Tänään on 23.09.2017 12:10 ja nimipäiviään viettävät: Mielikki ja Tekla. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Rehumarski

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 18-7 vuonna 1556 Kustaa Vaasan luottomies Nils Boije toteuttaa päätöksensä luopua ratsumestarin toimesta. Mies oli kirjattu asemieheksi vuonna 1523 ja Kustaa Vaasan hovipojaksi 1527. Nousi Raaseporin voudiksi 24-8 vuonna 1530 ja 1535 rehumarskiksi eli kuninkaan henkivartioston päälliköksi.   Nils Boije af Gennäs (1490 - 1568) kuului keskiajalta perityvään suomalaiseen aatelissukuun ja sen myötä miehen tie vei ratsumestarin toimesta luopumisen jälkeenkin vallan kammareihin. Hänestä tuli ensin Juhana-herttuan luottomies, antaen 7-1 vuonna 1558 herttualle Turussa uskollisuuden lupauksen. Boije erosi kuitenkin Juhanan palveluksesta 15-2 vuonna 1562 ja liittyi myöhemmin kuningas Eerik XIV:n palvelukseen, ollen mukana Turun linnassa 12. elokuuta 1563 veljesriidan yhteydessä vangitsemassa aiempaa isäntäänsä. Henkivartioston päällikön tehtävien mukaisesti hänen kerrotaan pidätyksen yhteydessä estäneen Talin herra Anders Nilsinpoikaa tekemästä Katariina Jagellonicaa saman tien leskeksi.   Hän oli ollut Pyhän Salvatorin veljeskunnan ritarina mukana kuningas Eerikin kruunajaisissa 19-6 vuonna 1561 ja sai kuninkaallisella kirjeellä 13-4 1562 vapauden ja rälssin maatiloilleen Suomessa. Hän eteni käskynhaltijaksi Turun linnaan 1564 ja kenttäeverstiksi Tanskan sotaan 1565. Bohusin linnan piirityksen epäonnistuttua 1566 Boije kuitenkin menetti päällikkyyden. Sekään ei miehen uraa haitannut, vaan 1568 hänet nimitettiin ensin Etelä-Suomen laamanniksi ja väliaikaiseti 20-5 koko Suomen maaherraksi ja käskynhaltijaksi. Kuukautta myöhemmin hänet vapautettiin kuitenkin tehtävästä sairauden vuoksi ja Nils Boije kuoli lokakuussa 1568. Näin Nils Boijen monipuolinen ura muun muassa ratsumestarina, kihlakunnantuomarina ja Ruotsin armeijan ylipäällikkönä huipentui lopulta nimitykseen Suomen käskynhaltijaksi.     Kustaa Vaasan voittoja esittelevään viisiosaiseen kuvasarjaan kuuluvan maalauksen jäljennös 1700-luvulta, alkuperäinen 1542. Nils (Niilo) Boije (noin 1490 – 1568 ) oli sotapäällikkö ja hallintomies, joka toimi päällikkönä jo kreivin sodassa 1534–1536, Dacken kapinan kukistamisessa 1542 sekä Kustaa Vaasan sodassa 1555–1557. Hän oli Juhana-herttuan luottomiehiä, mutta siirtyi kuninkaan ( Eerik XIV ) puolelle ja osallistui Turun linnan piiritykseen 1563. Hän oli mukana Helsingin perustamistoimissa, ja hän sai nimityksen Suomen käskynhaltijaksi, mutta ei voinut hoitaa sitä sairauden vuoksi ja kuolikin pian. Puoliso n. 1538 Brita Kristerintytär Horn, kuoli n. 1580, vanhemmat Krister Klasinpoika Horn ( Horn-suku, taulu 3 ) ja Ingeborg Siggentytär (Sparre af Rossvik); Britalla oli hallussaan Perniön Tykön ja Tenholan Degergårdin säterit. Antti Niilonpoika eli Anders Nilsson Sabelfana (k. 1580 ) oli Talin herra. Hän oli Kivennavan vouti ja teki 1554 partioretken Venäjän puolelle, ja siksi häntä pidettiin vastuullisena seuraavana vuonna syttyneeseen sotaan . Vuonna 1563 hän oli Eerik XIV:n sotapäällikkö tämän sotiessa Juhana-herttuaa vastaan. Hän sai aatelisarvon ja käytti sen jälkeen ajoittain nimeä Sabel tai Sabelfana vaakunansa mukaisesti. Hän sai nimityksen Viipurin linnanisännäksi 1566 ja rakennutti savivarustuksen kaupunginosan ympärille. Rehumarskina Turussa 18-7 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: viipuri venäjä vapaus vanhemmat ura turku tuomola tuli toteuttaa tie tehtävä taulu tanska sota simo sairaus ruotsi pyhä puoliso osallistui nils niilonpoika monipuolinen mies maalaus lupaus luopua lokakuu linna kustaa suku suomessa suomi suomalainen kuolla kuningas koko katariina kapina jälkeenkin juhana häntä hän hoitaa herttua herra helsinki etelä ero elokuu eerik armeija antti anders alkuperäinen 2017