Tänään on 24.10.2017 05:10 ja nimipäiviään viettävät: Rasmus, Asmo ja Fjalar. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Ekofokus: Suomalaiset arvostavat kaupunkimaista asumista

Julkaistu: · Päivitetty:

Yhä useampi suomalainen haluaa asua urbaanissa ympäristössä, kertoo uusin Asukasbarometri. Kaupungistuminen näkyy myös elämäntapojen muuttumisena kuten kahviloiden suosion nousuna sekä pyöräilyn lisääntymisenä. Sijainti, hyvät liikenneyhteydet sekä luonnonympäristö ja rauhallisuus ovat tärkeimmät viihtyvyystekijät kaupunkimaisilla asuinalueilla. Asukasbarometri selvitti asumistoiveita ja asuinalueiden laatua yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kysyntää keskustamaiselle asumiselle ja kaupunkipientaloille "Suomalaisten asumistoiveet ovat urbanisoituneet 2000-luvun alusta lähtien, eli keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio on kasvanut ja toiveet omakotitaloasumisesta vähentyneet. Keskustoissa haluaisi nykyisessä elämäntilanteessa asua 30 % vastaajista, mikä on noin kaksinkertainen määrä verrattuna nykytilanteeseen. Sen sijaan kerrostalovaltaisissa lähiöissä haluaisi asua nykyistä harvempi", sanoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta. Keskustoissa ja kerrostaloissa haluavat nykyisessä elämäntilanteessa asua etenkin nuoret ja nuoret aikuiset, ikääntyneet sekä yksin asuvat. Ikääntyminen lisää edelleen keskusta- ja kerrostaloasumisen kysyntää. Suurin muutos asumistoiveissa ja elämäntavoissa on tapahtunut kuitenkin 30-40-vuotiailla ja lapsiperheillä, joilla kerrostalo- ja keskusta-asumisen toiveet ovat lisääntyneet eniten. Keskustojen etuna on toiminnallinen monipuolisuus - niissä yhdistyvät asuminen, työnteko, palvelut, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta sekä hyvät liikenneyhteydet. Keskustoissa asuvat ovat tyytyväisiä myös alueen aktiivisuuteen, imagoon sekä rakennusten ulkonäköön ja mittakaavaan. Kerrostalolähiöissä rakennetun ympäristön laatuun ja palvelutasoon ei olla yhtä tyytyväisiä. Sen sijaan lähiöiden vahvuuksia ovat luonnonympäristö, hyvät ulkoilu- ja liikuntapalvelut sekä liikenneturvallisuus. Kuva 1. Vastaajien (15-84v) asuinaluetoiveet verrattuna nykyiseen asuinalueeseen. Nykyinen asuinalue on muodostettu paikkatietoaineistojen perusteella ja sen luokitus eroaa toiveiden luokituksesta. Alakeskukset muistuttavat ominaisuuksiltaan keskustamaisia asuinympäristöjä. Harva pientaloasutus mielletään joko pientalovaltaiseksi alueeksi tai maaseuduksi. Toiveista on jätetty pois 'ei osaa sanoa' -vastaukset vertailukelpoisuuden vuoksi. Pientalovaltainen alue on silti edelleen halutuin asuinaluetyyppi. Suomalaiset toivovat lisää etenkin kaupunkipientaloja, joissa yhdistyvät toiveet omasta pihasta, lähipalveluiden saavutettavuudesta kävellen ja hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä. Taloyhtiömuotoinen pientalo, kuten rivitalo, paritalo tai "townhouse" hyvällä sijainnilla sopii monen elämäntilanteeseen paremmin kuin huoltoa ja autonomistusta vaativa omakotitalo kauempana keskustasta. Urbaanin keskustamaisen asuinympäristön ja kaupunkipientalotarjonnan lisääminen edellyttävät nykyisten asuinalueiden täydennysrakentamista. Vastaajista 22 % vastustaa täydennysrakentamista asuinalueelleen, 35 % suhtautuu myönteisesti ja loput varauksella. Täydennysrakentamiseen suhtaudutaan lähes yhtä positiivisesti niin tiiviillä kerrostaloalueilla kuin väljillä pientaloalueillakin. Kuva 2. Vastaajien (15-84v) talotyyppitoiveet verrattuna nykyiseen talotyyppijakaumaan. Toiveista on jätetty pois 'ei osaa sanoa' -vastaukset vertailukelpoisuuden vuoksi. Kahvilat ja ravintolat sekä kierrätyspiste toivotuimmat palvelut Kaupungistuminen ja elämäntapojen muuttuminen asettavat uudenlaisia vaatimuksia asuinalueiden laadulle ja palveluille. Kahvilat ja ravintolat nousivat kyselyssä ylivoimaiseksi ykköspalvelutoiveeksi asuinalueelle. Kahvilat ovat tärkeitä niin tapaamisen kuin työnteon paikkoina. Toiseksi toivotuimmaksi palveluksi vastaajat nimesivät jätteiden lajittelupisteen tai kierrätyspisteen. Perinteiset peruspalvelut - ruokakauppa-, joukkoliikenne-, pankki- ja postipalvelut - jäivät näiden taakse. Monet peruspalvelut haetaan asuinalueen ulkopuolelta tai hoidetaan digitaalisina ja automaattipalveluina. Ikääntyneet ovat kuitenkin kärsineet palvelujen digitalisoinnista ja palveluverkostojen, kuten pankin ja postin toimipaikkojen harvenemisesta. "Kahviloiden suosion kasvu liittyy kaupunkimaisten asuinalueiden yhteisöllisyyden muutokseen. Naapurustoyhteisöllisyys on osittain siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja osittain korvautunut muilla kuin naapurustoon sidotuilla yhteisöillä. Sosiaaliset kontaktit asuinalueella ovat silti edelleen suhteellisen korkealle arvotettu asumisen valintakriteeri ja ikääntyminen lisää lähiympäristön yhteisöllisyyden merkitystä", sanoo Strandell. Asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä asuinalueensa puisto- ja ulkoilualueisiin, mutta viheralueiden lisäksi kaupunkilaiset kaipaavat myös monenlaisia rakennettuja ulkoilu- ja liikuntapalveluita. Eniten niitä toivotaan lisää taajamien reuna-alueiden väljästi rakennetuilla omakotitaloalueilla. Pyöräily ja asumisen monipaikkaisuus kasvussa Pyöräilyn osuus työ- ja kauppamatkojen kulkutavasta on kasvanut huomattavasti, sillä jopa viidennes työmatkoista pyöräillään ainakin osan vuodesta. Etenkin 30-40-vuotiaat pyöräilevät aiempaa enemmän ja käyttävät vähemmän autoa. Lähes kaksi viidestä 15-40-vuotiaasta voisi asua autottomalla asuinalueella. Sen sijaan tyytymättömyys joukkoliikennepalveluihin on lisääntynyt etenkin pienemmissä taajamissa ja väljillä omakotitaloalueilla. Myös asumisen monipaikkaisuus lisääntyy. Esimerkiksi kouluikäisten lasten perheistä joka viidennessä perheen koko vaihtelee kuukauden sisällä, mikä johtuu pääasiassa eroperheiden lasten vuoroasumisesta. Kerrostaloissa ja tiiviillä alueilla asuminen lisäävät lomamatkailua ja vapaa-ajan asunnoilla vietettyä aikaa. Sijainti ja liikenneyhteydet tärkeimmät viihtyvyystekijät - ongelmia liikenteen häiriöistä Suurin osa asukkaista viihtyy niin keskustoissa, lähiöissä kuin väljillä omakotitaloalueillakin. Tärkeimmät asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat sijainti ja hyvät liikenneyhteydet, luonnonympäristö sekä rauhallisuus. Sijainti ja liikenneyhteydet on noussut eniten mainintoja saaneeksi viihtyvyystekijäksi ohi rauhallisuuden. Liikenteen aiheuttamat häiriöt, kuten melu ja turvattomuus, ovat suurin epäviihtyvyystekijä asuinalueilla. Muita epäviihtyvyystekijöitä ovat palvelujen puute, pysäköintipaikkojen puute sekä huonot joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen yhteydet. Kuva 3. Tärkeimmät viihtyvyystekijät asuinalueella (15-84v). Tekijän maininneiden osuus. Asukasbarometri 2016 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Valtakunnallinen seurantatutkimus toteutettiin nyt neljännen kerran ja se antaa ensimmäistä kertaa realistista tietoa siitä, miten toiveet poikkeavat nykyisestä asumisesta. Tutkimus toteutettiin posti- ja internet-kyselynä ja siihen vastasi 3 005 15-84-vuotiasta. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus. Asukasbarometri 2016 - Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä »» Lähde: SYKE

Avainsanat: alue aikuinen 2016 vanhempi valtakunnallinen vaatia vaatimus uusin ulkoilu työnteko työ tutkimus tutkija syke suosio suomi suomalainen sosiaalinen sijainti siirtyä ruokakauppa reuna ravintolat rakennus pyöräily puute puisto posti positiivinen peruspalvelu perinteinen palvelu nykyinen nuori muutos monenlainen media perhe pankki internet huolto esimerkki erota auto asua asukkaat asuinalue antaa alusta lisätä lisääntyä liikenne laatu käyttää kävellä kysyntä kysely kuva kuukausi korkea kontakti koko keskusta kerrostalo kaupungistuminen kasvu kahvila joukkoliikenne lähde ympäristö luonto yksin yhteisö yhdistyä viihtyä vastustaa vastaaja vapaa