alueet suomalaisessa koulussa toimivaksi kokonaisuudeksi. Se viisastenkivi on ensikädessä raha. Hanna-Leena Hemming Kansanedustaja (kok) Uusimaa .................................................................................................... Sanna Lauslahti OPETTAJIEN PALKAN TULEE VASTATA TYÖN VAATIVUUTTA JA KOULUTUKSEN TASOA Peruskoulu on yhteiskuntamme perusta. Ilman sitä ei olisi nykyistä hyvinvointi Suomea Nokioineen. Tulevina tavoitteina peruskoululle näen hyvät oppimistulokset, erityisopetusta tarvitsevien lasten määrän hallitsemisen, syrjäytymisen estämisen, turvallisuuden sekä pätevät ja motivoituneet opettajat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii rahaa, jotta voidaan nykyistä enemmän toteuttaa eriyttävää opetusta ja valinnaisuuksia, rakentaa koulua lasten ja nuorten toiminnallisiksi kyläkeskuksiksi ja varmistaa opettajien kilpailukykyinen palkkataso. Lapset ovat erilaisia oppijoita ja heillä on erilaisia lahjakkuusalueita; yksi lapsi on lahjakas taideaineissa ja toinen matematiikassa jne. Kouluissamme tulee huomioida lasten ja nuorten omat vahvuusalueet nykyistä paremmin. Kaikkien ei tarvitse kulkea täsmälleen samanlaista koulupolkua. Peruskouluissamme tulee lisätä valinnaisia aineita ja pienryhmätyöskentelyä. Jokainen lapsi ansaitsee, asuu hän missä tahansa Suomea, oikeankokoiset opetusryhmät. Koulun roolia osana yhteisönsä keskipisteenä tulee vahvistaa. Koulu voi olla mukana rakentamassa lähiyhteisönsä identiteettiä ja siten vaikuttaa lähiympäristön turvallisuuteen. Koulupäivän jälkeen lapset ovat oikeutettuja turvalliseen iltapäivään tutussa kouluympäristössä, jonka aikana tulee olla mahdollisuus tarjota yhdessä muiden toimijoiden kanssa harrastusmahdollisuuksia. Näin annetaan perheille mahdollisuus viettää enemmän aikaa yhdessä. Opettajien vastuu on suuri ja koulutustaso korkea. Opettajilta vaaditaan yhä enemmän. Yhteinen huolemme on, miten saamme opettajan työn houkuttelevuutta lisättyä. Tämä on tärkeää, koska kilpailu osaajista kiristyy lähivuosina väestön ikääntyessä. Siksi opettajan palkan tulee olla oikealla tasolla työnvaativuuteen ja koulutustasoon nähden. Meillä ei ole varaa menettää yhtään pätevää opettajaa; muuten lastemme ja nuortemme opetus voi vaarantua. Lapset ansaitsevat hyvän tulevaisuuden. Peruskoulu on yksi tärkeimmistä lasten elämään suuntaan vaikuttava tekijä – vanhemmuuden jälkeen. Opettajat ovat tulevaisuuden tekijöitä. Sanna Lauslahti (kok) koulujen aito puolustaja Olen kolmen lapsen äiti sekä Espoon opetuslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu. Koulutukseltani olen KTM. Koulut ja niiden puolustaminen on sydämeni asia. Olen vaikuttanut aktiivisesti espoolaisten koulujen toimintaedellytysten parantamiseen mm. tuntikehysleikkausten pysäyttämiseen ja nyt pääsemme hitusen lisäämään tunteja, retkitoiminnan varmistamiseen, kulttuuri- ja liikuntapolun suunnittelun käynnistymiseen yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa sekä kirja- ja oppilaskohtaisten määrärahojen lisäämiseen. Samaa tietä haluan jatkaa eduskunnassa; mielestäni jokainen suomalainen lapsi ansaitsee hyvän perusopetuksen ja opettaja hyvän työympäristön työnvaativuutta vastaavalla palkalla. .............................................................................. Paula Risikko VIIMEINEN SUVIVIRSI? Viime vuosina valitettavan monella koululla suvivirsi kaikui viimeistä kertaa. Lukuvuoden päättymisen riemu laimentui suruun oman koulun lakkaamisesta. Suomessa oli viime vuosikymmenen alussa noin 5 000 peruskoulua. Viime vuonna enää 3 700. Lakkautustahti on kiihtynyt etenkin nyt lopuillaan olevan hallituskauden aikana. Kouluverkko ei tietenkään voi pysyä ennallaan, jos oppilasmäärät putoavat liian alhaalle. On selvää, että opettaminen ja oppiminen on koululaitoksen päätehtävä, eikä sen voimavaroja saa tuhlata turhaan seinien ylläpitämiseen. Valitettavasti nyt vain tuntuu siltä, että pienten koulujen rahoitusta uhkaavat valtionosuuden muutokset ja kuntien yleinen talousahdinko kuppaavat kouluverkkoa aivan liian rajulla tavalla. Valtionosuusmuutos on kuin katalysaattori, joka saa säästösuman liikkeelle ja kohdistumaan juuri kouluverkkoon. Taloudelliset perusteet eivät kuitenkaan saa olla ainoat mittarit, joiden avulla lakkautuspäätöstä punnitaan. Jos talousnäkökulma jyrää pedagogiset ja sosiaaliset perusteet, ollaan tekemässä suurta virhettä. Hulluinta asiassa on se, että lakkautusrumban todellisia kustannuksia ei ole läheskään kunnolla laskettu. Pikkukoulun turvallisen oppimisympäristön vaihtuminen suureen kouluun ja ryhmään ei läheskään kaikkien oppilaiden kannalta suju ongelmitta. Opintojen tai jopa lapsen normaalin kehityksen vaarantuminen huonompien kouluolojen takia aiheuttaa inhimillisten tuskan lisäksi myös kustannuksia yhteiskunnalle. Pienen koulun lakkauttamisesta tulevat laskennalliset säästöt saattavat haihtua taivaan tuuliin jo yhden sivuraiteelle joutuneen ihmistaimen vaikeuksien yhteydessä. Jätin hallitukselle toukokuussa 2005 kirjallisen kysymyksen. Kysyin, aikooko hallitus teettää vihdoin vakavasti otettavat laskelmat, joissa mallinnetaan pikkukoulujen lakkauttamisesta aiheutuvia todellisia nettokustannuksia. Mallin avulla päättäjät voisivat harjoittaa nykyistä objektiivisempaa tarkastelua. Silloinen opetusministeri Haatainen vastasi, että "tarkoitus on kehittää arviointi- ja laskentamenetelmiä niin, että opiskelijamäärien pienentymisen vaikutuksia voidaan arvioida nykyistä täsmällisemmin". Eipä ole peräänkuuluttamaani mallia näkynyt. Sekin jää siis seuraavalle hallitukselle. Paula Risikko kansanedustaja, vararehtori (kok) paula.risikko@eduskunta.fi www.paularisikko.net ......................................................................................... Martti Turunen OSAAMISELLA LUODAAN TURVALLISTA TULEVAISUUTTA Peruskoulutukseen panostaminen on todella kannattavaa sijoittamistakansakuntamme tulevaisuuteen. Kaikilla lapsilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen.Nykyisen hallituksen aikana kuntien taloudet ovat ajautuneet suuriinvaikeuksiin. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvia voimavaroja ei ole käytetty koulutuksen laadun takaamiseen. Perusopetuksen yksikköhintojen tulee vastata todellisia kustannuksia ja niihintulee tehdä vuosittain täysimääräiset kustannustason korotukset. Opetusryhmien koko on kasvanut viimeisten vuosien aikana huolestuttavasti. Samanaikaisesti erityistä tukea tarvitsevien lapsien osuus ikäluokasta on kasvanut. Erityistä tukea tarvitsevien lasten integroiminen yleisopetuksen ryhmiin on monessa tapauksessa ollut kunnan säästötoimenpide eikä pedagoginen ratkaisu. On kuntia, jotka lomauttavat opettajiaan jopa viikkojen ajaksi. Tällainen toiminta on vastuutonta. Koulun arjessa tämä tarkoittaa, että yksi opettaja joutuu vastaamaan kahdesta luokasta, siis jopa 60 lapsesta lomautuksen ajan. Lomautus voi kestää jopa kaksi, kolme viikkoa. Lomautuksen aikana oppilaat eivät saa täysipainoista opetusta ja jäävät jälkeen opinnoissaan. Tämä on häpeätahra! Tämä ei ole vastuullista politiikkaa. Oppilaille tulee taata täysipainoinen opetus jokaisena lukuvuoden 190 työpäivänä. Kuntien tulee taata kouluille turvalliset opiskeluympäristöt. Valitettavan monessa koulussa joudutaan työskentelemään epäterveellisissä tiloissa. Kouluissa on todettu homeongelmia, koulujen ilmastoinnit eivät toimi asianmukaisesti jne. Valtion budjettiin tulee varata riittävä resurssi peruskoulutilojen parantamiseksi. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee ottaa yhdeksi koulutuksen painopistealueeksi peruskoulutusturva. Jokaiselle lapselle tulee taata tosiasialliset mahdollisuudet saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Oppimisvaikeuksiin tulee voida puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa ja tällä tavalla ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Perusopetus on säilytettävä edelleen lähipalveluna. Koululaisen koulumatka ei saa kasvaa kohtuuttoman mittaiseksi, eikä koulupäivät saa venyä nykyisestään. Koulutien turvallisuuteen tulee panostaa. Opettajan työ on tullut entistä monimuotoisemmaksi, hektisemmäksi. Eikä tämän suuntaiselle muutokselle ole näkyvissä loppua. Opettajan tehtäväkenttä on laajentunut ja samalla sirpaloitunut. Opettajan perustehtävä uhkaa hukkua kaikkeen muuhun kuin opettamiseen ja kasvattamiseen. Perustehtävän rinnalle on vuosien saatossa tullut tehtäviä, jotka eivät kuulu opettajan perustehtävään. Tällöin puhutaan tehtävistä, joihin opettajilla ei ole asianmukaista koulutusta eikä tätä kautta ehkä ammattitaitoa ja mikä pahinta, em. tehtävien hoitoon ei ole osoitettu myöskään resursseja. Opettajille tulee taata mahdollisuus riittävään täydennyskoulutukseen. Koulutuksen ajaksi opettajalle on palkattava sijainen. Opettajien jaksamisesta on huolehdittava paremmin kuin tällä hetkellä. Perusopetuksen opettajien palkkatasoa on nostettava vastaamaan koulutustasoa. Luokanopettajat luovat vankan pohjan oppilailleen, jonka varaan oppilaiden on turvallista rakentaa omaa opintietään ja elämäänsä. Perusopetus on koulutuksen kivijalka, jonka vahvuuden eteen tulen tekemään "hartiavoimin" töitä eduskunnassa. Martti Turunen Kansanedustajaehdokas (kokoomus) Rehtori, Yhtenäinen peruskoulu FK Kaupunginvaltuuston ja - hallituksen jäsen OAJ:n valtuuston jäsen (24 vuotta) OAJ:n Pohjois-Pohjanmaan alueverkoston yhdyshenkilö AKAVAn Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikunnan jäsen Reservin kapteeni Rukajärventieltä www.marttiturunen.fi ................................................................................................................... Raija Vahasalo: EDUSKUNTAAN INTOHIMOA KOULUJEN PUOLESTA! "Maan kilpailukyky ei ala teollisuushallista tai tutkimuslaboratoriosta. Se alkaa luokkahuoneesta." Näin sanoi Henry Ford sata vuotta sitten. Käytin tätä lainausta pitämässäni Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa eduskunnassa. On tärkeää muistaa, että nykyään meidän lapsillemme koulutus on vieläkin tärkeämpää. Perusopetus on kivijalka koulutusjärjestelmässä ja oppimisessa. Jos perusta pettää, menee muukin koulutus hukkaan. Koulun ydintehtävää vahvistettava Tärkein tavoite ensi vaalikaudelle on vahvistaa koulun ydintehtävää eli opettamista ja oppimista, opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. Koulun tukitoimintoihin on tällä kaudella lisätty tarpeellisia määrärahoja, mutta itse ydintehtävä on saanut toimia ilman lisäresursseja – vastoin hallitusohjelman lupauksia. Aloitetaan edes ryhmäkokojen pienentämisestä! Kyläkoulujen lakkauttaminen, ikäluokkien pieneneminen sekä kuntien heikko taloudellinen tilanne ovat kasvattaneet opetusryhmäkokoja. Vaikka opetusryhmien aritmeettinen keskikoko maassamme on noin 18 oppilasta, pelkkä keskiluku on suuri tilastollinen huijaus koulutuksen resursseja arvioitaessa. Opetusryhmien koko vaihtelee suuresti kunnasta toiseen. Siellä, missä oppilasaines on vaativinta, myös ryhmäkoko on suurin. Tähän pitää saada korjaus. Koulupäivää ei pidä pidentää Nykyinen opetusministeri ajaa voimalla koulupäivän rakenteellista muutosta eli kokonaiskoulupäivää tai eheytettyä koulupäivää. Itse en kannata lainkaan koulupäivän pidentämistä. Jo nykyisin joissakin kouluissa kerätään välitunnit keskelle päivää ruokatunnin ympärille, jolloin saadaan pidempi tauko myös muun muassa liikuntaan. Yksinäisiä iltapäiviä on mahdollista vähentää tuoreella iltapäivähoitolailla. Hyviksi havaitut, mutta säästöjen nimissä poispyyhityt koulujen kerhotunnit ovat myös pidennettyä koulupäivää parempi vaihtoehto. Monissa kunnissa yleiseksi suuntaukseksi on muodostunut erityisoppilaiden integroiminen tai inkluusio. Se ei sovi kaikille erityisoppilaille eikä kaikille opetusryhmille. Siksi erityisluokkia ei saa poistaa. Myös opettajien täydennyskoulutukseen tulee lisätä voimavaroja ja mahdollisuuksia samalla tavalla kuin muillekin ammattiryhmille. Tärkeimmistä pidän kiinni ja lujasti: Opettajankoulutuksen ylemmästä yliopistollisesta korkeakoulututkinnosta ja vaativaa työtä vastaavasta palkasta. Suomi menestyi PISA-tutkimuksessa siksi, että täällä on "maailman parhaiten koulutetut heikot oppilaat". Jotta menestyksestä saataisiin käytännön hyötyä, myös lahjakkaiden oppilaiden on jatkossa saatava taipumustensa mukaista opetusta taustasta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Lisää rahaa opetukseen Ensi vaalikaudella tehtävä valtionosuusuudistus on uhka perusopetukselle. Valtiovarainministeriö haluaa mallia, jossa kuntakohtaisia eroja, oppilaiden määrää ja opetuksen kustannuksia ei enää huomioitaisi ja valtionosuusprosenttia pienennettäisiin. Pitää muistaa, että perusopetus on täysin verorahoilla kustannettavaa toimintaa. Siksi yhteiskunnan rahoitus on elintärkeää koulutukselle. Koulutuksen osuus bruttokansantuotteestamme on Pohjoismaiden pienin ja alle OECD-maiden keskitason. Kunnissa on pystytty siitä huolimatta järjestämään tähän saakka hyvätasoinen opetus. Menestyksemme perustuukin osaavaan, korkeasti koulutettuun ja ammattiinsa voimakkaasti sitoutuneeseen opettajakuntaan. Kiitän kaikkia teitä opettajia, jotka jaksatte vaikeista olosuhteista huolimatta tehdä vastuullista ja tärkeää työtä tulevaisuutemme hyväksi. Kouluissa huominen on läsnä jo tänään. Raija Vahasalo kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen KM, luokanopettaja ja rehtori eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla raija.vahasalo@eduskunta.fi www.vahasalo.fi Olen koulutukseltani luokanopettaja ja toiminut ennen kansanedustajan tehtäviä pitkään musiikkiluokkien opettajana ja rehtorina. Olen toiminut myös vaalien välillä niin eduskunnassa kuin mielipidekirjoituksissa ja kolumneissani intohimoisena koulutuksen puolestapuhujana. Samalla olen pyrkinyt kannustamaan muita opettajia lähtemään mukaan tekemään parempaa koulutuspolitiikkaa. Kokoomuksen ryhmässä olen vahvin perusopetuksen asiantuntija, jäsenenä sivistysvaliokunnassa ja tehnyt asiassa lukuisia lakialoitteita. ........................................................................................................ Terhi Pulli IHMISLAPSEN KASVU TULEE SUOJATA TALOUDELLISILTA ARVOILTA JA POLIITTISILTA PÄÄMÄÄRILTÄ Kasvatus on yhteiskunnan ehkä merkittävintä tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. Hyvän elämän toteutumista edistävä ammattikasvatus on yksi arvokkaimpia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Valitettavasti tulos- ja tehokkuusajattelun lainalaisuudet ovat saaneet sijansa myös päiväkodeissa ja kouluissa vastoin siellä työskentelevien ihmisten tahtoa. Suomalainen kansantalous ja kilpailukyky suorastaan kukoistaa kansainvälisissä vertailuissa. Kulkeeko lasten henkinen hyvinvointi yhtä kättä taloudellisen ja aineellisen vaurastumisen kanssa? Suomalaiset lapset ovat kiistatta jääneet markkinaehtoisen elämän jalkoihin: Kodin ulkopuolella huostaan otettuina elää jo 15 000 lasta, ja lastensuojelun avohuolto tukee noin 60 000 lasta. Lasten psykiatrisen sairaalahoidon määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ja hoidossa on tällä hetkellä lähes 1 500 lasta – samassa ajassa köyhyydessä elävien lasten määrä on kolminkertaistanut. Joka kymmenes suomalaislapsi elää omassa kodissaan väkivallan uhrina. Nämä kaikki lapset käyvät koulua jossakin päin maatamme jossakin koululuokassa. Kuinka suomalainen koulutuspolitiikka on viime vuosina tukenut ammattikasvatustyötä sen kohtaamissa valtavissa haasteissa? Lasten hyvinvoinnin puolesta meillä on kiire ajatella asiat uudelleen. Ammattikasvatustyölle tulee taata edellytykset huolenpitoon ja välittämiseen lapsen kokoisin ajatuksin, joissa lapsen tarpeet eivät jää globaalin talouden, kilpailukyvyn ja markkinavoimien tarpeiden jalkoihin. Ihmislapsen kasvu ja kehitys tulisi suojata kaikilta taloudellisilta arvoilta ja poliittisilta päämääriltä. Niiden sijaan yhteiskunnallinen kasvatustoiminta tulisi pyhittää lapsen henkisen kasvun ja kehityksen turvaamiseen jokaisen lapsen tarpeita vastaavalla tavalla. Erilaisia tarpeita on tässä ajassa paljon, emmekä voi ummistaa silmiämme niiltä kaikkein haastavimmilta. Ammattikasvatustyölle on annettava kaikki ne voimavarat, joita lasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen ilon tarpeiden tyydyttyminen edellyttää. Tavoitteenani on olla aktiivinen valtakunnallinen vaikuttaja, jotta kasvatustoimintaa ei lopullisesti valjasteta menestyvän kansantalouden ja kilpailukyvyn kehittämiseen, vaan tärkeintä on suomalaisten lasten hyvän elämän edistäminen, jotta jokainen lapsi voisi mieleltään terveenä ja tahdoltaan väkevänä täyttää paikkansa tulevaisuudessa. Kun lapsi saa kasvaa ja kehittyä rauhassa, vailla erilaisia ulkoisia tarkoitusperiä, hän tulee täyttämään paikkansa myös kansalaisena. Terhi Pulli (kok.) Jyväskylä, Keski-Suomi liikuntatieteiden maisteri, liikunnanopettaja kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen opetuslautakunnan pj. 1997–2004 ............................................................................... Satu Telemäki: PERUSKOULU- KEHITTÄMISEN ARVOINEN! Suomen suurin sotien jälkeinen koulu-uudistus, peruskoulu on sinänsä osoittautunut varsin mainioksi. Kaikille on taattu samat mahdollisuudet päästä mihin asti tahansa. Ruosteläikkinä hienossa työssä ovat ehkä koulujen lakkauttamiset, joista kuulemme uutisia päivittäin. Kouluverkko pienenee ja lasten koulumatkat kasvavat – kohtuuttomiksikin. Monet sanovat juuri nyt muodikkaasti: -Säästetään seinistä ja satsataan opetukseen. Seinistä on säästetty kun koulut kylmenevät, mutta onko opetukseen satsattu? Mitä kertoo se, että PISA – tutkimuksen kärkimaassa joissakin kunnissa lähes joka viides oppilas on siirretty erityisopetukseen ja lasten huostaanotot lisääntyvät huikealla vauhdilla? Tai se, että tohtori Matti Rimpelän mukaan lasten lääkäripalvelut ovat vähentyneet niin, että jopa vuonna 1947 oltiin selvästi paremmalla tasolla? Eräs pinnalla ollut asia on tasokurssit. Tampereen seudulla tehdyssä kyselyssä kaksi kolmannesta yläkoulujen opettajista halusi palauttaa tasokurssit muodossa tai toisessa. Tasokurssit voisi toteuttaa niin, että oppilas voisi valita mieleisensä kurssitason, mutta hänen tiensä ei katkeaisi siihen, että hän on ollut alemmalla kurssilla. Kaikki suorittaisivat vähintään opetussuunnitelman minimitason eli jokaisella olisi edelleen ”vapaa tie” jatko-opintoihin. Tämä yhdistettynä oppilaan vahvuuksiin, joita kaikilla on, voisi johtaa tulokseen. Koko yhteiskunnassa on jatkuvasti puheenaiheena taide- ja taitoaineiden vähyys ja väheneminen. Lisäämällä taito- ja taideaineita saattaisimmekin päästä tilanteeseen, jossa emme enää kouluttaisi puoliväkisin työttömiä maistereita vaan saisimme osaavia ammattimiehiä ja mahdollisesti uusia yrittäjiä. Tähän suuntaan ollaan jo vähän mentykin. Esimerkiksi takavuosina epäsuosiossa ollut ammattikoulujen rakennuslinja on alkanut vetää! Suomen koululaitoksessa on hyvää se, että me autamme kaikin tavoin niitä, jotka apua tarvitsevat. Mutta en ole vielä nähnyt tilannetta, jossa viisi-kuusi maisteria pohtisi oppilashuoltoryhmässä miten erityislahjakasta oppilasta voitaisiin auttaa. Pitäisikö meidän vihdoin huomioida myös tämä ryhmä? Peruskoulu on hyvä koulu, mutta ainoa kehittämisen muoto ei saa olla jatkuvasti uudistuva opetussuunnitelma? Nyt siis miettimään joukolla muita kehittämisen muotoja muuten meidän ”Pisan tornimme” kallistuu liikaa. Olen valmis ammattikuntamme ”asianajajaksi” eduskuntaan omillani ja teidän ajatuksillanne. Satu Telemäki, KK, KM Vararehtori, Ylöjärvi Kansanedustajaehdokas (Kok) Pirkanmaalta www.satutelemaki.fi ........................................................................................................ KUVA: Mika Koivusalo Jarmo Jääskeläinen: INVESTOINTI PERUSKOULUTUKSEEN KANNATTAA AINA Suomen menestys on jo pitkään perustunut osaamiseen. Kansakoulu ja siitä kehitetty peruskoulu on ollut kansakunnan menestyksen tukijalka. Koko yhteiskunnan tasolta tarkasteltuna koulutusjärjestelmämme perusta on vahva, tasokas ja tehokas. Vahvuuden ja tasokkuuden takuuna ovat opettajat. Samalla yhteiskunnan koulutukseen ohjaamat resurssit ovat korkeintaan OECD –maiden keskitasoa. Asetelma on monessa mielessä hyvin haasteellinen. Tulevaisuuden peruskoulua hahmoteltaessa suurimpana vaarana voi pitää koulutusmenojen leikkauksia. Vahva satsaus peruskoulutukseen on perusedellytys, kun etsitään keinoja vastata yhä kiihtyvään kansainväliseen kilpailuun ja tietoon perustuvan yhteiskunnan haasteeseen. Minulle opetuksen korkea laatu ja opetuksen tasa-arvoisuus ovat erottamaton pari. Koulussa hyvin tai erinomaisesti menestyvien oppilaiden osalta panostaisin kerhoihin ja lisäkursseihin. Lahjakkaiden oppilaiden omat erityisluokat (painotus) kuuluvat yläkouluun. Säilyttäisin siis peruskoulun nykyrakenteen, mutta hakisin tulevien haasteiden äärellä koulun sisälle enemmän joustoa. Pienen maan on pienillä resursseillaan huolehdittava kaikista lapsista ja nuorista. Liian varhainen oppilaiden seulonta voisi johtaa kokonaisuuden kannalta tuhlaukseen. Tällä en tarkoita sitä, etteikö Suomeen mahtuisi erilaisten aatesuuntien tai filosofioiden perustalle rakentuvia yksityiskouluja. Pikemminkin näen, että valtavirrasta poikkeaville kouluille on tilausta ja pieni kilpailutilanne on vain hyvästä! Koulutuspolitiikkaa tarkastellaan ja koulun tuloksellisuutta arvioidaan tänä päivänä kovin usein taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. On kuitenkin hyvin tärkeää, ettei humanistista näkökulmaa unohdeta ja koulutus ymmärretään myös sivistyksen ja yhteiskunnallisen osallisuuden ulottuvuuksin. Osin tästä näkökulmasta suhtaudun kriittisesti ns. kokopäiväkoulun tai eheytetyn koulupäivän suunnitelmaan. Epäilyni on, että taustalla tärkeimpänä vaikuttimena on koko yhteiskunnan tuottavuuden lisääminen. Vanhemmille halutaan tehdä tilaa tehdä töitä rauhassa. Tuen ajatusta koulujen aamu- ja iltapäivä- tai kerhotoiminnan järjestämisestä, mutta toteuttaisin sen vapaaehtoisen toiminnan laajentamisen ja koulujen kerhotoiminnan lisäämisen kautta. Peruskouluille osoitetut lisäresurssit osoittaisin suoraan opetukseen. Taitavat ja työlleen omistautuvat opettajat ansaitsevat työstään nykyistä paremman palkan. Oppilaiden viihtyvyyteen hakisin parannuksia lisäämällä oppilaiden osallistumismahdollisuuksia koulussa. Tällä alueella on paljon mahdollisuuksia. Lisäksi näen lisäpanostukset kouluterveydenhoitoon hyvin tärkeinä. Peruskouluun kohdistuvat säästöpaineet vaihtelevat jonkin verran maan eri osissa. Yhteistä niille on ollut hakea säästöjä keskittämällä opetusta ja suurentamalla luokkakokoja. Luokanopettajana tiedän, ja voin nojautua myös tieteelliseen tutkimusnäyttöön, että sijoittaminen luokkakoon pienentämiseen kannattaa pedagogisessa, sosiaalisessa ja myös taloudellisessa mielessä. Jarmo Jääskeläinen, kok valtiotiet. ja kasvatustiet. maisteri luokanopettaja kaupunginvaltuutettu Espoo http://www.jarmojaaskelainen.fi

Avainsanat: kansantalous perusopetus kunta puolustaja espoolainen kansakoulu innovatiivisuus kansainvälinen kotisivu eduskuntavaali hallitus palkka kansanedustaja järjestelmä opettaja voi tietokone pulli tuska isä erityisopetus v opetussuunnitelma vuorovaikutus pettää budjetti kilpailukyky lapsi ammattilainen tietotekniikka toimeentulo vartija liikenne nykypäivä koululainen vanhempi liikunta päätöksenteko projektipäällikkö valtakunnallinen fk ohjaus haaste raija suositus seinäjoki kasvatus lupaus opettaa opetus lama ilmapiiri itsenäinen voimavara identiteetti työtön rikollisuus oecd hukkua aikuisuus jäsen vanhus terve suomalainen kouluttaja maa syrjäytyä koulu hemming timo tutkimus kysyntä teema menestys lasta risikko tausta peruskoulu koulukiusaaminen tulos seutu luovuus uhka työ yhteiskunta korjaus henkilökunta esteettinen sukupolvi ero perinteinen kustannus sota koulutus arviointi luokka tuottaa eduskunta tilaus talous laatu kilpailu turvallinen sosiaalinen mittari kasvattaa investointi oppilas nuori vaatimus pääosa psyykkinen terveys oppia arvio seinä tehtävä prosentti laadukas elämäntapa iltapäivä puheenjohtaja riihimäki etu hänninen tavoite lasku äiti kannustaa kokonaisuus resurssi päättäjä käytetty ryhmä suunnitella laki huijaus yhteiskunnallinen muistaa henkinen luottamus ratkaista tieto kokemus rahoittaa herättää euro hoito taloudellinen kansalainen asetelma turunen vastakkainasettelu erilainen lääke rooli huomioida muoto yhteistyö palvelu kohdata olennainen luoda taito harjoittaa luonto pääoma yrittäjä jääskeläinen tila kokea tekijä tehokas kehu osaaminen yhteinen hyvinvointi tarve väestö merkitys tukea toteuttaa edellytys arki tahrto sivistys aine turvallisuus pastori kyky vaikutus toteutua selvitys lappeenranta rehtori pisa perustaa vaikuttava sydän jolla perttu vaikuttaa alue rahoitus kuulua syy taso keskutelu tuleva luonteva ottaa päästä henry tarvita antaa vastata arvioida säästö surullinen merkittävä keskustelu yhteisö varsinais valinta rinta kehittää turha lisätieto kysyä osoittaa hakea pudota vahva kansallinen työntekijä kantaa vuosikymmenen tahtoa tulevaisuus vaihtoehto virhe ford käsi terveydenhuolto ohjata rkp keskittyä järvenpää poistaa läheinen päällikkö sari lastensuojelu asema muodostaa arvokas lukio hanke ylläpitää http rakentaa synnyttää unohtaa ongelma pitää ajaa meno arvo kehittyä elämä näkemys viikko siirtyä muodostua seuraava pyrkiä jatkaa panostaa uudistus saada pinta oppiminen suunta erityinen kulkea riittävä vastuu perhe aiheuttaa sujua mahdollisuus auttaa keskeinen jalka me menettää varata ansaita pari pirkanmaa muuttaa opiskelu opinto tarkoittaa fyysinen puuttua aamu huono harkita huoli päätös suuri ihminen hän opiskelija tuki pystyä saavutus varaa löytää haluta johtaa vähentää vaihtaa jokainen tässä paras valita ympäristö kasvu lisätä muutos nykyinen voida valtakunta paikka kasvaa keino jää katu köyhä korkea ainoa puhua pysyä kaupunginhallitus jatko sa onko vaalit politiikka kapteeni valtuusto kuusi kurssi paula ässä martti taide maisteri vero yhteistyötä kysymyksen erilaisiin monin suomelle auttavat tavallisen koot joutua hukkaan kansainvälisen hyödyntää mitä heikko todettu parhaaksi pienempi kausi mahdolliset hanna kouluts ajatus jarmo vuotias ala markkinoilla aikuinen koko vastaus arto sopia terhi sanna tauko pohja leikkaus sisältö avain asiantuntija leena kulttuuri espoo jyväskylä väkivalta häme todellinen kehitys työpäivä poliittinen aktiivinen tunne tunti voima pieni tilanne hukassa email joukko ajatella ulkopuolella maksaa onnistua aito jari kuunnella vaiva raha asua tohtori näkökulma pro nälkä viettää sivu satu net koti mika odottaa vuosi suvivirsi vanhemmat toiminta energia valmis ratkaisu osallistua keskusta toukokuu www suomi apua vapaa matti yksin viimeinen töihin ymmärtää tarjota alku kuva fi kirja vaihe muutama esimerkki päivä turku tampere pohjoismaat kokoomus eduskuntavaalit oikeus suomessa sdp pohjanmaa