Tänään on 17.10.2017 23:44 ja nimipäiviään viettävät: Saana, Saini ja Saga. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Punainen kirja

Julkaistu: · Päivitetty:

Tällä päivämäärällä 19-6 allekirjoitti Turussa 192 pappia vuonna 1593 Kaarle-herttuan laatiman Upsalan kokouksen päätösasiakirjan, Decretum Upsaliens, jossa vastustettiin kuningas Juhana III julkaisemaa Punaista kirjaa. Kaarle-herttua oli 1593  Upsalan kokouksessa julistanut, miten uskontoa valtakunnassa oikein tulee harjoittaa. Katolisvaaraa torjuttiin ja Juhana-herttuan Punainen kirja julistettiin pannaan. Juhana III Punainen kirja oli Ruotsin kuningas Juhana III :n vuonna 1576 tai 1577 julkaisema uusi jumalanpalvelusjärjestys, jossa luterilaiseen jumalanpalvelukseen pyrittiin yhdistämään piirteitä katolisesta messusta . Ericus Erici Sorolainen (Eerik Sorolainen) (n. 1546 – 1625 ) toimi Turun piispana vuosina 1583 – 1625 . Hän toimi myös Viipurin piispana vuoteen 1618 . Hän toimi puheenjohtajana vuonna 1602 asetetussa Raamatun suomennoskomiteassa. Komitean kääntämä Raamattu ei päässyt koskaan painoon.   Ericus Erici Sorolaisen postillan tekstisivu Sorolaisen myöntyväisyydestä johtui, että Juhana III :n Punainen kirja tuli käyttöön Suomessa ja että Sorolainen joutui Kaarle-herttuan epäsuosioon. Tämän vuoksi hän oli vangittuna vuonna 1599 ja hänet pidätettiin virasta vuonna 1605 . Sorolainen oli kuitenkin vahvasti luterilaisuuden kannalla. Turku kaupunkina allekirjoitti sopimuksen 19-6 1593, samoin 263 papiston jäsentä, mutta vain 33 aatelista. Suomen aatelisto kokoontui sen sijaan Turkuun Juhana Sparren koolle kutsumana. Turun aateliskokokous tunnusti 112 aatelisen voimin tuolloin Klaus Flemingin johdolla Sigismundin kuninkaaksi. Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535 , Parainen – 13. huhtikuuta 1597 , Pohja ) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos , joka toimi 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin käytännössä itsenäinen sotilasdiktaattori Suomen alueella.     Sigismund III Vaasa Katolilaiseksi kääntynyt kuningas Juhana III oli vuonna 1576 hyväksyttänyt niin sanotun "Punaisen kirjan" kirkon jumalanpalvelusjärjestykseksi. Suomessa "punainen liturgia" otettiin vastaan maltillisesti, mutta Ruotsissa se jakoi mielipiteitä.    Juhanan jälkeen kuninkaaksi tuli Sigismund, joka myös oli katolilainen. Tässä tilanteessa punaista liturgiaa vastustanut Kaarle-herttua kutsui talvella 1593 koolle Upsalan kokouksen, jonka päätösasiakirjan myöhemmin allekirjoitti 192 suomalaista pappia Turun pappeinkokouksessa 19.6.1593. Yksi allekirjoittajista oli Lapuan 1. kappalainen  Matthias Thomae. Upsalan kokouksen asiakirja vuodelta 1593 Matti Tuomaanpoika (Matthias Thomae) oli Lapuan kappalainen ainakin jo 1593 (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan Maalla. – – Matthias Thomae Lapisa.”)  Hän sai Kaarle-herttuan kirjeellä 13.9.1594 paloapua korvaukseksi tulipalon aiheuttamista vahingoista ja 29.9.1594 vuotuiseksi ylläpidokseen lukkarin-verosta 10 tynnyriä viljaa.   Matti Tuomaanpoika asui Liuhtarin tilalla viimeistään vuodesta 1600 ja maksoi siitä kymmenykset 1611. Hänen vaimonsa Agneta (Agnes) piti leskenä Liuhtarin tilaa hallussaan ainakin vuoteen 1623.   Kuva on sivulta kokkola.fi/historia/nuijasota/uppsala   Yksi allekirjoittajista oli  pappismies Johannes Clementis Mentzius. Turun linnan vankilistaan hänen nimensä liitettiin Kaarle-kuninkaan toimesta 14-1 1600.   Ei tiedetä, milloin ja missä Mentzius vihittiin papiksi, mutta oletettavasti hän oli ordinoitu Turun papiston apulainen jo vuonna 1593. Silloin hän kollegan virkanimellä mainittuna Turun katedraalikoulun apuopettajana (hypodidascalus) allekirjoitti ( Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Collegae Scholae Aboensis – – Johannes Clementis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta.     Samtida porträtt av Karl IX av okänd konstnär.     Kaarle IX ( ruots. Karl IX , 4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611 ) oli Ruotsin kuningas 1604 –1611. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan.     Vuoden 1686 kirkkolain mukaan kaikki tunnustavat sitä uskoa ja oppia, joka on "perustettu" ("grundad") Jumalan Pyhässä Sanassa ja "käsitetty" ("författad") kirkon kolmessa päätunnustuksessa    " nijn myös sinä muutamattomas Ausburin Tunnustuxes wuodesta 1530 cuin 1593 Upsalan Conciliumis wastanotettu (wedertagen) ja coconaises nijn cutzutusa Libro Concordiae selitetty (förklarad) on ".    Augsburgin tunnustuksella oli siis luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen joukossa erityisasema.   Upsalan kokouksessa hyväksytty tunnustuskirja Confessio fidei sisälsi kirkon kolme yleistä uskontunnustusta ja Augsburgin tunnustuksen sekä kokouksen päätöksen ruotsin kielellä.   Liber concordiae määrättiin Ruotsin valtakunnan uskonopilliseksi perustaksi v. 1663 ja vahvistettiin valtiopäivillä v. 1664. Tosin siihen oli aikaisemminkin vedottu. Tunnustuskirjojen kokoelma ilmestyi ruotsiksi ensimmäisen kerran v. 1730.      Punaisen Kirjan puolesta Suomen Turussa 19-6 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: fleming eerikinpoika asua asiakirja 2017 viro vira vilja viipuri vihkiä vapaaherra valtiopäivä valtaneuvos valtakunta vaimo vaasa v uusi uskonto uskoa uppsala tässä turku tuomola tunnustus tuli tapahtuma talvi suomessa suomi suomalainen sopimus sisältää sinä simo sigismund ruotsi raamattu päätös punainen puheenjohtaja poika pohja piispa parainen pappi oppia matti maksaa maalla lokakuu linna käytetty kuva kustaa kuningas komitea kokous kokoelma kokkola klaus kirkko kirja kieli kesäkuu karl kaarle jäsen jumala juhana johtua johto johannes itsenäinen iii hän hyväksyä huhtikuu herttua harjoittaa