Tänään on 17.12.2017 17:25 ja nimipäiviään viettävät: Raakel ja Rakel. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Sukututkijan loppuvuosi: Taas päivä keskiajassa

Julkaistu: · Päivitetty:

Aurinko paistoi eilen, joten lähdin Töölön keskiaikaisesta kylästä sen käytössä olleelle kirkolle, jossa vietettiin Helsingan keskiaikapäivää. (Olen muuten sitä mieltä, että joku keskiaikatapahtuma mahtuisi tuohon Hesperian puistoonkin, ettei tarvisi aina kauemmas lähteä.) Aloitin kuuntelemalla Tapio Salmisen hallinto- ja veropainotteisen katsauksen Helsingin pitäjän keskiaikaan. Vastuun virhetulkinnasta, että Helsingin nimi juontuisi Helsinglandista tulleista siirtolaisista, Salminen vieritti Burelle, joka yritti kiillottaa omaa sukuhistoriaansa 1600-luvulla. Sitä se teettää, kun sukututkijat yrittävät historiankirjoitusta. Mielenkiintoni heräsi myös kun puheessa vilahti Munkkiniemeen kuulunut Kuusisaari (sillä Petter Sund) ja Paavali Juustenin kanssa samaan työporukkaan päätynyt kirkkoherra. Kyseisen kirkkoherran Salminen määritteli "kiivaaksi reformaation kannattajaksi" yhden sanankäänteen ja pyhimyskalenterin välttelyn vuoksi. Tällaiseen johtopäätösten tekoon minusta ei edelleenkään ole. Seuraavaksi lähti opastuskierrokset aikuisille ja lapsille. Ensiksimainittuun tuli iso ryhmä ja lasten opastus jäi taannoisella iltaretkellä kuulematta, joten lähdin seuraamaan nimismiehen rouva Sigridiä. Yritin asennoitua, mutta silti raateli sydäntä kuulla kerrottavan "ettei keskiajalla ollut kouluja". Eikö "vain tosi-tosi harvat pääsivät kouluun ja kouluja oli vain muutama koko maassa" menisi yhtä hyvin jakeluun? Kokonaisuutena kierros oli hyvin rakennettu ja viehättävän konkreettinen Salmisen kuivan asiallisuuden jälkeen. (Aivan loppua en kokenut, kun aloin juoruamaan tuttujen kanssa.) Sitten kuuntelin hetken musiikkia, joka kaipasi näköjään perusteellisen vahvistuksen. Verkkoon vilaistuani aloin pelätä ukkosta ja vedenpaisumusta, joten viimeiseksi ohjelmanumeroksi jäi Tuuli Heinosen esitelmä. Sen alkua odottaessa kuulin pariskunnan vieressäni sipisevän Mirkka Lappalaisen tulevasta esiintymisestä, jonka aiheena on Kustaa II Aadolfin vierailu ja kaivostoiminta Hyvinkäällä. Rouva näki tässä ristiriidan ilmeisesti juuri kuulemaansa opastukseen, jossa oli (varmaankin) todettu, että Kuninkaantie ei ole saanut nimeään kuninkaiden sillä ramppaamisesta. Tuskin oli (eikä ainakaan olisi pitänyt) sanottu, ettei kuninkaita tiellä ole koskaan kulkenut. Käyttihän sitä  Kustaa IV Aadolfikin kesällä 1802 . (Eikä Kuninkaantie kulje Hyvinkäällä.) Heinosen esitelmä Mårtensby Lillaksen Bonde-suvusta kuullosti enimmäkseen tutulta, ehkä muistoina Andreas Koiviston esityksistä. Vai olenko kuullut Heinostakin aiemmin? Tutkimusaiheestaan innostuneena Heinonen korosti Tallinnan kauppaa tehneiden isäntien erityisyyttä. Mutta esityksestä kävi myös hyvin ilmi, kuinka lähteiden armoilla menneisyyden ymmärtämisessä ollaan. Kaupanteosta tiedetään säilyneen tilikirjan takia. On hyvin voinut olla muita merkittävää kauppaa käyneitä, joiden Tallinnan kumppanin tilikirja laitettiin paperinkierrätykseen liiketoiminnan päättyessä. Ja voi olla (vaikka en pidä sitä todennäköisenä), että jokaisella Helsingin pitäjän talolla oli astiasto Saksasta, mutta vain pieni osa tonteista on säilyttänyt sirpaleet ja vielä pienempi osa tutkittu.

Avainsanat: keskiaika voi viimeiseksi vierailu verkko vastuu töölö tässä tuuli tutkittu tuli todettu tekoon tapio talo sydän salminen saksa ryhmä rouva päätyä päivä puhe pieni pienempi petter pelätä pariskunta paavali nimi muutama merkittävä lähteä liiketoiminta lapsi kylä kuunnella kuulla kustaa kuningas kulkea koulu konkreettinen kokonaisuus koko koivisto kirkko kirkkoherra kierros kesä kauppaa katsaus iso hyvinkää helsinki heinonen hallinto esitys esitelmä aurinko astiasto andreas aikuinen aihe aadolf