Tänään on 14.12.2017 00:35 ja nimipäiviään viettävät: Jouko ja Ove. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Kutamara: Outoja tarinoita

Julkaistu: · Päivitetty:

Raportointi jatkuu ilman aakkosia ja ookkosia (ja kuinka tyhmalta tuokin sanonta nayttaa ilman niita kyseisia kirjaimia!). Tietokoneen kanssa tosiaan sattui pieni c-vitamiinipitoinen valikohtaus, jonka takia Kutamaran paivittaminen tapahtunee jatkossa tyopaikalta kasin. Viime sunnuntaina ja maanantaina teimme kolmen hengen loytoretken mystisen Delfin oraakkelin luokse. Delfi sijaitsee keskikreikassa, eli taalta Peloponnesoksen niemimaalta lahdimme ensin junalla, jalleen kerran, Patraan, josta jatkoimme kahden elamyksellisen linja-autokyydin turvin maaranpaahamme. Taas kerran oli ilmassa epaonnisen turistiretken merkkeja, kun puolenpaivan aikaan saavuttuamme Patraan saimme kuulla, etta ainoa bussi Delfiin lahtee vasta iltakuudelta. Ei siina muuten olisi mitaan ollut, mutta sunnuntaisin mitkaan kaupat eivat juurikaan ole auki. Siina sitten potkittiin kivia ja syotiin kindereita paivan ratoksi. Illan suussa paasimme matkaan, ja pitkan, seka erittain mutkittelevan matkan paatteeksi saavuimme korkealla vuorilla olevaan pikkukylaan, Delfiin. Emme olleet varanneet yopaikkaa etukateen, mutta ulkonanukkumisen huoli osoittautui noin minuutissa turhaksi, kun viiksekas majatalon isanta tarjosi meille huonetta kympilla per nassu. Saatiin luultavasti kylan halvin yosija, ja ihan kelvollinen vielapa. Delfi paikkana on yhta kuin turistirysa keskella ei mitaan. Bussilla pimeiden vuoristoteiden jalkeen saavutaan pieneen kylaan, joka koostuu kahdesta paakadusta, joiden varrella on vain hotelleja toisensa peraan, seka sovelias maara kuppiloita ja tavernoja. Ei mitaan muuta. Kuinkakohan moni ihan vaan asuu siella, eika ole missaan tekemisissa turismin kanssa? Outo paikka, mutta ihan viehattava. Ja vaikka viela ei todellakaan ole sesonki, niin paikka kuhisi jo luokkaretkelaisia ja turistiryhmia sielta sun taalta. Aamun valjetessa menimme katsomaan niita "kivikasoja", joita varten pitka reissu oli tehty. Ja aikamoislia kivikasoja ja maisemia naimmekin! Jos olin luullut, etta Napflio oli hienointa Kreikassa, nyt voin pistaa listan uusiksi! Paikassa oli hyvin sailyneita temppeleita, ja se varsinainen oraakkeli ( tosin, jo tutuksi tulleen tavan mukaan, luulin ensin toista temppelia oraakkeliksi, ja fiilistelin sen luona syntyja syvia...no, tuskin sekaan hukkaan meni). Ja kuin tilauksesta paivakin oli mita taydellisin, taivas oli kirkkaan sininen ja aurinko helotti. Aiemminkin olen ollut fanaattisen kiinnostunut kaikista kreikkalaisista taruista ja jumalista, mutta nyt innostuin viela lisaa jos mahdollista! Olin ihan oikeasti samassa paikassa, missa kaikki muinaisten aikojen ihmiset kavivat kysymassa neuvoja papittarelta, joka joissain hamarissa maakaasupollyissa mutisi sekavia viesteja Apollon-jumalalta, ja pappi sitten tulkitsi viestit viisaiksi mutta visaisiksi vastauksiksi. Hulvatonta! Reissu oli mainio, ja takaisin tullessa lueskelin innoissani juuri hankkimaani mytologiakirjaa. Sen mukaan aluksi Oraakkelin papittaret olivat nuoria naisia, mutta kun he saannollisin valiajoin karkasivat neuvoja kysymaan tulleiden mieshenkiloiden mukaan jattaen tyonsa, tuli uusi saanto, jonka mukaan papittarien piti olla vahintaan 50-vuotiaita :P Paluumatkalla kavaisimme Ateenassa tuhlaamassa viimeisetkin rahamme vaatekauppoihin. Eli henkisesta tunnelmoinnista materialismiin jalleen kerran. Ja kylla, Ateenasta voi kevyesti tulla pummijunalla Kiatoon. Tama viikko on kulunut sitten nukketeatterivalmisteluissa. Huomenna meilla on ensi-ilta, ja jannittaa kovasti, mita siita tulee. Mun pitaisi olla uskottava tarinankertoja kreikan kielella...etta terve vaan! Onneksi lapset ovat luultavasti kiinnostuneempia katselemaan minua kuin kuuntelemaan, koska Aiti Maan rooliasuni on vahintaankin kummallinen :) Viikonlopuksi on luvattu +33 astetta lamminta. Sopivasti lammon keskelle olen hankkinut itselleni kunnon kevatflunssan, mutta eikohan se siita. Ehka minakin menen haistelemaan mystisia kaasuja jonnekin vuoren huipulle. Tai sitten teen vaan hoyryteltan keittioon.

Avainsanat: vuori voi viikonloppu viikko viesti varsinainen uusi tuli tilaus tietokone terve teen tapa tarjota tarina tarinankertoja taivas sunnuntai sininen sijaitsee sesonki sanonta saapua reissu raportti pieni pappi paluumatka paikka outo onni nuori neuvo nainen minuutti matka maisema lukea lista linja lapsi kuulla kulunut kreikka korkealla kaupat junalla jatkaa ilta ilma huone huoli hukkaan hotelli henki hankkia halpa bussi aurinko asua aste ainoa