Tänään on 25.09.2017 19:47 ja nimipäiviään viettävät: Kullervo ja Sigvard. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Oppitori: Selitettyjä idiomeja, sanontoja

Julkaistu: · Päivitetty:

Täällä on erillinen kokoelma idiomeista ja sanonnoista Täällä on muita idiomeja. Laaja lista sanontoja wikisanakirjasta , linkit selityksiin Puhekielisiä sanoja linkkeineen wikisanakirjasta Sanontoja ThingLink kuvasta, joka on vanha amerikanarkku. Veijo Meri: Sanojen selityksiä Kielitoimiston sanakirja selittää 100000 suomen sanaa. Wikisanakirja ja englanninkielinen wiktionary myös, SuomiSanakirja Suomi Nyt- lista selitettyjä sanoja Wiktionaryn ja wikisanakirjan sanontoja linkkeinä selityksiin allikko ‘lammikko’, joutua ojasta allikkoon ‘joutua pahasta pulasta vielä pahempaan’ anne ‘lahja’, antaa/saada/pyytää anteeksi arkala, olla arkalasta kotoisin ‘olla pelkuri’ ("paikannimi") dyykata roskiksia ‘tehdä löytöjä roskiksesta’; vrt. rts. dyka ‘sukeltaa, putkahtaa esiin’; verbin taivutusparadigma ei ole mitenkään vajaa, mutta sen komplementtina esiintyy yleensä aina roskis, joka näyttää esiintyvän enimmäkseen monikossa, esim. dyykata roskiksia, roskiksissa. Kyseessä on siis erittäin erikoistunut verbi, joka saattaa kuitenkin esiintyä myös yksinään tai johdoksissa. hatka(t) etymologiasta ei ole tietoa; ottaa hatkat, ‘paeta’70 hilkku ‘25 pennin raha’, olla sillä hilkulla ‘melkein’ hippula ‘miehen sukuelimistä’; vrt. hippularattaat ‘ajelurattaista’ , hippulat vinkuen ‘nopeasti’ joro ‘pitkäomaisesta kaistaleesta’, ‘pahahenki’, ‘laiska, saamaton’ , joron jäljillä, -e ‘huonoilla teillä’ ketara ‘reen jalaksen ja kaustan välinen tukijalka’, ketarat ojossa ‘jalat taivasta kohti’ kiikki ‘puu, johon eläimen ruho nylkemistä varten ripustetaan’, olla kiikissä, jäädä kiikkiin ‘kiinni’ kiipeli > olla kiipelissä, joutua kiipeliin vrt. ven. gibel’ pula, vaikeus’ Nykysuomen sanakirjassa mainitaan myös nykykielestä hävinneet idiomitottaa lipetti, ottaa livohka sekä laskea lipettiä ‘puhua perättömiä, valehdella’. Viimeisestä muodosta voi arvailla, että lipetti viittaisi johonkin liukkaaseen tai lipevään, kuten lipeään. Livohka esiintyy kielipankin aineistoissa kaikkiaan viidesti, ja nomini on yhden kerran eri taivutusmuodossa: Iltiksessä on uutinen herran livohkasta. Prinkkala osoittautuu esimerkeistä ainoaksi, joka ei esiinny ainakin yhden paikan nimenä Suomessa, mutta sekin esiintyy sukunimenä. Sen sijaan Brinkkala on ollut vanha kaupunginosa Turussa. Lipetti- ja Livohka-nimisiä paikkoja Maanmittauslaitoksen karttapaikan hakutuloksen mukaan on Suomessa useampiakin: Lipettejä on Savossa peräti kaksi ja lisäksi vielä kolmas Kainuussa. Livohkoita on ainakin kaksi, Posiolla ja Vesannolla. Hollolasta löytyy Kissala, Ylikiimingistä Arkalaja Karttulasta Unhola, kissalan pojat ‘poliisi’ ("paikannimi") kraiveli > tarttua kraiveliin/kraivelista kiinni ‘tarttua kurkusta, kauluksesta kiinni’; vrt. rts. krage ‘kaulus’ luikuri ‘mäkikelkka’, laskea luikuria ‘puhua pötyä’ lössi, olla lössissä ‘olla porukassa, mukana’; lössi ‘maalaji’; sl. ’jengi’ maisti ‘makuaisti’, olla maistissa ‘olla hiprakassa’ mukiin, mennä mukiin, mukiinmenevä: mukiin on illatiivi vajaaparadigmaisesta, sanavartalosta muka- (vrt. mukana) (Häkkinen 2000, 8) mäihä ‘jälsi; juureksesta t. hedelmästä kaavittu raaste; kuv. lyödä m:ksi, ‘mäsäksi’; jollakin käy mäihä ‘jtk onnistaa’ nalkki ‘puukiila’, jäädä nalkkiin ‘juuttua (toisiinsa)’, olla nalkissa ‘olla jumissa’ pajunköysi ‘pajusta tehty vitsaköysi, joka ei ole kestävä’, syöttää pajunköyttä ‘narrata’ pinne ‘erilaisista puristavista välineistä, joilla esineitä liitetään yhteen; vars. liitin, klemmari’, joutua pinteeseen, päästä pinteestä, olla pinteessä ‘tukala tilanne’ pivo ‘koura’, parempi pyy pivossa (kuin kymmenen oksalla) ‘vähän varmaa on parempi kuin paljon toivottua’ pläkki ‘kirjoitusmuste’, selvä kuin pläkki ‘aivan selvä; ilmiselvä’ potaska ‘lipeä’, puhua potaskaa ‘puhua joutavia’ palttu ‘verestä ja jauhosta valmistettu paistos’, antaa palttua jllk ‘olla välittämättä’ palturi ‘kotikasvuinen tupakka, kessu’, puhua palturia ‘puhua paikkansa pitämättömiä’ pasma ‘vaihteleva langan määrän yksikkö, vyyhden osa, joka sisältää tasamäärän kierroksia, ja joka on pasmalangalla erotettu’, mennä pasmat sekaisin ‘suunnitelmat, menevät myttyyn’ Idiomin päästä pälkähästä komplementti esiintyy Kielipankissa myös yksinään, mutta idiomaattisessa sellaisen pälkähän että ---" "Kerronko minkälaisia pälkähiä?" "--- ne ovat Hengen Ritarein pälkähämielimotot!" Esimerkit näyttävät kuitenkin olevan kaikki samasta lähteestä. vaarin, ottaa vaari(n): rts. lainaa, vrt. ta vara på, ks. alla vesiperä ‘kalastuksesta: tyhjän pyydyksen perästä vesi tipahtelee’, tulee vesiperä ‘yritys menee myttyyn’ vihi ‘riistanpyydyksen risuista tehty johdeaita’, saada vihiä ‘saada jotakin selville’ yöpuu ‘nuotiopuu, rakovalkealle kaadettu tervashonka’ ‘kanan orsi’, mennä yöpuulle ‘mennä nukkumaan’ äimä ‘iso neula’, olla äimänä, äimän käkenä ‘suuresti hämmästyneenä’ överi > mennä överiksi, ‘mennä liiallisuuksiin’; vrt. rts. över ‘yli’ Laiska töitä laskee! Vaikka kuinka  haukut naapurin lehmää, ei omasi lypsä yhtään enemäpää! Älä pilikkaa köyhän kelekkaa, jos ei omaskaan oo kunnossa! On pantava  suu säkkiä myöden Leivän ja muun ruoan raaka-aineita säilytettiin ennen paljolti säkeissä. Jäljellä olevan ruoan määrän voi päätellä säkkien koosta: syömistä on voinut joutua säätelemään sen mukaan eli laittamaan suun säkkiä myöten. Otti ohraleipä. Ohraa ruokana ei kai niin arvostettu, eli asiat olivat huonosti kun parempi jauho loppui. Olla  pinteessä Nykyään pinne on lääketieteessä puristustila, mutta ennen oli kai ansa. Olin jo vähällä  heittää kirveen kaivoon Nykyaikainen epäonnistunut yhdistelmä alkuperäisistä sanonnoista "meni kuin hohtimet kaivoon" (putosi eikä takaisin saa), "lyödä kirveensä kiveen" (tehdä virhe) ja "panna rukkaset naulaan" (eli lopettaa työnteko), jota kai tässä yritetään sanoa. Riittääkö  rahkeet  Rahkeet ovat hevosvaljaiden nahasta tehdyt hihnat, joilla aisat ja luokki kiinnitetään länkiin. Suuria kuormia hevosella kiskottaessa on kuskia toppuuteltu kysymällä ”kestääkö rahkeet?”. Hän  heitti pyyhkeen kehään Antaa periksi - nyrkkeilijä kieltäytyy ottelemasta ja heittää pyyhkeen kehään. Joutua  käpälälautaan Käpälälauta , ketunpyynnissä käytetty pysty, latvasta kolmihaaraiseksi veistetty puu, jonka haarakkeisiin syöttiä tavoitteleva kettu jäi käpälistään (facta tietosanakirja, WSOY, Porvoo 1972). Käpälälautaa käytettiin ainakin kettujen tai susien pyytämiseen. Se oli leveä lauta, johon oli veistetty syvät lovet keskiosan molemmin puolin. Lauta asetettiin pystyasentoon ja sen korkeimpaan kohtaan keskelle  kiinnitettiin jokin hyvänhajuinen houkutin (lihaa). Pyydettävä eläin hyppäsi ottamaan saalista ja jäi käpälistään kiinni loviin. Mennä  lankaan Ansapyynnissä käytetty ansalanka, johon riistaeläin jää kiinni. Pitää  pintansa Pintta -nimitystä on jossain päin Suomea käytetty ladon katossa olevasta harjan suuntaisesta puusta tai riu'usta, joka pitää lappeen suuntaiset puuosat yläpäästään ristissä ja kiinni toisissaan. "Toivottavasti pintta pitää kovassakin tuulessa, niin katto ei hajoa." Pintta on aikojen kuluessa muuttunut pinnaksi. Toinen selitys sanonnalle voisi olla, että se lähtee samasta ajatuksesta kuin termi "kovapintainen" (esim. "kovapintainen liikemies"), jonka mielletään viittaavaan kovaan pintaan (ihmisen näkyvään osaan, jollei nyt ihan konkreettisesti ihoon), johon ei tule kolhuja ja jossa eivät sisemmät tunteet näy. Vrt. "kovanaama". Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle Sakari Virkkusen Suomalaisesta fraasisanakirjasta v. 1975 löytyy selostus "Syyskesällä 1931 syntynyt fraasi, jonka alkuhistoria on karmea. Tattarisuolta läheltä Helsinkiä oli löydetty ihmisen ruumiinosia, joita noituuden harjoittamisen tarkoituksessa oli kuljetettu läheiseltä Harjun ruumishuoneelta. Jutun tutkintavaiheessa joutui epäilyksen alaiseksi myös Sörnäisissä ollut pieni sylttytehdas, jonka liepeiltä oli tavattu pahentuneita lihanjäänteitä. Ajan Sana repäisi uutisen: "Tattarisuon arvoitus selviää. Jäljet johtavat sylttytehtaaseen?", josta lehti sai sakkoja, sillä raastuvanoikeus osoitti sylttytehtaan syyttömäksi - mutta lentävä lause oli jo olemassa. Oli Lapuan liikkeen ja muilutusten aika, ihmisiä hävisi tuntemattomalla tavalla tuntemattomien miesten toimesta, ja kun jotain hämärää tapahtui, kysyttiin Lapuan liikkeen äänenkannattajan sanoin: johtavatko jäljet sylttytehtaaseen? Hokema oli vilkkaassa käytössä poliittisissa pakinoissa ja eduskunnassa. Vähitellen sen sävy keveni: sylttytehdas alkoi merkitä ylimalkaan jonkin hämäränä olleen asian alkulähdettä. Päivä on  pulkassa Talollisella ja hänen torpparillaan oli kummallakin toistensa lomaan sopivat puiset "mittatikut", päiväpulkat, jotka aina tehdyn taksvärkkipäivän jälkeen sovitettiin yhteen ja niihin veistettiin lovi, joka tuli molempiin osiin kohdakkain ja näin voitiin tarkistaa, ettei torppari ollut tehnyt omia loviaan. Kun lovi oli veistetty, voitiin sanoa, että "päivä on nyt  pulkassa ". Taisi mennä pojalla  sisu kaulaan , kun ei tullutkaan. Se tuli kuin  Manulle illallinen Manu tarkoittaa asevelvollista, ja heillehän aina tarjotaan illallinen, se tulee ikään kuin automaattisesti ja itsestäänselvyytenä Tämä on selvää  pässin lihaa Asia on  pihvi   Ruokasanastosivuilta  www.ruokasanastot.net   löytyy sanonnalle tällainen selitys : Melko myöhäissyntyinen sanonta  asia on pihvi  tarkoittaa, että asia on kunnossa, hoidettu. Joskus sitä on hiukan virheellisesti myös käytetty samassa merkityksessä kuin suomalaisempi sanonta  selvää pässinlihaa.  Voi kuvitella, kuinka pässinliha erosi maultaan nuoresta lampaasta - villanmaku tulee suuhun jo ajatuksesta. Mutta mikä tekee asiasta pihvin? Sanonta on käännös ruotsin sotilasslangista:  Saken är biff  eli kaikki on kunnossa. Alkuperä on ruotsalaisen sotilaan loma-anomus, johon esimiehet kirjoittivat kukin puoltonsa aivan kuin meilläkin sotaväessä. Ruotsissa termi oli  bifalles  eli puolletaan, ja se lyhennettiin tietysti sotaväen tapaan kirjaimin  bif . Ja sillä sipuli  Se on kuin etsisi  neulaa heinäsuovasta Heinäsuova tarkoittaa isoa heinäkasaa ja neulan etsiminen sellaisesta on aika mahdotonta. Sitten on vielä yksi asia  kantona kaskessa Kanto on harmittava este kasken kynnölle. Kaski on metsästä pelloksi kaskeamalla (polttamalla) muutettua maata. Sinua saa vetää kuin  kivirekeä Aikanaan on tuollaistakin käytetty: painava lasti eikä pyöriä. Heillä menivät  puurot ja vellit sekaisin Lähti kuin  kuppa Töölöstä Kuppa lähti Helsingin Töölöstä jo ennen kuin se ehti sinne tulla: 1930-luvulla oltiin rakentamassa sukupuolitautisairaalaa Töölön kaupunginosaan, mutta ennen talon valmistumista päätettiinkin, että se perustetaan Unioninkadulle. Levisi kuin  Jokisen eväät Putosi kuin  eno veneestä Jäi kuin  nalli kalliolle   Alunperin jäi kuin alli kalliolle. Alli on vesilinnuistamme myöhäisin muuttaja, joka jää kalliolle, kun muut linnut ovat lähteneet. Ota vaan  lusikka kauniiseen käteen Koulussa pakotettiin ennenvanhaan vasureitakin syömään oikealla kädellä. Tällaiset teot eivät ole  mistään kotoisin En ole ensimmäistä kertaa  pappia kyydissä Kun kuljettaa pappia, joutuu varomaan sanojaan. On siis tullut kokemusta jos ko. asiaa on tehnyt aiemmin. Erään toisen käsityksen mukaan : Talvisaikaan piika oli laitettu viemään pappia talolta takaisin pappilaan. Matka tehtiin silloiseen tapaan hevosella ja reellä. Pakkasen takia molemmat istuivat lämpimässä saman rekipeitteen alla. Matkan varrella papin käsi ajautui kuin huomaamatta piian haarojen väliin. Perillä pappi pyyteli piialta anteeksi huonoa käytöstään, kun ei ollut muka huomannut mihin kätensä oli laittanut. Piika ei kuitenkaan ollut millänsäkään, sillä ei hän sanomansa mukaan ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Kyllä tämä pitää  kutinsa Johan nyt on  piru merrassa Suomalaiset eivät ennen syöneet rapuja, vaan pitivät niitä itse paholaisina, kun ne joutuivat mertaan tai sotkeutuivat verkkoihin. En ole vielä kertaakaan saanut pysäköintisakkoa. Parasta kuitenkin  koputtaa puuta. Vanhaa taikauskoa: jos mainitaan jokin hyvä asia, se saattaa pilata ko. asian. Sen sitten saa estettyä koputtamalla maalaamatonta puuta. Se oli aivan  veitsenterällä Kuten nuorallatanssissa, voi lipsahtaa kummalle puolelle tahansa. Hän juoksi  pää kolmantena jalkana Juokseminen käy nopeammin, jos on useampia jalkoja. Ei siellä ollut  ristin sielua - Jumalauta! Tämän kirosanan taustalla lienee huudahdus : "Jumala auta!", joka on puheessa kuulostanut: "Jumal' auta!". Nyt sitä käytetään tilanteissa, joissa ei suinkaan pyydetä jumalaa apuun, vaan rinnasteisena sanojen "Perkele!" ja "Saatana!" kanssa eli sen merkitys on täysin kääntynyt toisenlaiseksi. Vettä tulee kuin  aisaa.   YLE:n kuulijagallupin mukaan sanonta viittaa pitkäkestoiseen sateeseen, jossa vedentulo ei tunnu lakkaavan lainkaan. Vesipisarat tulevat kuin pitkänä aisana alas. He kulkivat  rinta rottingilla. Rinta ylpeästi pystyssä, aivan kuin takin rintamus olisi tuettu pystyyn rottinkikeppien avulla - mahdollisesti suuren mitalimäärän kannattelemiseksi juhlapuvussa (vrt. laulun sanat "rinta oli kuin romukaupan ikkuna") Auto on vielä  uudenkarhea. Ennenvanhaan pellavaiset paidat ja muutkin vaateparret olivat uutena karheita. Piikojen saatettiin antaa pitää niitä ensin niin kauan että ehtivät vähän pehmetä ja isäntäväki otti ne vasta sitten käyttöönsä. Asiasta ei päästy  puusta pitkään. Ei siis saatu paljon aikaiseksi; siemenet eivät levinneet laajalle. Vrt. toinen sanonta "omena ei kauas puusta putoa" joka viittaa sukuvikoihin. Tuota en kyllä osaa  suoralta kädeltä  sanoa. Kansanedustajat eivät  pysyneet ruodussa  vaan äänestivät hallitusta vastaan. Ruotu on rivin synonyymi (ruotumies = rivimies) eikä sotaväessä sovi poiketa rivistä. Tuollainen auto  maksaa maltaita  (tai ... mansikoita ). Hänet haukuttiin aivan  pataluhaksi . Pataluha on oljista punottu rengas, jonka varassa pata pysyy pöydällä pystyssä. Arvoton, mustaksi nokeutunut ja inhottava esine siis. Lähdimme etsimään heitä aivan  umpimähkään . Mähkä on tuhkaa, umpimähkä on tuhkakasa, joka jää jäljelle uunin lämmityksen jälkeen tai nuotiolta ja siitä voidaan etsiä tavaraa tökkimällä tikulla satunnaisesti eli umpimähkään pistelemällä. Nyt vedit kyllä  vesiperän  ! Nuotanvedossa, kun nuotan perässä ei ole kalaa, pelkkää vettä. Hän on aina ollut varsinainen  vastarannan kiiski. Kiisket pysyttelevät joessa akanvirrassa eli pyörteissä, joissa vesi virtaa pitkin rantaa väärään suuntaan, eli siis vastustavat yleistä suuntausta Sinulla meni  pasmat  sekaisin ! Pasma on lankavyyhti, tarkemmin sanottuna muistaakseni 40 kierrosta lankaa. Kun lankaa kehrätään, lanka lopuksi kieputetaan nätiksi vyyhdiksi, ja pasman tultua täyteen vyyhti sidotaan keskeltä yhteen. Siellä käytettiin puolin ja toisin  sanan säilää . Säilä on miekka, ja ainakin englannissa on sanonta "fencing with words". Mene ja tiedä Hän  tuuletti  oikein kunnolla voittonsa kunniaksi. Nosti siis kädet ylös, tuuletti kainaloita. He juoksivat  hippulat vinkuen . Hippulat lienevät jossain murteessa olleet hevosen valjaiden joku ulkoneva, vauhtituulessa vinkuva osa, vaikkapa luokissa tai aisojen kiinnitysvälineinä. Katsoo kuin sonni uutta porttia. Sonni oli aina ennen mennyt vanhan rikkinäisen portin kautta pois niityltä omille retkilleen, mutta oli aivan ihmeissään kun siihen olikin ilmestynyt uusi, ehjä portti, mistä ei sitten mentykään enää. Auto on aivan  tuliterä . Siis vasta taottu, tietenkään ei voi ottaa kirjaimellisesti. Vertaa "brand new". Vetäytyä yöpuulle.   Kanalinnut päiväeläiminä menevät yöksi puihin, kanalassa orsille. Tuli tupen rapinat. Puukossa on tuppi, jonka rapistelu voi olla merkki tappelun uhasta. H-hetki   lähestyy. Sotilasenglannissa oli sanonta D-day, joka tarkoitti vain jotain sovittua aikaa vaikkapa hyökkäyksen alkamiselle. Normandian maihinnousu oli niin merkittävä juttu että nykyään D-Day tarkoittaa vain sitä. Kukin taaplaa tyylillään. Sanonta tulee siitä kun tukeista on tehty lautatavaraa ja sitä on pitänyt kuivata, niin se on kasattu niin että ensimmäinen kerros lautoja on aseteltu tasaisin välein  vieretysten suurin piirtein laudan pituiselle leveydelle. Sen jälkeen seuraava kerros on ladottu päälle ristikkäissuuntaan ja seuraava taas saman suuntaisesti kuin ensimmäinen kerros ja niin edelleen muodostaen ns. lautatapulin. Koska lautatavara oli luonnollisesti erimittaista, niin ainakin kaksi tapulin sivua oli epätasaisia ja kaksi sivua oli tasaisia. Joten sanonta tulee siitä että jotkut pinosivat laudat tasavälein ja tasasivuin ja toiset taas vähän huonommalla järjestyksellä eli kukin "taaplasi tyylillään".  Jonossa kuin köyhän talon porsaat. Porsaat taitavat yleensä kulkea rinnakkain. Mutta köyhän talon porsaiden voi yhtä hyvin sanoa kulkevan jonossa, jos ei haluta paljastaa että porsaita onkin vain yksi. Kiireestä kantapäähän. Kiire tarkoitti alkujaan päälakea. Päästä pälkähästä . Päläs oli suksen jalansija eli siinä jalka oli hihnan puristuksessa. Heikki Leppä kirjoittaa pulasta ja pälkähästä Harmaasudet ry:n nettisivulla seuraavasti: Jää tarjoaa hyvän ja tasaisen kulkureitin. Myös kalastaminen jäältä käsin on tunnettu ammoisista ajoista asti. Syksyisin jäät ovat ohuita, keväällä hauraita. Talvella luonto tekee avantoja, joiden tavallisimmat paikat tunnetaan. Heikoille jäille lähdettäessä otettiin yleensä seiväs mukaan, koska siitä on apua jäälle takaisin nousemisessa. Jäihin putoamisen yleisyydestä kertovat mahdollisesti alunperin tästä yhteydestä juontuvat ilmaukset “päästä pälkähästä” eli saada kenkä irti suksen siteestä eli päläksestä (ensimmäinen asia, kun on hiihdetty avantoon, on saada sukset irti) ja “olla pulassa” (pula = avanto). Kaiken a ja o Kaiken alku ja loppu. Raamatun käännöksessä kreikasta oli (Ilm. 1:8,21:6,22:13): "Minä olen alfa ja omega. "Täällä alfa (Αα) muuttui A:ksi ja oomega (Ωω) O:ksi. Hölkäsen  pöläystä. Huitsin  Nevadassa. Hoo  Moilanen. Polttaa kuin korsteeni. korsteeni = savupiippu Hän tuli  kreivin aikaan . Jukka Parkkisen sivuilta: MAALATA PIRUA SEINÄLLE Odottaa jotakin pahaa tapahtuvaksi puhumalla siitä. Yleensä tämä esitetään kielteisesti eli sanomalla, että ’älä maalaa pirua seinälle’. Ajatus perustuu vanhaan uskomukseen sanamagiasta. Jos nimi mainitaan, se kutsuu nimetyn paikalle (vrt. hukka perii). Tästä syystä olivat nykyään hyvin kuluneilta kuulostavat manaukset hiisi t. piru vieköön t. periköön (sinut) ja mene helvettiin t. hiiteen aikanaan todella pahoja toivotuksia. MAKSAA KALAVELKOJA Tarkoittaa vanhan kostamista. Ruotsissa tämä sama asia ilmaistaan sanonnalla maksaa "vanha juusto" ja englannissa "maksaa vanha jäynä". Suomen ilmaisu on näistä kuvainnollisin, sillä kostava henkilö on muka jäänyt toiselle kaloista velkaa. Voisi ajatella ilmaisun syntyneen vaikkapa niin, että naapuri on tyhjentänyt toisen verkon ja sen omistaja on muka velkaa varkaalle tämän viemät kalat. Velan maksaminen voi sitten tapahtua miten tahansa. (Ks. puntit tasan) MAKSAA VIULUT Maksaa tai joutua maksamaan toisten puolesta. Käytetään myös tarkoittamaan, että joku kärsii toisten edestä. MANNA Jumala ravitsi israelilaisia korpivaelluksen (ks. tätä) aikana mannalla, taivaasta sataneella ihmeruualla (2Ms16:14-35). Juutalaiset nimittivät sen mannaksi. Kun nykyään jokin on mannaa, se on ihmeen hyvää, eikä se koske pelkästään syötävää, vaan jokin asia voi myös tehdä mannaa (voitto kilpailussa, yleensä onnistuminen jossakin). Israelilaisten ihmeruualle antama nimi manna johtuu hepreankielisestä kysymyksestä ”mitä tämä on?” Manna oli valkoista, muistutti korianterin siemeniä ja maistui hunajaleivältä. Suomessa vehnästä valmistettuja ryynejä on sanottu mannaryyneiksi, myöhemmin vehnäsuurimoiksi. MANTTELINPERIJÄ Kun profeetta Elia nousi taivaaseen tulisilla vaunuillaan, häneltä putosi viitta, ja sen otti Elisa, joka sai samalla Eliaan profeetallisen voiman. Hän otti maasta viitan, joka oli pudonnut Elian harteilta, ja lähti takaisin. Jordanin rantaan saavuttuaan hän otti Elian harteilta pudonneen viitan, löi sillä vettä ja huusi: ”Herra, Elian Jumala! Missä sinä olet?” Hän löi vettä Elian tavoin, ja se jakautui kahtia, niin että hän pääsi kulkemaan joen yli. Jerikosta tulleet profeetanoppilaat olivat jonkin matkan päässä. He näkivät, mitä Elisa teki, ja sanoivat: ”Elian henki on siirtynyt Elisaan.”(2Kun2:13-15) Manttelinperijä on käännöslaina ruotsista, jonne se on lainautunut saksasta (viitta on saksaksi  Mantel ). Elisa on Elian manttelinperijä. Hän on perinyt edeltäjänsä aseman, on hänen seuraajansa. MANULLE ILLALLINEN Kun jokin on itsestään selvä, sanotaan että se lankeaa (osuu kohdalle) luonnostaan kuin manulle illallinen. Manu ei ole tässä erisnimi, vaan mannista eli miehestä (vrt. pelimanni) johtuva sana, joka tarkoittaa mestaria. Taloissa kiertävät suutari-, räätäli- ja seppämestarit olivat luonnollisesti talon ruuissa. MATALAAN MAJAAN Talon tai huoneen sanominen matalaksi on vaatimattomuutta. Ei ole sopivaa kehuskella. Pohjolan tupa kuvataan upeaksi, harvinaisista rakennusaineista tehdyksi. Silti Pohjolan emäntä toivottaa vieraat tervetulleeksi ”tänne pienehen tupahan, matalaisehen majahan”. (Kalevala 21:183,184) MATTI KUKKAROSSA Rahat ovat loppu. Suomen Matti tulee Matteuksesta. Saksassa on ilmaisu jollakin on Matteus lopussa,  Matthäei am Letzten . Se tarkoittaa, että joku on lopussa terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Sanonta on syntynyt Matteuksen evankeliumista, joka päättyy sanoihin ”Ja katso, minä olen teidän kannassanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. (Mt 28:20) Matti on yhdistetty ajatuksena sakkipelin mattiin eli lopputilanteeseen, jossa uhattu kuningas ei voi enää siirtyä tai suojautua mitenkään. Sakki-matti tulee persiankielen sanoista  shah mat , ’kuningas on kuollut’. MENEE VIISASKIN VIPUUN Vipu on ansapyydys. Vahingossa voi älykkäämpikin tehdä tyhmyyksiä ja joutua vaikeuksiin. MENNEEN TALVEN LUMI Taakse jäänyttä ja unohtunutta sanotaan menneen talven lumeksi. Ilmaisua käytti ranskalainen runoilija Francois Villon (1431-1489) runossaan  Ballade des dames du temps jadis (Balladi entisaikojen naisista) . Runon toistuvana kertosäkeenä on  Mais où sont les neiges d’anten?  - Mutta missä ovat menneen talven lumet? MENNYTTÄ KALUA Kalu on paitsi esine (työ-, huonekalu) myös vanhassa kirjakielessä ’tavara’ ja ’omaisuus’. Kun jokin on mennyttä kalua, se on hävinnyt tai hävitetty, ihmisestä puhuttaessa hän on ’tuhon oma’. Jos jostakin ei tule kalua, asiaa tai esinettä ei saa enää kuntoon. MENNÄ HARAKOILLE Mennä hukkaan, hyödyttömään tarkoitukseen. Kun lämpö menee harakoille, se karkaa ulos, eikä jää lämmittämään taloa. Harakka pesii yleensä ihmisasumusten lähellä. Se on tuttu pitkän pyrstönsä ja värityksensä takia. Myös ääntely, räkättävä nauru, on helppo tunnistaa. Siksi on kotoista yhdistää ihmisen maailman asioita pihapiirin lintuun. MENNÄ LANKAAN Hairahtua uskomaan pötypuhetta tai muuten erehtyä. Tarkoittaa alun perin menemistä ansalankaan, jolla pyydetään vielä nykyäänkin metsäkanalintuja. Langat punottiin ennen jouhi-, hamppu- tai pellavalangasta, joista tehtiin silmukka. Se viritettiin ansaporttiin, johon johti vihi (ks. saada vihiä). Ansat sijaitsivat ansapolun (ks. virkatie) varressa, jonka puihin polku oli merkitty pilkoilla (ks. pilkata). MENNÄ MUKIIN Jos asia on mukava, se on mukiinmenevä eli se ’käy laatuun, päinsä ja menettelee’. Se ei siis tarkoita, että asia menisi juoma-astiaan eli mukiin, vaan ilmaisun pohjana on muka-sana. Se merkitsee ’muotoa, tapaa ja mallia’. Tämän sanan johdannaisia ovat mm. mukailla (’jäljitellä, sovitella’) ja (jonkin) mukainen (mielen, ruumiin) eli ’sopiva, mukava’. MENNÄ MYTTYYN Kun jokin yritys epäonnistuu, se menee myttyyn. Mytty on epämääräinen kasa. MENNÄ SYYHYTTÄ SAUNAA Syyhy on syyhypunkin aiheuttama kutiava ihotauti, johon saunassa käynti varmasti tuo lievitystä. Syyhyäminen on kutiamista ilman ihotautiakin. Ilmaisu on alun perin merkinnyt ’mennä syyttä saunaan’. Nykyäänkin mennään syyhyttä saunaan, kun tarkoitetaan, että jotakin tehdään syyttä suotta ja nolataan itsensä. MERKITTY MIES Ks. Kainin merkki METSÄNPEITTO Eksyminen maahisten maailmaan. Ihminen ja eläin saattoivat vahingossa joutua maahisten maailmaan eli metsänpeittoon ja kadota ikuisiksi ajoiksi. Maahisilla kaikki asiat olivat päinvastoin kuin ihmisten maailmassa. Siksi kadonnutta etsimään lähtenyt käänsi takkinsa nurin, laittoi virsut väärinpäin jalkaansa ja käveli selkä edellä menosuuntaan. Maahisten vallasta saattoi vapautua, jos huomasi kääntää paitansa nurin tai vaihtaa kengät jalasta toiseen. (Ks. takinkääntäjä) MIEHEN TIE Miehen tai ihmisen elämänkulku, kohtalo.  Miehen tie  on F.E. Sillanpään vuonna 1932 ilmestyneen romaanin nimi. Se viittaa Raamatun Sanalaskuihin: ”Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.” (San 5:21) ”Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.” (San 21:2) MINKÄ KIRJOITIN, SEN KIRJOITIN Pontius Pilatus kirjoitutti Jeesuksen ristiin taulun, jossa luki hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi ”Jeesus nasaretilainen, juutalaisten kuningas”. Ylipapit eivät pitäneet tekstistä, mutta Pilatus sanoi: ”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.” (Jh19:22) Jälkipolvet ovat käyttäneet Pilatuksen repliikkiä ilmaisemaan lopullista ja peruuttamatonta kantaa jostakin asiasta. Esko: Kanttoorin olisi pitänyt kirjoittaa, että minä otan tämän askeleen omasta, vapaasta tahdostani. Sepeteus: Mitä minä kirjoitin sen minä kirjoitin. (A. Kivi, Nummisuutarit I) MISTÄ KENKÄ PURISTAA Mikä on asioiden todellinen syy. Kreikkalainen filosofi ja kirjailija Plutarkhos (46-120 jKr.) kertoo roomalaisen sotapäällikön Aemilius Paulluksen (n. 229–160 eKr.) elämäkerrassa eräästä roomalaisesta, joka erosi vaimostaan. Kun miehen ystävät moittivat kovasti häntä ja kysyivät eron syitä, mies näytti kenkäänsä ja kysyi, eikö se ollut uusi ja hyvin tehty? ”Kuitenkaan”, hän lisäsi, ”kukaan teistä ei voi sanoa mistä se puristaa.” Plutarkhoksen mielestä on tunnettua, että usein suuret ja avoimet riidat eivät johda avioeroon, kun taas jatkuva pieni kitka, jota henkilöitten yhteensopimattomuus aiheuttaa, on tehnyt miehen ja naisen yhteiselon mahdottomaksi. MOLOTOVIN KOKTAILI Polttopullo. Suomalaiset käyttivät paremman puutteessa talvi- ja jatkosodassa omatekoista panssarintorjunta-asetta. Lasipulloon pantiin bensiiniä, kylkeen Bengali-tikku, joka sytytettiin ja pullo heitettiin vihollispanssarivaunuun. Polttopulloa ruvettiin kutsumaan sotilasslangissa Molotovin koktailiksi. Nimi tuli Vjatšeslav Mihajlovitš Molotovista (1890-1986), joka oli Neuvostoliiton ulkoministerinä 1939-1949. Molotovin koktaili on nykyään polttopullon kansainvälinen nimi, mutta asetta käyttivät tasavaltalaiset Espanjan sisällissodassa jo muutamaa vuotta aiemmin kuin suomalaiset. MONI KAKKU PÄÄLTÄ KAUNIS Ulkonäkö pettää usein, monet asiat ovat pohjimmiltaan toisenlaisia kuin miltä näyttävät päällepäin.. Kalevalan Kullervo tarkasteli eväskontista ottamaansa leipää ja lausui enteellisesti: Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren. Kalevala 33:77-80 Silkko tarkoittaa pelkistä pettujauhoista tehtyä leipää MONTA RAUTAA TULESSA Useita töitä tekeillä yhtä aikaa. Sepällä oli todella kiire, jos hänellä oli ahjossa useita taoksia kuumenemassa. Raudan takominen on tarkkaa puuhaa, liian kylmää ei voi takoa, liiaksi lämmitetty taos saattoi turmeltua. Monta rautaa tulessa –ilmaisussa onkin hiukan hosumisen sävyä. Seppään liittyviä sanontoja on useita, mikä korostaa ammatin tärkeyttä ja pajatyön merkitystä agraarikulttuurissa. On taottava, kun rauta on kuumaa, ’tehtävä työ aikanaan’. Kun ahjossa olevia sysiä, ’hiiliä’ lietsotaan täysillä palkeilla, kuumuus nousee ahjossa haluttuun lämpötilaan. Voi myös huutaa täysin palkein, ’kovasti’, ja savua voi olla kuin sepän pajassa eli paljon. (Vrt. sysimusta ja oman onnensa seppä) MOPEDI Mopo, moottoripolkupyörä. Ruotsin  moped  on ruotsalaisen Motor-lehden vuonna 1952 lanseeraama uudissana, joka koostuu moottorista ja pedaleista eli polkimista. Moped = mo(tor) + ped(al). Sana yleistyi nopeasti ja lainattiin moniin kieliin, suomeen asussa mopedi, joka sitten korvattiin omaperäisellä lyhennesanalla mo(ottori)po(lkupyörä) = mopo. MUNASKUITA MYÖTEN Kun jokin asia vaikuttaa munaskuita myöten, se on tosi syvällinen tapahtuma. Munaskuu on munuainen. Sana tulee Raamatusta ”[---] minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.” (Ilm 2:23) MURKINA Murkina on vanha aamupäiväaterian nimitys. Murkinaa syötiin eri puolilla Suomea vähän eri aikoina, yleensä kello 10:n tienoilla. Murkina vastasi siis nykyistä brunssia, aamiaisen ja lounaan välistä ateriaa. Murkinalla on suomessa muitakin nimityksiä, puolinen ja suurus, vaikka näiden nauttimisen ajankohta vaihteli vielä enemmän kuin murkinoinnin. Murkina-sana on ilmeisesti koettu tyylillisesti murteelliseksi. Lounaalla tuntuisi olevan parempaa sapuskaa (laina venäjästä) kuin murkinalla. Toisaalta agraarikulttuuriin ja sen työntekoon liittyvät ruokailuajat ovat muuttuneet tekniikan kehityksen myötä. Enää ei ryhdytä töihin niin varhain kuin ennen. Itämurteissa murkinaa ja lounasta on sanottu myös kaakoksi. Murkina tulee germaanisista kielistä aamua (esim. ruotsin  morgon/ ) tarkoittavista sanoista. MURTAA JÄÄ Vapauttaa jäykkä tunnelma, poistaa kylmäkiskoisuus. Jäiden lähtö ja murtuminen on ollut esi-isillemme tuttu asia vuosituhansia. Jäistä vapautuminen teki mahdolliseksi liikkua vesistöjä pitkin, jolloin kanssakäyminen, metsästys, kalastus ja kaupanteko kävi vaivattomammaksi. Se mursi jäät myös ihmisten väliltä. Kirjallisuudessa jäiden murtaminen kuvainnollisessa mielessä tulee ensimmäisiä kertoja esille Byronin runoelmassa  Don Juan  (1823): Ja kylmät ihmisenne (britit) hyvin arvokkaina nään, kun kerran murratte heiltä hämmennyksen jään. (Lord Byron: Don Juan. Suom J.P.) MUSTA HEVONEN Ennakolta arvaamaton voittaja. Ilmaisu tulee englannista.  Dark horse  tarkoittaa oikeastaan ’salaista, pimennossa olevaa hevosta’. Vaikka sanonta on varmaankin vanhempaa perua, kirjallisuudessa se esiintyi ensimmäisen kerran Benjamin Disraelin (1804-1881) teoksessa  The Young Duke  (1831). Musta hevonen, joka ei koskaan ollut tullut mieleenkään ja jota huoleton St. James ei ollut edes huomannut listalla, kiisi ohi pääkatsomon ylivoimaiseen voittoon. MYRSKY VESILASISSA Merkityksettömästä asiasta syntynyt hässäkkä. Tästä ilmaisusta on useita erilaisia versioita ja lähteitä. Suoranainen vastine löytyy Venäjän suuruhtinas Paavalilta (1754-1801), joka puhui n. 1790 ’myrskystä vesilasissa’. MÖRÖNSYÖTTI Aran ja pimeää pelkäävän turvaksi tai seuraksi lähtenyttä ihmistä sanotaan mörönsyötiksi. Syötti tarjoutuu leikillisesti toisen puolesta mörön syötäväksi. Hattutemppu Hattutemppu on tuttu termi urheilun ystäville. Se tarkoittaa saman pelaajan yhdessä ottelussa tekemää kolmea maalia. Sanonta on syntynyt 1800-luvulla englantilaisessa krikettipelissä. Kolme peräkkäistä lyöjää polttanut heittäjä palkittiin uudella hatulla, joka klubi kustansi. Jäädä kiikkiin Sehän tarkoittaa selvästi kiinni jäämistä, mutta mitä sana kiikki tarkoittaa? Kiikki oli puu, johon eläimen ruho pantiin riippumaan nylkemistä varten. Kiikkiin joutuminen oli ennen kohtalokkaampaa kuin nykyään. Karhunpalvelus Oletko tehnyt jollekin karhunpalveluksen? Olet tarkoittanut hyvää, mutta aiheuttanut vahinkoa? Jean de La Fontainen  faabelissa  Karhu ja puutarhuri  kerrotaan vanhasta miehestä, joka ystävystyy karhun kanssa. Kerran mies nukahtaa puutarhaan, ja kärpäset alkavat pörrätä hänen kasvoillaan. Karhu haluaa häätää ötökät pois ystävänsä kimpusta ja lyö tassullaan sekä kärpäset että miehen kuoliaaksi. Käydä pirtaan Juice Leskisen  säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa Rakkauden haudalla  sanotaan: "Pelasta mut jos se sopii sinun pirtaan". Eli pelasta minut, jos se sopii sinun suunnitelmiisi. Pirta on kangaspuiden osa, suorakaiteenmuotoinen kamman näköinen kehikko. Loimilangat kulkevat sen läpi ja sillä painetaan kudelanka kankaaseen. Kun langat käyvät pirtaan, työ etenee. Luuranko kaapissa Jos jollakin on luuranko kaapissa, hänen menneisyyteensä liittyy jokin häpeällinen asia, jota hän yrittää pitää salassa. Sanonnan syntyä on selitetty  E. Cobham Brewerin Dictionary of Phrase and Fable  -teoksessa. Naisella oli makuuhuoneensa kaapissa miehen luuranko. Se oli hänen kosijansa, jonka naisen nykyinen aviomies oli surmannut kaksintaistelussa. Mies pakotti vaimonsa suutelemaan luurankoa joka ilta. Manulle illallinen Kun jokin asia on itsestään selvä, se lankeaa luonnostaan kuin manulle illallinen. Manu ei suinkaan tarkoita presidenttiämme  Mauno "Manu" Koivistoa . Se on mannista eli miehestä johtuva sana, joka tarkoittaa mestaria. Taloissa kiertävät suutari-, räätäli- ja seppämestarit olivat luonnollisesti talon ruuissa. Olla pulassa Pulassa oleva kärsii puutetta tai on vaikeuksissa. Pula merkitsi aikoinaan myös heikkoa, rikkoutuvaa jäätä eli pulassa oleminen merkitsi pulahtamista avantoon. Päivä on pulkassa Näin voi todeta, kun pääsee työpäivän päätteeksi istahtamaan kotisohvalle. Päivää ei suinkaan istuteta kuvainnollisesti lasten pulkkaan. Pulkka oli ennen puukeppi, johon merkittiin torpparin tekemät päivätyöt. Pulkkia oli kaksi, yksi isännälle ja yksi torpparille. Pulkat pantiin vierekkäin ja niihin tehtiin lovet samalle kohdalle. Kun päivä oli pulkassa, päivän työt oli tehty ja merkitty muistiin. Selkäpii Kun tapahtuu jotain karmaisevaa, kylmät väreet kulkevat selkäpiitä pitkin. Selvää on, että selkäpiillä tarkoitetaan selkärankaa, mutta mitä pii tarkoittaa? Pii on vanha hampaan nimitys, joka on jäänyt yhdysosaksi selkäpii-sanaan. Selkärangasta koholla olevat selkänikamat muistuttavat hampaita. Tupenrapinat "Nyt tuli tupenrapinat", sanoo henkilö, joka on suuttunut ja uhkaa ruveta toimenpiteisiin. Tilanne on uhkaava, lähellä tappelua. Tuppi rapisee konkreettisesti tai kuvainnollisesti, kun puukko vedetään esille. Täällä on joukko fraaseja, joita en saanut aakkosjärjestykseen. Alkuosassa on fraaseja Sanakirja.org:sta. Siinä on käännöksiä. Loppuosassa on wiktionaryn fraaseja, joissa on kunnon sanakirja-artikkeli. Eilisen teeren poika Jos joku ei ole eilisen teeren poika, niin se tarkoittaa, että hänellä on ikää, kokemusta ja tietoa. Sanonta merkitsee yksinkertaisesti sitä, ettei ole äskettäin syntynyt. Se, että sanonnassa on teeri, on sattumaa. Siinä voisi olla mikä tahansa eläin, mutta nyt se on vakiintunut tähän muotoon. Selvä pyy Jos sanotaan ”selvä pyy”, niin sitä pidetään samana kuin ”selvä”. Minkä takia sanonnassa on pyy? Taustalla on pidempiä kansankielisiä sanontoja, kuten ”selvä pyy, sanoi akka kun variksen ampui”. Ollaan havaitsevinaan jotain hyödyllistä, mutta se onkin jotain ihan muuta. Pyyhän on hyödyllinen ja haluttu riistalintu, mutta varis turha. Usein näissä sanonnoissa on kaksi eläintä, ja myös niistä eläimistä erehtyneen ihmisen nimi mainitaan. Tarkoituksena on vähän vitsikkäästi ilmaista, että kyseinen henkilö ei tiedä asioista. Hevonkuusi ”Mene hevonkuuseen” on häviämiskehotus. Vaikka hevosta on yleensä arvostettu älykkäänä, hyödyllisenä ja uskollisena apulaisena, niin verratessa ihmiseen siihen tulee myös negatiivisia merkityksiä. ”Hevosen naama” on ruma naama, hevosen nauru kovaäänistä ja sivistymätöntä naurua ja hevosenleikki karkeaa pilaa. On olemassa muitakin hevoseen liittyviä häviämiskehotuksia, kuten mene hevonperseeseen, mene hevonvittuun tai Alatorniosta kotoisin oleva ”mene hevovitun pankole vettä kellaahman”. Kuuseen eli häviämään on toivotettu ilman hevostakin: ”mene kuuseen mateita onkimaan” tai ”mene nyt kuuseen munimaan”. Hevonkuusi on yhdistelmä näistä. Katin kontit Katti on tietysti kissa. Kontti on kansankielessä jalan nimitys. Sananmukaisesti katin kontit ovat kissan jalat. Monet kissaan liittyvät sanonnat osoittavat hieman väheksyvää suhtautumista kissaan: kattia kanssa, kissa vieköön, kissan hännät… Katin kontit -ilmaisussa sanat ovat mukavasti yhteensopivat ja äänneyhdistelmä tehokas. Merkityskin on vähän sinne päin: asia ei ole niin kovin tärkeä. Murteissa puhutaan samassa merkityksessä myös kanan konteista. Erilaisten sanontojen henkilöt ovat harvoin olleet oikeasti olemassa – tarina vain tuntuu vakuuttavammalta, kun siinä mainitaan joku nimeltä. Näin kertoo professori ja suomen kielen tutkija Kaisa Häkkinen. Tutustu ruuneperin, lyytin, turusen, jokisen ja eetvartin syntytarinoihin. Puhua kuin ruuneperi Tässä viitataan kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergiin. Nykyihminen ei ole kuitenkaan kuullut, miten Runeberg puhuu. Itse asiassa Runeberg ei kuulemma ollut mikään erityinen puhuja, taisipa hänellä olla puhevikakin. Runeberg kyllä kirjoitti kauniisti. Sen perusteella on sitten keksitty vertauskuvallinen sanonta henkilöstä, joka on erittäin hyvä esittämään asioita. Vertaus tehdään tietämättä sen tarkemmin, kuinka osuva se on. Kysymys on taitavasta sanankäytöstä, ei välttämättä sujuvasta puhumisesta. Nyt alkoi lyyti kirjoittaa Suomesta Amerikkaan lähteneet siirtolaiset ovat olleet pitkän aikaa tietämättömissä. Ilman puhelimia ei ole voinut soittaa, eikä postikaan ole kulkenut ainakaan nopeasti. Kotiväki on ollut kauan epätietoinen siitä, mitä lähteneille kuuluu. Kun ”lyyti” on asettunut Amerikkaan, saanut asiansa kuntoon ja pystynyt kirjoittamaan kotiin, Suomeen on tullut kirje, että kaikki on hyvin. Ehkä jossain on ollut joku todellinen Lyyti, ehkä joku aivan muu. Joka tapauksessa sanonnan merkitys on siinä, että pitkän hiljaisuuden jälkeen tulee hyviä uutisia ja onni kääntyy. Täynnä kuin Turusen pyssy Sanonnan ajatellaan liittyvän tositapaukseen, mutta tässäkin näitä ”tositapauksia” on taustalla muutamia. Yhteistä kertomuksilla on yleensä se, että on Turunen-niminen mies, jolla on isopiippuinen pyssy. Joissakin kertomuksissa kyseessä on Turkissa palvellut sotilas, joissakin Karjalassa sotinut sissi. Tämä Turunen panee sinne pyssyyn talteen rahoja, jotka on yleensä löytänyt tai ryöstänyt. Tarkoituksena on pimittää saalista kavereilta. Kun pyssyllä olisi sitten tositilanteessa pitänyt ampua, Turunen ei ole pystynyt siihen, koska pyssy on täynnä rahaa. Levitä kuin jokisen eväät Tämä voi liittyä johonkin todelliseen tapahtumaan, mutta sitä on kerrottu erinimisistä henkilöistä. Olen itse Kouvolasta kotoisin, ja meillä päin sanottiin, että ”levis kuin leppäsen eväät”. Varmaan joltakin on joskus oikeasti eväspussi hajonnut ja eväät menneet maahan, ja kertomusta on sitten kierrätetty eteenpäin. Tehdä eetvarttia Kun jokin tekee eetvarttia, se tekee hyvää. Jollakin lailla yleiskieliseksi päässeen Eetvartin paikalla voisi kyllä olla monta muutakin nimeä. Aapelista, Eetusta ja Eemelistä tunnetaan ihan samanlaisia sanontoja – jokin tekee aapelia, eetua tai eemeliä. Nimellä ei ole tässä mitään erityistä merkitystä. Suomalaiset manaavat sen enempää sanojaan miettimättä asioiden menevän päin prinkkalaa tai tuusannuuskaksi. Yhtä lailla varkain suusta karkaavat sellaiset ilmaisut kuin ”päästä pälkähästä”, ”tykätä kyttyrää” tai ”sotkeutua lillukanvarsiin”. Professori ja suomen kielen tutkija Kaisa Häkkinen vie sanojen ja sanontojen juurille. Päin prinkkalaa Turun Kakskerrassa on Brinkhallin kartano, jossa Hovimäki-sarjaakin kuvattiin. Brinkhallia on sanottu suomeksi Prinkkalaksi. Kuulemma kartanon lähellä on ollut paikka, jossa sotilaat ovat harjoitelleet ampumista. Kun laukaus on mennyt ohi väärään paikkaan, se on mennyt päin Brinkkalan kartanoa eikä suinkaan sinne, minne olisi pitänyt mennä. ”Päin prinkkalaa” tarkoittaa siis sitä, että jokin menee ihan konkreettisesti väärään suuntaan. Tuusannuuska Nuuska on hienoksi jauhettua tupakkaa. Kun jokin menee nuuskaksi, se menee nuuskan rakenteeseen viitaten täysin rikki ja pölyksi. Tuusan on ruotsista lainattu vahvikesana. Suomen kielessähän sanotaan, että jokin menee tuhansiksi sirpaleiksi, kun se hajoaa. Ruotsissa tuhat on ”tusen”, ja suomen ”tuusan” lienee lainattu tästä ruotsin lukusanasta. Kupletin juoni Kupletti on vanhan ajan viihdelaulu. Sana on tullut suomen kieleen ruotsin kautta ranskasta. Alun perin se on merkinnyt riimitettyä sävelparia. Kupletissa yleensä kerrotaan jokin pieni, leikillinen tarina, jossa on nokkelia käänteitä ja yllättävä loppu. Koska näppärä juoni on kupletissa tärkeää, niin ilmaisu ”kupletin juoni” tullee siitä. Lähteä lipettiin Lippaaminen, lipattaminen tai lipettäminen on tarkoittanut vanhoissa murteissa nopeaa juoksemista. Se kuvannee askelten kevyttä läpytystä. Lipata-verbistä on sitten johdettu lipetti. Päästä pälkähästä Päläs on konkreettisesti suksen jalansija vanhanaikaisissa lenkkisuksissa. Kun päästään pälkäästä tai pälkähästä – pälkähästä on vanhanaikainen taivutusmuoto –, niin tarkoitetaan, että jalka pääsee irti siitä, missä se on kiinni. Tämä on hyvä asia esimerkiksi silloin, kun on mäkeä alas laskiessa kaatunut pahasti, saanut jumiutuneen jalkansa irti ja noussut pystyyn. Pötyä pöytään Kun sanotaan ”pötyä pöytään”, se tarkoittaa, että tulee ruokaa tarjolle. Tämä ei ole pöty-sanan normaali merkitys, sillä kansankielessä pöty tarkoittaa yleensä roskaa tai törkyä. Suomalaisessa ihmesadussa ilmaisu tavataan siinä yhteydessä, että tarinassa on taikapussi ja taikapussissa palvelevia miehiä, jotka toteuttavat kaikki toivomukset. Taikapussia hallussaan pitävät sanovat ”pois pojat pussista, pötyä pöytään”. Sen jälkeen miehet ovat taikoneet ruokaa pöydälle tyhjästä. Kyseessä on siis ruokaa tarkoittava kiertoilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa roskaa tai törkyä. Tykätä kyttyrää Kyttyrä on murteissakin tunnettu vanha sana ja lääketieteen termi, joka tarkoittaa kuhmuna selässä näkyvää selkärangan käyristymää. Tavallinen kansa kuvitteli ennen vanhaan, että kyttyrä on jotain ylimääräistä pahaa ihmisen sisällä, kuten paha kasvannainen. Ei tajuttu, että se on vain selkärankaa, joka jonkin puutostaudin takia näkyy kuhmuna. Ruotsissa sanotaan ”tycka illa”, tykätä pahaa. Kyttyrä on jonkinlainen likimääräinen vastine sille pahalle ja ei-toivotulle. Yllin kyllin Sanonnan vanhempi muoto on yltäkyllin. Kyllin tarkoittaa, että jotain on riittävästi ihan sellaisenaan. Yltäkyllin tarkoittaa, että jotain on oikein ylenmääräisesti. Kuvittelisin, että kyllin on vaikuttanut edeltävän yltä-sanan muotoon ja muuttanut sen yllin-asuun, kun ne ovat alkaneet esiintyä rinnakkain. Umpimähkään Kun ei ollut tulitikkuja ja tulen tekeminen oli hankalaa, tarvittiin tulusrautoja ja muita tulentekovälineitä. Sytytettyä tulta yritettiin varjella peittämällä nuotion hiillos tuhkalla. Näin hiillos saatiin säilymään ja myöhemmin helposti syttymään. Kun hiillos peitetään tuhkalla, se ”mähkitään”. Kun nuotio halutaan sytyttää uudestaan, sinne umpinaiseen mähkittyyn kasaan – umpimähkään – laitetaan sytyke, jolla tuli syttyy uudestaan. Syteen tai saveen Sysi tarkoittaa hiiltä. Jos sytykkeenä käytetty tikku menee mähkityssä hiilloksessa oikeaan paikkaan, se menee syteen eli tuli syttyy. Jos tuli ei syty, tikku menee pohjalle eli saveen, jossa ei ole hehkuvaa hiiltä. Syteen menee siis oikeaan paikkaan ja saveen väärään paikkaan. Syteen tai saveen tarkoittaa uhkayritystä: kokeillaan tuurilla, onnistuu tai ei. Tulta ja tappuraa Kun tulta ennen vanhaan sytytettiin tuluksilla ja muilla tulentekovälineillä, oli hyvä, että sytytettävä aine oli helposti syttyvää. Tappura oli sellaista. Sitä saatiin, kun puhdistettiin pellavaa tai hamppua, särjettiin kasvin varsi ja riivittiin sisäosa erilleen. Epämääräiseksi nypykäksi jääneet kuoriosat ovat sitä tappuraa eli kuivista, ohuista ja helposti syttyvistä kuoren säikeistä koostuvaa puhdistusjätettä. Kun tulta vähän näyttikin tappuralle, niin se roihahti heti komeasti. Vetää vesiperä Tämä on vanhaa, nuotanvetoon liittyvää kalastussanastoa. Nuotan vetäminen on iso projekti ja vasta lopussa selviää, onnistuuko se vai ei. Jos onnistuu, nuotan perässä on paljon kaloja – jos ei, siellä on pelkkää vettä. Silloin se on vesiperä. Lillukanvarsiin sotkeutuminen tai tarttuminen Lillukka on vanha, kansanomainen nimitys marjalle, joka on kauniin ja koristeellisen näköinen, mutta melko hyödytön. Pienissä lillukanmarjoissa on sisällä iso kivi eikä mitään syötävää. Koko kasvista ei ole juuri mitään iloa, mutta harmia siitä voi olla. Sen maassa suikertavat pitkät varret ovat karkeat ja tarttuvat melko helposti kiinni, jos menee lillukanvarsikkoon kävelemään. Lillukanvarsiin sotkeutuminen on pieniin, turhanpäiväisiin asioihin sotkeutumista. Musta maija Poliisiautoa on vanhastaan sanottu mustaksi maijaksi. Nimitys on kuitenkin paljon vanhempi korttipelin kuin poliisiauton yhteydessä. Ihan konkreettisesti musta maija on patakuningatar eli kortti, jota ei voi millään muulla kortilla kaataa. Musta maija on mustan pekan kaltainen peli. Se, jolle jää käteen musta maija, kun kaikki muut ovat päässeet eroon korteistaan, häviää. Vaikka poliisia yleisesti arvostetaan, heitä ei ole joissakin yhteyksissä haluttu vieraaksi, ja siksi musta maija -nimitys on pohjimmiltaan negatiivinen. Myös poliisiauton tumma väri on sopinut siihen. Panna ranttaliksi Suomen ranttali on alun perin sotilasslangia ja saksasta lainattu. Sana syntyi saksan opiskelijaslangiin 1800-luvulla muodossa ”Randal”. Se tarkoittaa meteliä tai mellakkaa. Jäädä kuin nalli kalliolle Nalli-sanalla on kolme eläimiin liittyvää merkitystä. Ensinnäkin ruotsista lainattu ”nalle” tarkoittaa karhua tai karhunpentua. Toisekseen naaraseläintä on nimitetty nalliksi. Kolmanneksi on mahdollista, että alun perin ei olekaan puhuttu nallista vaan allista eli vesilinnusta. Kun jää kuin alli kalliolle, jää kyyhöttämään kuin yksinäinen, surullinen vesilintu. Kolmatta tulkintaa selittää se, että kun sanotaan ”jää kuin nalli kalliolle”, ihminen ei kuule, sanotaanko siinä nalli vai alli – edellisen sanan lopussa on joka tapauksessa n-kirjain. Kansanperinteessä alli on vertauskuva surumielisestä naishahmosta. Kantelettaresta löytyy pätkä ”alahall on allin mieli uiessa vilua vettä”. Ei ole mitään varmuutta, mikä näistä selityksistä voisi olla se oikea. Olla äimänkäkenä Äimä kuuluu vanhaan perintösanastoon. Se tarkoittaa isoa, nahkan ompelemiseen tarkoitettua neulaa. Äimässä on suuri ammottava silmä, johon ihmisen suuta on verrattu. Kun ihminen on huuli pyöreänä, hän muistuttaa ulkonäöltään äimää. Pelkkä ”olla äimänä” tarkoittaa samaa kuin ”olla äimänkäkenä”. Mitä tulee käkenä olemiseen, niin käkihän on hauskasti kukahteleva otus, ja ”olla käkenä” on suosittu vertauskuva höperöstä tai humalaisesta ihmisestä. Todennäköisesti tässä on yhdistetty pari vanhaa sanontaa ja saatu siten entistä tehokkaampi ilmaus. A aika lailla aikaansaada aikainen lintu madon nappaa ajan henki ajan merkki ajan tasalla alakynnessä alusta alkaen anna olla antaa kaikkensa antaa periksi antaa turpaan antaa ylen asian vierestä astian maku avoimet ovet avoin kirja E ehdoin tahdoin ei ihme eläinten kuningas enemmän tai vähemmän ennen aikojaan ennen vanhaan eri sarjassa erottaa jyvät akanoista H haistaa palaneen käryä haju hakea kissojen ja koirien kanssa halkoa hiuksia hampaankolossa hartiavoima harva se päivä haukkua maanrakoon haukkua pataluhaksi haukkua pystyyn heikolla jäällä heikompi astia heittää henkensä heittää huiviin heittää huulta heittää löylyä heittää veivinsä helppo nakki henkeen ja vereen heti paikalla hinnalla millä hyvänsä hopealusikka huorata huorin hyvän sään aikana hyvää vauhtia höykäsen pöläystä I ilkosen alasti iskeä silmää itse teossa J ja niin edelleen jakaa oman käden oikeutta jalkojen juuressa jatkaa sukua johtaa harhaan jorpakko jos tahtoa on joutua kilometritehtaalle juurta jaksain jäillä jättää arpi jättää pulaan jäädä jäädä rysän päältä kiinni K kaasu kaataa bensaa liekkeihin kaatua kuolleena maahan kaikella kunnioituksella kaikin mokomin kaikua kuuroille korville kaksinen kaksiteräinen kala kanat kantaa kortensa kekoon kantapään kautta katketakseen katsoa kieroon kauan sitten keinolla millä hyvänsä kesälaidun kielen päällä kieli solmussa kiireestä kantapäähän kirveellä veistetty kissanristiäiset kolmas pyörä kolmioliina koputtaa puuta korkeampi matematiikka koukku kova pähkinä purtavaksi kuin Esterin perseestä kuin ihmeen kaupalla kuin Iisakin kirkkoa kuin kuppa Töölöstä kuin kuumille kiville kukonlaulu kummempi kurkkua myöten täynnä kustu kuti kuurupiilosilla kylmä kylä kynsin hampain kynsin ja hampain kärryt käsivarsi käydä kaupaksi käydä kimppuun käydä käsiksi käydä läpi käydä oikeutta käydä päinsä käydä päälle kääntyä jonkun puoleen käärmeissään köyhä kuin kirkon rotta L laiha lohtu laittaa kylmäksi laittaa nukkumaan lakki kourassa langeta loveen lennossa levätä laakereillaan loistaa poissaolollaan loppusuora lukea madonluvut luuta ja nahkaa lyödä ällikällä läheltä piti lähteä kävelemään lähteä soitellen sotaan M maalata itsensä nurkkaan maata näkyvissä maijamyöhäinen maistaa omaa lääkettään maksaa potut pottuina maksaa samalla mitalla matti mattimyöhäinen mennä lukkoon mennä manalle mennä manan majoille mennä myttyyn mennä naimisiin mennä perille mennä sukset ristiin mennä virran mukana merenantimet metsän kuningas miettiä päänsä puhki missä pippuri kasvaa moukan tuuri muissa maailmoissa mukiinmenevä munaskuu mutta muuttaa autuaammille metsästysmaille mätäkuun juttu N nakit silmillä nakki nappi niellä ylpeytensä niin kauan kuin niinkuin märkä palaa niskat nurin nuuska nähdä metsä puilta näillä näkymin nälkä nälkävuosi närhen munat O ohraleipä oikaista koipensa olla ajoissa olla ihan pihalla olla jonkun kannoilla olla jonkun kintereillä olla kiikarissa olla olemassa oman onnensa seppä opin sauna osoittaa sormella ottaa huomioon ottaa härkää sarvista ottaa kantaa ottaa lusikka kauniiseen käteen ottaa onkeensa ottaa parempaan käyttöön ottaa päähän ottaa selvää ottaa sydämelleen O ottaa todesta ottaa yleisönsä P paavillisempi kuin paavi itse paikan päällä painaa villaisella paljon melua tyhjästä panna jalalla koreasti panna merkille panna pystyyn panna rautoihin panna tuulemaan parhain terveisin pelata upporikasta ja rutiköyhää perin pohjin periä perseet olalla perseet olalle pestä kätensä peukalo keskellä kämmentä pienestä pitäen piha piikki lihassa piilosilla piilosta pinne pitkäpiimäinen pitää kynttiläänsä vakan alla pitää mykkäkoulua pitää peukkua pitää puheensa pitää silmäpeliä pitää varansa pohjanoteeraus poimia rusinat pullasta polttaa siltansa pommi pomminvarma poro potkaista tyhjää puheen ollen puhtaalta pöydältä puhua suunsa puhtaaksi purkaa kiukkuaan purra ruokkivaa kättä puunenä puutaheinää pyyhe pähkinänkuoressa päissään päivät ovat luetut pää kolmantena jalkana päästä läpi päästää päiviltä päästää sammakko suustaan R rapata reppu rikkaa ristiin roiskua rukkaset rysän päältä räjäyttää pankki S saada aikaan saada alkunsa saada selville samalla aaltopituudella samassa veneessä sano muikku sanopa muuta sappi sataa kaatamalla sattua omaan nilkkaan savi seinään sekoittaa selkä seinää vasten sen koommin sen pituinen se siinä näet siinä paha missä mainitaan siinä paikassa siipi siirtyä ajasta ikuisuuteen siirtyä autuaammille metsästysmaille silmän kantamattomiin sisäänpäinlämpiävä soittaa kelloa sorvata soutaa ja huovata sulkea silmänsä sydän kurkussa syljeksiä kattoon syntymäpuvussaan sysi syödä kuin hevonen syödä niin, että napa naukuu syöttää pajunköyttä T tahrata maineensa takana tappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla tehdä kauppansa tehdä kärpäsestä härkänen tehdä mieli tehdä tiettäväksi telkien taakse telkien takana toistaiseksi voimassa oleva tola tuhertaa tulla hyvään saumaan tulla toisiin aatoksiin tulla ulos kaapista tuulesta temmattu tähän asti kaikki hyvin täysin rinnoin U uimarengas ummet ja lammet ummistaa silmänsä V vaakakuppi vaihteeksi vaikuttaa vailla valaa öljyä laineille valvoa yötä myöten vanha pieru varassa viisasten kivi villakoiran ydin vääntää rautalangasta Y yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista yhteen menoon yhteen ääneen yhtenä miehenä yhtä jalkaa yhtä soittoa ystävällisin terveisin Ä älä unta nää älä valehtele Laitan tähän muualta tilaa pois viemästä: Tässä on alkusoinnillisia sanontoja: Alltiteraatio eli alkusoinnillisuus, paljon Kalevalassa * Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. * Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. * Oma maa mansikka, muu maa mustikka. * Seppä syntyessään * Suhmuran Santra * rikka rokassa * mennä mönkään * kohdella kaltoin * entistä ehompi * menköön syteen tai saveen * päästä pälkä(h)ästä ypöyksin apposen (ilkosen) alasti ja apposen auki täpötäysi typötyhjä (sipisiisti) supisuomalainen upouusi tipotiessä ventovieras hipihiljaa putipuhdas reporankana vitivalkoinen... tytön tyllerö, uuteen uskoon, veli veikkonen, iän ikuinen, pyytää pyytämällä, vähä vähältä jne. päätä pahkaa”, ”muina miehinä”, ”heittää henkensä”, ”lähteä lipettiin”, ”ottaa onkeensa”, ”tuulesta temmattu” ja ”totinen torvensoittaja”, kynnelle kykenevä Täältä löytyy lisää , usein alkusoinnillisia sanontoja, englanti->suomi Tässä on eräitä sanontoja, jotka minun sanataiteen opettajani on antanut kliseinä, minä taas olisin ollut onnellinen, jos omat maahanmuuttajaoppilaani olisivat oppineet. Tosin ei ole kyse siitä, että niitä on vältettävä, vaan harjoituksella oli toinen tarkoitus. Oikeastaan maahanmuuttajaa ei haittaa vaikka hän oppii kliseitä, koska sitä tavallinen puhe yleensä on. erottaa jyvät akanoista olla jonkun housuissa mistä kenkä puristaa kautta rantain katsoa sillä silmällä kiinni veti kissanristiäiset omat koirat purivat koti, uskonto, isänmaa heittää lapsi pesuveden mukana leipäpuu lopussa kiitos seisoo tuhansien järvien maa maksaa viulut mennä pipariksi tulla miehen ikään musta lammas jo otti ohraleipä ojasta allikkoon omena päivässä pitää lääkärin loitolla oven ja saranan välissä siinä paha missä mainitaan painia eri sarjassa pehmeä lasku polttaa sillat takanaan potkaista tyhjää puhu pukille aukoa päätään terävä pää olla retkussa seinäruusu siirtyä ajasta ikuisuuteen sininen veri painu sinne missä pippuri kasvaa tanssia jonkun pillin mukaan tuhatta ja sataa tuijottaa omaa napaansa Turmiolan Tommi täysi kuin Turusen pyssy täältä pesee Vaasan veri ei vapise antaa vahingon kiertää voi veljet yhteispelillä se sujuu yhdestoista hetki ymmärtää yskä jauhopeukalo jalat maassa sähköä ilmassa ikuinen kakkonen hyvää päivää kirvesvartta ei auta itku markkinoilla paistaa se päivä risukasaankin alla päin aina roiskuu kun rapataan ei ole mistään kotoisin elämä ei ole ruusuilla tanssimista Fraaseja paremmin: Fraaseja: MUOTISANOJA JA -ILMAUKSIA edesauttaa                            → edistää, auttaa huomioida                            → ottaa huomioon jatkossa                            → edelleenkin, myöhemmin(kin), tuonnempana, vastedes, vastakin, vastaisuudessa keskeinen                            → ensisijainen, olennainen, tärkein kokea (jonakin)                        → pitää jonakin, katsoa joksikin, tuntua joltakin; ”koen asian hyvin myönteisenä” → minusta asia on hyvin myönteinen myötä                            → mukana; takia, vuoksi, johdosta; ”inflaation hidastumisen myötä  → inflaation hidastuessa osa-alue                            → ala, alue, lohko peräänkuuluttaa                        → kaivata, toivoa, haluta, kuuluttaa  reflektoida                            → pohtia, punnita, miettiä, harkita, seuloa, arvioida kriittisesti relevantti                            → asiaan vaikuttava, merkityksellinen, tähdellinen positiivinen/negatiivinen                → myönteinen/kielteinen  osallistumisaste                        → osallistuminen päätöksentekoprosessi                    → päättäminen, päätös, päätöksenteko tutkimustoiminta                        → tutkiminen, tutkimus avajaistilaisuus                        → avajaiset antaa lupa                            → luvata                           aiheuttaa häiriötä                        →  häiritä asettaa rajoituksia                    → rajoittaa nousta esiin tai esille                    → ilmetä saattaa julkisuuteen                    → julkistaa tehdä arvio                            → arvioida Maahanmuuttajan muistiinpanoja sanojen selityksistä Sanontojen ja vaikeiden sanojen selitykset Ahmaista. Syödä ahneesti. Daami. Nainen miehen seurassa. Haihtui savuna ilmaan. Katosi, koska se poltettiin. Haudanvakavina. Sen näköisinä kuin olisivat hautajaisissa. Järkyttyneinä. Hetkauttanut. Liikuttanut. Hätähousu. Joku, jolla on liian kiire. Alun perin vessaan. Iltalukion. Lukio, jossa opiskelee vain aikuisia ja vain ilta-aikaan. Juoruta. Kertoa, mitä kuuluu ihmiselle, joka ei ole kuulemassa. Kaunat. Surulliset muistot toisen aiheuttamasta pahasta mielestä. Keihästää. Puhkaista, lävistää jotakin niin että se jää kiinni tikkuun tai keihääseen. Kiitos samoin. Voisin sanoa sinulle samat sanat jotka sinä sanoit minulle. Kuin vettä vaan. Sujuvasti, ilman pysähdyksiä. Vesi valuu tällä tavalla. Kuuliaisesti. Kiltisti totellen. Kuulumisten vaihto. Kumpikin vastaa kysymykseen «mitä sinulle kuuluu». Kyllä myö jo jouettais. Kyllä me jo voisimme. Nyt olisi todellakin vihdoin jo aika. Kärtti. Pyysi yhä uudelleen. Leimuamaan. Valaisemaan kirkkaissa väreissä. Leperteli. Sanoi söpöjä asioita. Muutti ääntään niin kuin olisi lapsi. Ihmiset lepertelevät lapsille, lemmikeille ja rakastetulle. Mahduta. Pakota mahtumaan. Meneillään. Tapahtumassa. Myös asia, josta on innostunut juuri nyt, joka täyttää ajatukset, on meneillään. Miehistä ei ollut mihinkään. Miehet eivät osanneet mitään. Miehet olivat laiskoja ja itsekkäitä eivätkä tehneet mitä puhuja halusi. Miessukukuntaan. Kaikkiin maailman miehiin. Murhanhimoisen. Tosi vihaisen. Sellaisen että melkein voisi hyökätä toisen kimppuun. Mököttäjakansa. Kansa, joka on hiljaa kun on suuttunut, eikä selitä, mikä harmittaa. Ollutta ja mennyttä. Jo tapahtunut, ei tapahdu enää. Historiaa. Ovikellon pirahtaessa. Sähköisen ovikellon soidessa. Kun sähköinen ovikello päästi yksitoikkoisen jonkin aikaa kestävän äänen. Paljonkii väkkee. Paljonkin väkeä. Paljon ihmisiä. Parantaa tapansa. Lopettaa pahojen ja väärien asioiden tekemisen. Ja hyvien ja oikeiden asioiden tekemättä jättämisen. Pielessä. Väärin. Huonosti. Epäonnistui. Kirjaimellisesti tässä puhutaan oven pielistä eli reunoista. Jos yrittää mennä ovesta mutta törmääkin sen pieleen, yritys mennä ovesta on epäonnistunut. Piipitystä. Hiljaista, korkeaa ääntä, jota on vaikea kuulla ja ymmärtää. Pienet eläimet, kuten hiiret, piipittävät. Piru itte. Itse paholainen. Pyyhältää. Kiiruhtaa hassun näköisesti. Retkahti. Sortui. Kaatui. Ei voinut vastustaa. Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Muualla on parempia ihmisiä kuin täällä. Muualla olisi mukavampi elää kuin täällä. Jos minä olisin saanut yhtä paljon kuin naapurini, olisin onnellinen. Ihmiset, jotka eivät ole tyytyväisiä siihen mitä heillä jo on, ajattelevat usein näin. Suupaloiksi. Pieniksi paloiksi jotka on helppo syödä. Synnintunnustuksineen, perusmuoto synnintunnustus. Kerrotaan mitä pahaa ollaan tehty. Sännännyt. Rynnännyt. Juossut. Takin naulaankaan, perusmuoto takki naulaan. Takki roikkumaan naulakkoon tai koukkuun, kun tullaan sisään. Tuli pyyhkäisseeksi. Pyyhkäisi vahingossa. Huitaisi, tiputti pois jonkin päältä. Uuden vuoden tinoista. Uutena vuotena sulatetaan tinaa, helposti sulavaa metallia, ja kipataan se kylmään veteen. Tinan muodosta tai sen varjosta voi yrittää ennustaa, millainen uusi vuosi tulee. Vanhan vuoden ruumiillistuma. Vanha vuosi muodossa jossa sen voi nähdä, jossa sitä voi koskea. Hyvin laiskaa ihmistä voi sanoa laiskuuden ruumiillistumaksi, ja tosi kaunista naista kauneuden ruumiillistumaksi. Vauvelia. Suloista vauvaa.

Avainsanat: karhu maali haukkua maalata haju pappi juosta sissi manú toivoa yksinäinen ääni kansainvälinen tupakka erityinen jättää kortti tuhat kulkea ilma henkilö kuljettaa iso pitää lopettaa selitys kala sekoittaa lähteä painaa maata voima mies kirkko katto tavallinen kurkku etsiä aiheuttaa luvata jono auttaa mukava märkä vessa keskeinen vanhempi esittää pyytää heittää syötävä kuningas nimi nähdä tilanne nykyinen uusi muualla tyhjä siirtyä kontti haluta lopullinen kokoelma ulkonäkö esiintyä puu johtaa sisältää kyyti uutinen seura ihminen me käsi vaihto pari muuttaa tarkoittaa miettiä ruma piru harkita kolmas tekniikka perseestä kärsiä satunnainen seinä vara juoni hän jatkaa voida muuttua liittyä polku napata muoto lukea saada kirje tarkoitus kävellä kieli todellinen pommi heikki vieras vaimo piikki rengas kirjoittaa maija ranskalainen tunne vetää kirjaimellisesti pohtia hinta profeetta tapahtuma aine emäntä eläin oikeus elisa sävy uuni kaivata sipuli erottaa kaappi julkisuus tappaa pullo silmä liikkua ranta kenkä naama sarja vanha tarttua torppari kaisa lähtö talo poimia ristiin kerros tälläiset reppu asussa pöydälle kerrottu väliltä tekeminen jean ikuinen kivi useampia vauvaa ikää omille korostaa juice mitä varressa päähän ruveta purkaa huomata näköinen joutua hukkaan löydetty kuvata laina lohko ala laulu työpäivä omena markkinoilla koko takki tarkistaa pestä normaali silmukka tumma lause jäljet lupa joukko pöytä virta metsä kysymys kumpikin ylimääräistä väreissä surullinen saunassa häntä sähköinen linkki lääkäri anne pippuri leipä kadota synonyymi portti jeesus itku koukku kreikkalainen negatiivinen ystävä kuusi suu suku jää termi köyhä pyöriä puhua minä varis don pankki lista muisto pähkinä lumi paikka sähkö kertoa muut vaihtaa pelata sukset runoilija kasvaa siemen alue katsoa nahk tässä englanti sattua kuvitella muu jonkinlainen käyttää katso nopea ajatella veli raaka jauho laiska maistua ihme raha luonto palkita iskeä pohja jalka mustikka kullervo jokiu henki pehmeä seuraava nainen maksaa naimisiin automaattinen asema selkä sinä syntyä sauna huone myrsky kissa pyörä lammas maku turku liha merkki löytö sininen puhe nälkä sataa veri rakkaus neuvostoliitto jukka kuuma historia tunnelma lanka hallitus esko piha öljy musta maa laittaa lintu kirjailija sää james kylä www loma sekaisin uskonto suomi toukokuu tarina tyttö raamattu syödä väri aika kaunis poika talvi soittaa apua matka matti ajatus töihin ymmärtää vaikea kengät elämä alku kakku paha lapsi työ tuntua vuosi yrittää kirja pieni ruoka käydä artikkeli voittaja soitto tanssi net professori kansa koti yritys kylmä meri kuva peli yötä eduskunta mansikka lämpö pää tie odottaa tapa naapuri auto lehti työt koira porvoo suomeksi jonne tapahtua saksa tutkimus espanja ruotsi venäjä yle hevonen vesi jumala sydän juttu projekti herra suuri kello ilta esimerkki onni päivä päätös suomessa helsinki lasku astia vaari englanninkielinen härkä käytetty lääketiede lainata tutkia pihvi savu kansanedustaja kierros kalevala koski kuivata arvio puhdas kirjain nilkka apu teko ampua tupa velka helvetti turunen huomioida pyyhe kettu illallinen wsoy roska matematiikka olennainen julkistaa eväs teos äänestää nauru hammas kaataa valta kaula ikä huutaa hyökätä omistaja alkuperä voitto miekka veijo pakkanen selostus häiritä puristaa ilmaisu harakka kilpailu nappi sormi lämmin lentää opettaja toimenpide söpö pata brinkkala ero aamu puhelin sielu syksy lakki löyly palaa versio kynsi savo kiiski arpi hamppu peukalo ottelu huivi kaasu kalastus kasvi taulu nakki asu otus lauta nuori susi luu omega kärpänen hoitaa laatu leskinen sotilas risti kauppa ruoho amerikka poro syöttää taivas lähde sakari muka alusta pellava puinen muistiinpano tyyli vastine terävä tikku kierrätys juoksu pelaaja kana parantaa kirjallisuus esteri ludvig roskis päätöksenteko urheilu ateria wikisanakirja paita aviomies isänmaa vastustaa kirves tuli pekka siipi rautalanka sarvi seppä verbi vene suutari pihapiiri töölö lapua muikku käännös puutarhuri françois luokka leppä puhuja aikuinen kaupunginosa rauta klubi karjala metsästys lausua järvi pussi punnita mopo sammakko pukki runeberg usko sanakirja harju nuotio maine ulkoministeri peruna kaleva kuolema lento paholainen fraasi yhdistetty metalli räjäytys puutarha vapaus sisällissota voi ranska avajaiset vesilintu puukko laiha v yskä ruuneperi idiomit häkkinen kaivo benjamin talvisaika pettää korianteri korva maahanmuuttaja aakkosjärjestys onnellinen tuttu merkitsi toivottaa teksti juutalainen lukio dictionary kielitoimisto nukahtaa kantapää kääntää poistaa kahdeksan turkki sisu manna juan laaja akka polttaa filosofi kova maistaa jakaa paavi merkittävä väärä laskea hävitä lyödä todeta varsi poliisi muisti kartano verkko valvoa pudota avoin huuli sytyttää konkreettinen rinta turha kestävä näyttää lounas suosittu alasti kohtalo paistaa hiljaisuus aamiainen osallistua osoittaa sopia kantaa tahtoa esine hakea jolla vaikuttaa millainen suomalainen ruotsalainen kanto syy tuuli varsinainen ottaa louna päästä antaa arvioida kokea tasaisen tehokas pula sulkea pala leveä matteus sileä lusikka mieli jauhettu merkitys kylki merkitä sana hetki käsitys helppo tutkija kuulla pohjola sota vaikuttava mauno nimittää sanonta panna horse perusmuoto runo juoma tommi