Tänään on 22.09.2018 17:39 ja nimipäiviään viettävät: Mauri, Muritz ja Moritz. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Purkamo:

Juhannuskuvia ja -tarinaa - Lappi ja Ruija

Julkaistu: · Päivitetty:

Juhannuksena tuli matkailtua Suomen Lappiin ja Norjan Finnmarkiin eli Ruijaan. Etappiketju oli karkeasti ottaen tällainen: Oulu-Tornio/Haaparanta-Rovaniemi-Sodankylä-Sompion luonnonpuisto-Saariselkä-Inari-Karigasniemi-Kaarasjoki-Porsanki-Olderfjord-Skaídi-Alta-Kautokeino-Enontekiö-Muonio-Kolari-Pello-Tornio-Oulu (alla, Q eli Oulu on samalla alkupiste A ja P eli Tornio samalla B, Google Maps ei vaan osaa :)). Matka alkoi junasiirtymällä Tampereelta Ouluun juhannusta edeltävänä torstaina. Oulussa oltiin perillä yömyöhään ja siellä nukuttiinkin seuraavaan päivään. Perjantaina startattiin pirssillä kohti Torniota. Sieltä pistäydyttiin piknikillä Haaparannan puolella (kuva yllä). Evästelyn jälkeen matka jatkui kohti Rovaniemeä. Matkaa ei ollut taittunut kovinkaan paljoa, kun peltiratsuumme, vuosimallin 2003 Hondaan syttyi moottorin merkkivalo, joka eri asiantuntijalähteiden mukaan saattoi olla kohtalokaskin juttu. Pysähdyimme Rovaniemen tienoille pariksi tunniksi selvittelemään asiaa. Kun korjaamot olivat jo sulkeneet, koetimme tavoittaa Tiepalvelua puhelimitse herkullisella vajaan kahden euron minuuttihinnalla, joka veloitettiin myös jonottamisesta. Ja jonottamistahan piisasi, erittäin surkean musiikin säestyksellä. Vartin tuota kuunneltuani suljin puhelimen ja päätin itsekin perustaa yrityksen, jossa soittojonottamisesta saisi maksaa iloista taksaa - ja jossa ei koskaan vastattaisi. Luurin päähän saatiin lopulta yksityiskontakteista alan guru, joka totesi, että autolla olisi turvallista ajaa. Tämän tiedon turvin jatkoimme matkaa kohti Sodankylää. Oli myös iloista todeta, että moottorin varoitusvalo ja Tiepalvelun kyseenalainen palvelunumero jäivät reissun ainoiksi huonoiksi kokemuksiksi. Illan tullen saavuttiin ensin Sodankylään, jonka jälkeen melko pian päästiin Sompion luonnonpuistoon. Ajoimme perille asti Sompiojärven rannalle, jossa sijaitsee leiripaikka kotineen ja infotauluineen. Jossain määrin pelottavan näköinen Sompiojärvi (kuvassa yllä, paikallinen Loch Nessin hirviö piilossa veden alla) ei kuitenkaan miellyttänyt meitä riittävästi. Paikalla oli myös muutama muu matkaaja, joten päätimme tulla kaksi kilometriä takaisin päin laavupolulle. Kamppeet kasaan ja lähdimme vaeltamaan parin kilometrin reittiä kohti laavua. Luonnonpuiston vanha metsämaisema tarjosi parastaan juhannusaattoauringon laskiessa hieman alemmas, joskaan kuvassa näkyvää tasoa alemmas se ei juuri koko yönä tullut. Laavulla (yllä) käytiin taloksi, tarkastettiin lähimaaston superkirkas puro, korkattiin pullollinen punaviiniä ja laitettiin teltta pystyyn. Juhannusaaton iltaa ja punaviiniä nautiskeltuamme oli aika käydä unille luonnonpuistossa. Uusi päivä ja uudet kujeet. Aamu aloitettiin trangia-appeella. Sekä aamupuuro, että cappuccino syntyivät sen avulla käden käänteessä. Päivä oli hieman edellistä pilvisempi, mutta kuitenkin varsin kirkas ja selkeä. Aamupalan ja -pesun jälkeen oli aika laittaa leiri kasaan ja suunnistaa kohti uusia maastoja. Auton nokka käännettiin kohti Inaria, josta edelleen rajakylä Karigasniemeä kohden. Matkalla bongailtiin mm. upea Inarijärvi, jonka rantakalliot ja saarelmat olivat vertaansa vailla. Pistäydyimme myös Kevon luonnonpuiston parkkialueella ja puistoreitin ensimmäisillä sadoilla metreillä (kuvassa yllä). Näkymät jo niissä olivat sellaiset, että Kevo kutsunee tulevaisuudessa vaeltamaan. Yläkuvassa kaikessa sympaattisuudessaan erittäin tyhmä eläin, oikea saapas. Näitähän loikki pitkin maita, mantuja ja teitä vähän jokaisessa välissä. Piristäviä kapineita silti matkanteon lomassa. Karigasniemessä ylitettin raja Norjaan ja suunta otettiin Kaarasjoen kautta Porsankiin. Se oli ensikosketus Jäämereen (kuva alla), jonka perässä reissulle oli juuri lähdetty. Norjan jylhät maisemat edelsivät (kuvassa yllä) eteen auennutta merinäkymää ja antoivatpa tunturit myös hienot raamit Porsangin lahtialueelle. Vanhana herkuttelijana täytyi ottaa testiin Norjan suklaapatukkatarjontaa. Banaanivaahdolla täytetty superimelä Hobby oli yllättävän hyvä kaltaisekseen, samoin tummasuklainen ja marsipaanilla täytetty Gullbrod. Porsangista matkaa jatkettiin edelleen kohti Olderfjordia, josta eteepäin jatkamalla oltaisiin saavutettu Manner-Euroopan pohjoisin kolkka, Nordkapp. Olimme lukeneet sen riistohintapolitiikasta, joten päätimme kuitenkin kääntää auton keulan Skaídin kautta Altaan, Finnmarkin väkirikkaimpaan kaupunkiin. Oldefjord-Alta -välin maastot olivat ehkäpä reissun maagisimpia, kun ylänkömaisemien reunustamien tunturien yli tunki vahvaa pilvimassaa, maa oli harmaata ja korutonta ja kulkipa itse autokin periaatteessa halki pilvien (kuvassa yllä). Altaan saavuttiin sateisissa merkeissä. Sateiden vuoksi päätimme jättää telttailun väliin ja panostaa mökkiin. Ensimmäinen löytämämme mökkikylä oli vain muutaman mökin muodostama ja ne oli vuokrattu loppuun. Seuraavasta, suuremmasta, mökkikylästä tärppäsi paremmin ja saimmekin yllättävän ison lukaalin norjalaisittain kohtuullisen halvalla (hintaa kertyi 350 NOK eli noin 42 euroa tiliveloituksen mukaan). Mökin lunastamisen jälkeen kävimme tarkastamassa Altan keskustaa ja muita maisemia, muun muassa yläkuvassa olevaa satama-aluetta. Matkanteon uuvuttamana lähdimme pian takaisin mökille ja siellä juhannuspäivän kunniaksi korkattu valkoviini toi nopeasti unen silmään. Sunnuntaina laitettiin jälleen tavarat kasaan, pakattiin auto ja vilkutettiin heiheit Altalle. Määränpääksi otettiin Kautokeino, josta edelleen Suomen puolella Enontekiö. Matka taittui etenkin Altasta poistuttaessa jälleen aivan uskomattomissa maisemissa: Tie kiemurteli sinne tänne ja sen vieressä pauhasi jatkuvasti koski, johon tietä reunustavista seinämäisistä kallioista yhtyi monta putousta ja puroa. Enontekiön jälkeen reitiksi valittiin suoraan Oulu, josta allekirjoittanut erkani vielä yöjunan turvin Tampereelle. Välihuomiona mainittakoon, että yöjuna ilman makuupaikkaa juhannuksen yöttömien öiden tienoilla on varsin vähäuninen kokemus. Reissu kokonaisuudessaan oli aivan loistava ja Norjan maisemat pyörivät vieläkin silmissä. Kerrassaan erinomainen tällainen pohjoinen juhannus!

Avainsanat: juhannus jatkaa inari ilta hirviö hieno harmaa halpa halki google eurooppa euro erinomainen eläin auto alue allas allekirjoittanut ajaa aika aamupala aamu kuva taso tarjota tarina tampere syntyä suunta suomi sodankylä silmä sijaitsee satama saariselkä rovaniemi reitti reissu ranta raja päättää päähän päivä pyöriä punaviini puhelin pohjoinen pilvi piilo pesu perustaa pello pari panostaa pakata paikallinen oulu ottaa näköinen näkymä norja nokka mökki muutama muu musiikki moottori matka maps manner maksaa maa maisema loma leiri lappi laittaa kääntää käydä käsi kuje koski koko kokemus kirkas kilometri keskusta kautokeino kaupunki jättää juttu juhannuspäivä juhannusaatto vapaa-aika matkustelu yritys vanha valkoviini valittiin vahva uusi upea uni täytetty tänne tyhmä tunniksi tuli tornio todeta tieto tie testi teltta


blogivirta.fi