Tänään on 20.11.2017 09:58 ja nimipäiviään viettävät: Jari, Jalmari, Hjalmar ja Pontus. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Sana-Lugun Coetus

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 17-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Daniel Jusleniuksen kuolemasta Brunsbossa, Skarassa Ruotsissa 1752.    1676 – Daniel Juslenius , suomalainen kirjailija, piispa ja isänmaanystävä ( Aboa Vetus et Nova ) (k. 1752 ) Daniel Juslenius ( 10. kesäkuuta 1676 – 17. heinäkuuta 1752 ) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä. Hän oli myös Turun akatemian heprean ja kreikan kielten ( 1712 –) sekä teologian ( 1727 –) professori.   Miehen ensimmäinen akateeminen opinnäyte Aboa vetus et nova tarkastettiin Turun akatemiassa 12.5.1700. Akatemian rehtorina hän toimi vuosina 1729-1730.    . Tuon ajan goottilaisen historiankirjoituksen mukaisesti suomalaisuuden sukujuuret yltävät suoraan raamatun tekstiin Jaafetin jälkeläisten ottaessa vedenpaisumuksen mentyä haltuunsa Turun alueen ja sitä myötä Suomen Maagogin johdolla. Tänne sijoittui tavaranvaihtoon tarkoitettu paikka turku, josta kasvavan asujamiston myötä varttui kaupunki nimeltä Turku.   Hesekiel: 38 :2 "Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagog in maassa, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan 39 :6 Ja minä lähetän tulen Maagog iin ja rantamaalla turvassa asuvien keskeen. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra. Ilmestyskirja: 20 :8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagog ia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.   Eipäs tarvita suurtakaan ennustusten lukijaa, kun tuosta tekstistä tunnistaa Maagogin rantamaan juuri Turun seuduksi, jota tuli on totisesti usein kaltoin kohdellut. Varsinaisen maisterinväitöskirjansa Vindiciae Fennorum, Suomalaisten puolustuksen hyväksynnän 7.10.1703 myötä Juslenius sai maisterinvihkiäisissä priimuksen arvon. Goog eli Maagog oli raamatun mukaan Jaafetin poika, jonka asuinpaikka sijaitsi pohjan perillä. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin Skyytiasta ja skyyttalaisista, joiden alue ei tainnut ihan tänne saakka yltää. Turhaa siis Turussa on skyyttien kulta-aarteen etsintä, mutta muinaisuutemme kuvan tuumaus on silti aina ajankohtaista.   Akademitorget i Åbo på 1700-talet. Akatemiantori.   Juslenius oli kielitieteen asiantuntija. Hänen virkaanastujaisesitelmänsä vuonna 1712 kielten professorin virkaan käsitteli suomen kielen sukulaisuutta heprean ja kreikan kielen kanssa ( De convenientia lingvae Fennicae cum Hebraea et Graeca ).  Jusleniuksen kieliharrastuksesta syntyi myös ensimmäinen laajempi suomen kielen sanakirja, Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745). Se sisälsi 16 000 sanaa. Juslenius toimi myös piispana Porvoossa (1735–42) ja Skarassa (1744–52).     Suomalaisen Sana-Lugun Coetus oli ensimmäinen varsinainen suomen kieltä sisältänyt laajempi sanakirja . Sen toimitti Daniel Juslenius , ja se ilmestyi vuonna 1745 . Se sisältää noin 16 000 suomen kielen sanaa, ja sen lopussa on ruotsin sanojen luettelon. Sanakirja sisältää paljon 1700-luvun keinotekoisia uudissanoja. Ensimmäistä kertaa latinankielinen sivistyneistö saa Jusleniukselta kuulla myös suomalaisesta erikoisuudesta, joka herättää vieläkin ihmetystä maailmalla: Meillä on myös erikoinen ruokalaji, jota ei muualla tavata. Se keitetään ruismaltaista ja paistetaan sitten uuninlämmössä leivän tavoin, kuitenkin niin, että se pannaan ensin tuohiroveeseen. Tämä ruoka on väriltään tummaa, mutta tavattoman makeaa. Sitä sanotaan mämmiksi ja syödään pääsiäisenä happamattoman leivän muistoksi. Aboa vetus et nova ei ole nykyisestä näkökulmasta tieteellisesti kestävä teos. Jusleniuskin valitteli lähteitten vähäisyyttä. Hän käytti mm. Raamattua todistellessaan suomalaisten tulleen vedenpaisumuksen jälkeen Maagokin johdolla Suomeen. Suomen kielen hän päätteli heprean ja kreikan sukukieleksi, joka on puolestaan mm. venäjän, puolan, unkarin, böömin ja moldavian kantakieli. Huomattavaa Jusleniuksen päättelyissä on se, että hän nojautui yleensä aikansa lähteisiin, eikä sepittänyt asioita omasta päästään.   Aboa vetus et nova -teoksen kestävin ja tämän päivän lukijan kannalta kiinnostavin osuus on kirjoittajan ajan Turun kuvaus. Juslenius selittää seikkaperäisesti kaupungin topografiaa ja antaa tietoa mm. Ryssänmäen ja Multavierun synnystä, Mätäjärvestä, kaupungin hallinnosta, elinkeinoista ja kaupunkilaisten elämästä.   Korppolaismäki oli Vartiovuoren ja nykyisen Kakolanmäen ohella ensimmäisiä kalliosaaria, jotka pilkistivät Turun alueella esiin Litorinameren pinnan alta joskus 4000 eaa. Sinne oli saaristossa matkaavien kauppiaiden ja seikkailijoiden helppo laskea maihin jo rautakaudella. Skara stifts biskopslängd finns inristad i Skara domkyrkas vapenhus. Daniel Juslenius namn hittas emellan Petrus Schyllberg och Engelbert Halenius. Korppolaismäen rinteeltä onkin läheltä Sikaojan suualuetta tehty itäbalttilainen polttohautalöytö, joka on ajoitettu vanhemmalle kansainvaelluskaudelle noin 500 jaa. Sinne saapuneen matkalaisen viimeinen leposija piti sisällään hopeisen rengaskoristeisen kaarisoljen ja hopeisen rannerenkaan sekä kaksi keihäänkärkeä. Siitä olisi hyvä lähteä Turussa aarreretkelle menneisyyteen. Juslenius kuoli Brunsbon piispankartanossa ja haudattiin Skånings-Åsakan pitäjäkirkkoon. Brunsbo biskopsgård, blev Daniel Juslenius sista hem. Juslenius stannade kvar i Sverige till sin död och dog 1752 i Brunsbo, vid 76 års ålder. Högsommaren 1752 blev Daniel Juslenius begravd i sin sockenkyrka i Skånings-Åsaka , där biskopsgården Brunsbo var belägen. Juslenius toimi myös piispana Porvoossa (1735–42) ja Skarassa (1744–52), jossa kuoli ja jonne haudattiin. No, tutkimatta jää vielä se kuuluisa Jusleniuksenkin mainitsema tunnelirakennelma kirkon ja vanhan Turun välillä, siellä se on maan povessa. Yltää ehkä Koroisiin, ei sentään Topeliusta mukaillen aina Turun linnaan saakka. Turkulaisten rakennustaitoja kehuessaan Daniel kertoo näin; " On myös hyvin vanha Turun linna ja muita uudempia linnoja, puhumattakaan pitkästä maanalaisesta käytävästä, jonka munkkien kerrotaan muinoin rakentaneen katedraalikoulusta Pyhän Maarian kirkkoon asti. Vaikka se kulkee painavien talojen, peltojen ja jopa joen alitse, se ei kuitenkaan tietääkseni ole vuosien varrella kärsinyt vahinkoa todistaen näin rakentajansa tosella erinomaisen ammattitaidon."         Kel aarre on Turussa 17-7 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: suomi suomalaisuus suomalainen sota sisältää åbo virka viimeinen vetus venäjä vartiovuori varsinainen vanha unkari tänne turva turku tuomola tuli tieteellinen teos teologia teksti tavata tasavuosi tarvita talo syödä sverige sin simo sijaitsi sanakirja sana saaristo ruotsi ruokalaji ruoka raamattu pääsiäinen päivä pyhä puolustus puola professori porvoo poika pinna piispa paistaa paikka näkökulma nova muualla munkki minä meri menneisyys makea maa maailma lähteä luku lukija linna leipä laskea laaja kääntää kärsiä kuvaus kuva kuuluisa kuulla kuolla kuolema kulta kirkko kirjoittaja kirjailija kieli kesäkuu kestävä keittää kaupunkilainen kaupunki kansa jää jonne johto hiekka herättää herra hem helppo heinäkuu haudata erinomainen erikoinen elämä eaa dog daniel asiantuntija antaa alue akatemia akateeminen aboa aarre jokiu häntä hän 2017