Tänään on 24.11.2017 09:46 ja nimipäiviään viettävät: Lempi, Lemmikki, Sivi ja Siv. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Juha Sipilä: Puhe suurlähettiläskokouksessa 21.8.2017

Julkaistu: · Päivitetty:

(muutosvarauksin) Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt, hyvät kuulijat, Toivon, että olisimme voineet aloittaa suurlähettiläspäivät iloisemmissa tunnelmissa. Torstaina Barcelona ja perjantaina Turku. Tämä on ensimmäinen kerta kun Suomessa epäillään terroritekoa.  Teko oli tuomittava, vastenmielinen ja raukkamainen. Se on vastoin ihmisyyttä ja myös kaikkien uskontojen vastaista. Erilaiset uhka-arviotkin huomioiden olemme pelänneet ja varautuneet siihen, että tämä voisi tapahtua myös Suomessa. Tämän tyyppisten iskujen eräänä tavoitteena on järkyttää yhteiskuntaa, ja pyrkiä luomaan sekä kiristämään vastakkainasettelua. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että tämä tavoite ei toteudu. Nyt tarvitaan malttia ja luottamusta ihmisten välillä. Yksittäisen tapauksen perusteella ei saa tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vastakkainasettelua tulee välttää. Nyt tarvitaan siltojen rakentamista. Useat ihmiset yrittivät estää Turun tekijää toteuttamasta tekojaan ja auttaa uhreja.  Nämä rohkeat ihmiset tulevat taustoiltaan eri yhteiskuntaryhmittymistä. Tämäkin osoittaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Meidän kaikkien on yhdessä puolustettava ihmisyyttä sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita. Minulle perjantain tapahtumat – se millä tavoin paikalle osuneet ihmiset reagoivat – ovat osoitus myös ihmisten suuresta rohkeudesta, kansallisuuteen tai alkuperään katsomatta. Suomi on avoin, kansainvälinen ja rohkea yhteiskunta. Tältä tieltä ei pidä ottaa harha-askeleita siitä huolimatta, että perjantain tapahtumien jälkeen olisi niin helppoa käpertyä sisäänpäin. Kun terroriteolla yritetään järkyttää yhteiskuntaa, meidän on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tähän tarvitaan Suomessa nyt kaikkien puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja täällä toimivien uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä. Olemme osa Eurooppaa sen monissa merkityksissä. Tiiviisti yhteistyötä tekevä Eurooppa menee eteenpäin. Kun katson omaa pääministeriaikaani, voin sanoa, että vaikeudet ovat voimistaneet ja tuoneet EU-maita yhteen. Seisomme yhdessä samassa rintamassa terroristeja vastaan ja puolustamme yhteisiä arvojamme. Näin pitää nyt tapahtua Suomessakin. Pienen ihmisjoukon toiminta ei muuta uskoamme ihmisoikeuksiin, ihmisten hyvyyteen, vapauteen, tasa-arvoon ja demokratiaan. Toimimme entistä päättäväisemmin näiden periaatteiden puolesta.  Suomen on edelleen autettava hädänalaisessa tilanteessa olevia, sotien runtelemia ja vainottuja ihmisiä, perheitä. Vaikeasta omasta taloudellisesta tilanteestamme huolimatta panostamme jatkossakin niin ihmisten auttamiseen kriisipesäkkeissä, rauhanvälittämiseen kuin otamme vastaan turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Mutta samaan aikaan meidän on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista. Ja jos näin ei ole, meillä pitää olla nopeat keinot väärin perustein Suomeen tulleiden maasta poistamiseen. Järjestelmän väärinkäyttäjät meidän on kyettävä tunnistamaan aikaisemmin. Hallituskauden aikana on tehty paljon. Puoliväliriihessä turvallisuus määriteltiin painopistealueeksi. Myös EU:ssa on tehty paljon. Jos tutkinta sitä edellyttää, myös uusia toimia on tehtävä. Olemme jo hallituskauden alussa päättäneet modernisoida nopealla aikataululla tiedustelulainsäädäntömme vastaamaan nykypäivän turvallisuustarpeita ja toisaalta saattamaan sen samalle viivalle EU-kumppaneidemme kanssa. Emme voi jatkaa niin, että saamme tietoja mahdollisesti kansalaistemme turvallisuuden kannalta vaarallisista henkilöistä ulkomailta, mutta emme pysty riittävällä tavalla ja ajoissa itse henkilöitä tutkimaan. Tiedustelulainsäädännön uudistaminen tarvitaan ensisijassa suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi, mutta se on myös osa kansallista vastuutamme. Turun tapahtumien jälkeen asian pitäisi olla myös perustuslain näkökulmasta selvä: oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus. Nyt pitää ponnistella yhdessä lainsäädännön voimaan saamiseksi mahdollisimman nopeasti. Tähän toivon kaikkien eduskuntapuolueiden yhtyvän. Arvoisat suurlähettiläät, Vuosi sitten puhuessani täällä suurlähettiläspäivillä Euroopan unionista tunnelmat olivat odottavat ja hieman epätietoiset brexitin vuoksi. Myöhemmin keväällä olisivat vuorossa niin Hollannin kuin Ranskankin vaalit, jotka olisivat voineet pahimmillaan kääntää radikaalisti EU:n suuntaa ja heikentää sen toimintakykyä. Tunnelmat tänään ovat ehkä jopa toiveikkaat. EU on viimeisen vuoden aikana osoittanut yhtenäisyyttä sekä kykyä katsoa jälleen eteenpäin. Olemme myöntäneet, että Euroopan unionilla on toimintatavoissaan paljon kehitettävää. Uskottavuus ja unionin merkitys kansalaisten silmissä on joka päivä ansaittava. Viimeisimmät vaalit eri jäsenvaltioissa osoittavat, että tämä luottamus on palautumassa. Jäsenvaltioissa on ymmärretty EU:n kokonaisvaltainen merkitys rauhan, vakauden ja vaurauden takaajana. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään. Britannian ero ja komission johtamat eroneuvottelut leimaavat myös tulevaa vuotta. Britannian ero EU:sta vaikuttaa monin tavoin Suomeen. Erosopimusneuvotteluissa Suomi on ajanut linjaa, joka turvaa etumme ja samalla suojelee unionia ja unionin yhtenäisyyttä. Vaikka neuvottelujen alkumetrit ovat olleet hieman takkuisia, olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt. Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani. Sen tiedämme jo, että monien tärkeänä pitämiemme asioiden kuten sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistäminen vaatii meiltä entistä suurempia ponnisteluja ilman brittejä. Kuluvan vuoden aikana Euroopan unionissa on katsottu vahvasti eteenpäin. Tätä on tukenut neuvoston viime kesänä käynnistämä pohdinta 27:n jäsenvaltion unionista.  Prosessin lopputuloksena julkaistiin Roomassa maaliskuussa julistus EU:n tulevaisuudesta. Vaikutimme vahvasti julistuksen sisältöön ja saimme sinne meille keskeiset periaatteet, joilla haluamme luotsata unionia eteenpäin. EU:n tulevaisuuskeskusteluun linkittyvät myös viisi komission julkaisemaa keskustelupaperia sosiaalisen ulottuvuuden, globalisaation hallinnan, EMUn, puolustuksen ja rahoituskehysten osalta. Olemme osallistuneet näihin sektorikohtaisiin pohdintoihin aktiivisesti ennakoiden. Suomi on EU:n uudistustyössä keskeisesti mukana. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Sen sijaan perussopimusten muuttamista emme pidä nyt ajankohtaisena. Tämä oli selkeästi lähtökohtana myös maaliskuussa hyväksytyssä Rooman julistuksessa. Unionin toiminnan kannalta perussopimusten avaaminen ja siitä seuraava vuosien neuvotteluprosessi halvaannuttaisi pahimmillaan unionin toimintakykyä ja neuvotteluvoimaa. Siihen meillä ei ole varaa. Edellytykset toiminnan tehostamiselle ja kehittämiselle esimerkiksi puolustuksen osalta ovat olemassa ilman perussopimusten avaamistakin. Euroopan unionia on kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien. Tarvittaessa voidaan edetä eritahtisestikin, mutta siten, että ovi on jatkuvasti auki kaikille jäsenvaltioille. Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua. Mukana oloon on lähes poikkeuksetta päädytty. EU:n keskeisiä asioita lähivuosina ovat talouskasvu, turvallisuus ja muuttoliikkeen hallinta. Kokemuksesta tiedän, että talouden tasapainottaminen ja uudistusten tekeminen ei ole helppoa. Kun se ei ole helppoa täällä – ei se ole sitä Kreikassa, Ranskassa tai Italiassakaan. On paljon helpompaa syyttää ongelmista EU:ta tai vetäytyä yhteisvastuun taakse. Uudistukset on tehtävä ja rakenteet laitettava kuntoon ja sääntöjä noudatettava ennen kuin voidaan edetä EMUn syventämisessä. Tällä hetkellä on ensisijaista viimeistellä työ erityisesti pankkiunionin osalta ja panna uudistukset täytäntöön. Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä, eikä pankkisektorin riskien jakamista. Sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni. Eteenpäin on katsottava, mutta sovitut kotiläksytkin pitää tehdä. Työpaikkojen lisäämisessä sekä kasvun edistämisessä keskeisiä välineitä ovat vahvat sisämarkkinat ja vapaakauppa. Suomi tekee aktiivisesti työtä vapaan kaupan edellytysten turvaamiseksi eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa työtä muun muassa digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Tästä keskustelemme ensi kuussa Tallinnassa. Ilmasto- ja energiapolitiikka on Suomelle ja EU:lle paitsi velvollisuus, myös valtava mahdollisuus. Bio- ja kiertotalouden osalta EU:n on oltava edelläkävijä. Tässä myös Suomella on vahva rooli. Euroopan unionilla on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvien energialähteiden sekä fossiilisten päästöjen vähentämisen osalta. Suomi on näihin sitoutunut. Uusiutuvien materiaalien käyttöönottoa on edistettävä. Mielestäni maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus toimii päinvastaiseen suuntaan. Asiassa tarvitaan edelleen laajaa kansallista rintamaa ja yhteistyötä, jotta voimme taata, ettei teoreettisilla maankäyttösektorin laskentasäännöillä hankaloiteta metsiemme kestävää käyttöä ja biotaloutemme vahvaa pohjaa. Keskustelin tästä eilen Ruotsin pääministerin kanssa ja jatkamme aiheesta perjantaina Tukholmassa. Niin kutsuttujen metsäisten maiden on jatkettava yhteistä ponnistelua hyvän ratkaisun löytämiseksi. Myös valmistautuminen tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin on alkanut. Nyt kun yksi suurimmista nettomaksajista on poistumassa, neuvottelutilanne on haastavampi kuin koskaan aikaisemmin. Rahoituskehysten osalta kovaa vääntöä käydään niin budjetin kokonaistasosta kuin sisältöjen painotuksista. Budjetin kokonaistasoa määriteltäessä Suomen lähtökohtana on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Sisältöihin ehdimme vielä palata. Toinen tärkeä kokonaisuus ajankohtaisessa EU-työssä on turvallisuus. Turun ja Espanjan tapahtumat korostavat jälleen yhteistyön merkitystä terrorisminvastaisessa toiminnassa ja yhteistyössä. Euroopan unioni on tärkein työkalumme tässä työssä. Yhteistyötä EU:n piirissä ja myös kahdenvälisesti on vahvistettava ja kehitettävä määrätietoisesti. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja tietojen vaihdon parantaminen ovat parasta, mitä eurooppalaiset maat voivat tehdä. Suomi on ajanut pitkään EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Teimme yhteisen aloitteen Ranskan kanssa kesäkuussa 2016. Asia on edennyt ripeästi viimeisen vuoden aikana. Kehitys on ollut luontevaa ja Suomi on ollut vaikuttamisen etunenässä. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa linjasimme selkeästi tavoitteen edetä myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken. Konkreettisia askelmerkkejä tämän osalta linjataan syksyn aikana. Suomi painottaa pysyvän yhteistyön osalta avaruusyhteistyötä, hybridiosaamista sekä meriteknologiaa. Näiden lisäksi olen keskustellut mm. kyper-yhteistyön lisäämisestä. Nyt haemme aktiivisesti yhteistyömaita painopisteidemme tueksi. Tähän saakka olemme tehneet tiivistä yhteistyötä mm. Ranskan ja Saksan kanssa. Suomi on ollut aktiivinen myös tällä rintamalla perustamalla nopealla aikataululla Hybridiosaamiskeskuksen Helsinkiin. Muuttoliikkeen hallinta tulee pysymään edelleen agendalla. Kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on vaikutettava tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin juurisyihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja varmistettava kaikkien jäsenmaiden oikeasuhtainen osallistuminen vastuunkantoon. Arvoisat suurlähettiläät, Suomen kannalta tulevat vuodet EU-politiikan osalta ovat erityisen mielenkiintoiset. Kahden vuoden päästä olemme puheenjohtajavaltio. Pöydälle tulee isoja ja merkittäviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä rahoituskehyksistä alkaen. Valmistelu eri tasoilla on jo alkanut. Toinen Suomelle tärkeä pohjoinen asia ovat arktiset kysymykset. Suomen puheenjohtajuus näkyy laajalle ja me käytämme tätä aktiivisesti hyväksemme Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi, ja myös suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemisessä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa sekä Euroopan unionissa että globaalisti. Hallitus hyväksyi maaliskuussa arktisen strategian päivityksen toimenpidesuunnitelman, joka konkretisoi ja aikatauluttaa Suomen tavoitteita. Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen reunaehdot. Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys edellyttää eri toimialojen kestävää rinnak­kaiseloa sekä ympäristö- ja sosio-kulttuuristen vaikutusten vahvaa hallintaa. Ilmastonmuutos kärjistää entisestään monia ongelmia, mukaan lukien lisää järjestäytymätöntä muuttoliikettä ja aiheuttaa uudenlaisia konflikteja. Ennusteiden mukaan suuret alueet Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tulevat lähivuosikymmeninä asuinkelvottomiksi liiallisen kuumuuden vuoksi. Pariisin sopimuksen nopea toimeenpano ja energiatransition maailmanlaajuinen edistäminen ovat välttämättömiä. USA:n ilmoitus Pariisin sopimuksesta vetäytymisestä lisää haasteita. EU:n on vahvistettava johtajuuttaan ilmastopolitiikassa ja saatava oma 2030-ilmastopakettinsa valmiiksi. Arvoisat kuulijat, Suomen talous on monen vuoden supistumisen jälkeen kääntynyt vihdoin kasvuun. Viime vuonna talous kasvoi 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi jo lähes kolmeen prosenttiin. Miksi näin? Kansainvälinen suhdannekin on parantunut, mutta muutos ei ole dramaattinen. Jatkon suhteen olen kuitenkin optimistinen. Suomelle keskeisen EU-alueen kasvu tukisi myös Suomen talouden kasvua. Ei ole myöskään syytä aliarvioida kasvavaa luottamuksen merkitystä niin euroon kuin yleensä EU-alueen kykyyn uudistua. Usko EU:n kykyyn selvitä eteen tulevista haasteista luo pohjaa investoinneille. Suomen talouskasvun nopeutuminen on monen tekijän summa. Olennaisin kaikista on uskon palauttaminen kansantalouden kestokykyyn sekä työn ja tuotannon kilpailukyvyn muutos. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmima kilpailukykysopimus sekä kolmen viimeisen vuoden lähellä nollaa olleet palkkaratkaisut ovat luoneet pohjan työn kilpailukyvyn nopealle parantumiselle. Myös tuottavuuden kehitys on viimeinkin lähtenyt oikeaan suuntaan. Samaan aikaan keskeisten kilpailijamaiden kustannukset ovat nousseet. Kilpailukyvyn paraneminen näkyy jo yritysten vientimenestyksessä. Olennaisessa osassa ovat myös monet rakenteelliset uudistukset ja sääntelyn keventäminen. Työmarkkinoihin liittyen on tehty valtava joukko pieniä, mutta välttämättömiä uudistuksia, jotka luovat kannusteita työn vastaanottamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti olemme myös tukeneet talouskasvun edellytyksiä vapauttamalla markkinoita kilpailulle ja purkamalla kilpailua rajoittavia normeja. Tämä koskee mm. kauppaa, liikenne- ja logistiikkasektoreita kuin esimerkiksi rakentamista. SOTE-uudistuksen tavoitteet ovat muualla, mutta on selvää, että uudistus on lisännyt kiinnostusta myös Suomen terveyssektoriin. Olen myös iloinen siitä, että luottamus kotimarkkinoilla vahvistuu koko ajan. Parantuneen taloustilanteen myötä moni on jo löytänyt uuden työpaikan ja yhä harvempi pelkää menettävänsä sen. Kotitalouksien kasvaneen luottamuksen seurauksena yksityinen kulutus on ollut talouskasvua edelleen vahvistava tekijä. Lisäksi on korostettava eri julkisten toimijoiden sinnikästä työtä eri toimialoilla niin telakoiden, kaivosten, autotehtaiden tai datakeskusten pitämiseksi tai houkuttelemiseksi Suomeen. Sama koskee myös suomalaisesta metsästä kumpuavia uusia tuotteita ja innovaatioita. Näissä monessa hankkeessa tai yleensä toimialojemme kansainvälisen tietoisuuden lisäämisessä myös teidän monen rooli on ollut äärimmäisen tärkeä. Hyvät kuulijat, Osallistuin juuri kesällä suurelle Team Finland -matkalle Pekingiin. Matkan aikana allekirjoitettiin myös ennätysmäärä erilaisia yhteistyösopimuksia. Tämän taustalla oli tietysti pitkälti UM:ssä ja TF-verkoston puitteissa tehty pitkäaikainen suunnittelu sekä poliittinen valmistelu. Tämä ja syksyllä tekemäni Meksikon ja Argentiinan matkat osoittivat jälleen kerran, kuinka tärkeä rooli ulkomaanverkostolla ja teillä jokaisella on yrityspalvelujen vahvistamisessa ulkomailla ja siten Suomen talouden kasvun edistämisessä. Team Finland -toimintaa on päätetty uudistaa sen jälkeen kun edellisen kerran kokoonnuimme suurlähettiläspäiville. Uudistuksen tavoitteena on purkaa siiloutunutta palvelurakennetta, selkeyttää edelleen palvelulupausta ja määritellä selkeästi palveluiden tuottamisvastuut. Henkilöresursseja on kohdennettava enemmän asiakasrajapintaan ja kotimaan toiminnoista ulkomaille. Nykyjärjestelmän kustannustehokkuutta on parannettava ja kyettävä saamaan aikaan suurempi vaikuttavuus. Perustettavan innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ja Business Finland- osakeyhtiön perustamisella tavoitellaan suomalaisen vienninedistämisverkoston vahvistamista vähintäänkin kilpailijamaiden tasolle. Onnistumistamme mitataan yritysten tyytyväisyydellä saamiinsa palveluihin. Yhteenvetoa talouskehityksen osalta voi todeta, että monista vaikeista ja paljon kritiikkiäkin saaneista ratkaisuista huolimatta – tai ehkä niiden johdosta, olemme suhteellisen vakaalla kasvu-uralla. Vienti vetää ja Suomeen taas investoidaan. Hallituksella on vielä paljon tehtävää ja sitä jää myös seuraavallekin hallitukselle. Olennaista on, että haemme kasvulle nyt oikeaa kulmakerrointa. Pääministerinä minun olisi poliittisesti helppo kannustaa verojen laskuun ja palkkojen korotukseen – niin olisi varmasti helpointa mennä kohti seuraavia eduskuntavaaleja monen vaikean vuoden jälkeen. Se olisi kuitenkin vastuutonta talouspolitiikkaa. Myönteisessä suhdannetilanteessa meidän on oltava pidättyväisiä niin veronalennusten suhteen kuin työmarkkinoillakin. Arvoisat suurlähettiläät, Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomen satavuotisjuhlien tunnus on "yhdessä". Tuo tunnus tuli hätkähdyttävän ajankohtaiseksi viime perjantaina Turun torilla. Selviämme myös terrorismin todellisuudesta parhaiten yhdessä. Kokemistamme vastoinkäymisistä ja kriiseistä huolimatta voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Elämme jälleen yhtä murroskautta. Eikä minulla ole pienintäkään epäilystä siitä, ettemmekö tästäkin selviä. Entistä vahvempina. Monissa teidän asemamaistanne 100-vuotiaalla on suuri symbolinen merkitys. Toivon että käytätte tätä hyväksenne juhlavuoden huipentuessa, ja välitätte Suomen viestiä ylpeänä eteenpäin miettien juhlavuoden teemaa. Jatketaan töitä kansainvälisesti vahvan ja vaikuttavan, uudistuvan ja nuorekkaan satavuotiaan Suomen puolesta – Yhdessä, Tillsammans. Tämäkin työ on osoitus päättäväisyydestämme yhteisten suomalaisten ja eurooppalaisten arvojen puolesta.  

Avainsanat: keino kehitys kauppaa katsoa kasvu kansallinen kansalainen kansainvälinen kansainvälisen maa mahdollisuus kannustaa jää jäsenmaa järjestelmä julkinen julkaista juhlavuosi joukko jolla johtava jatko jatkaa itsenäisyys itsenäinen innovaatio iloinen ilmoitus ilmastonmuutos ilmasto ihmisyys ihminen itä hollanti hoitaa henkilö helsinki helppo hallitus hallinta haaste globalisaatio globaali finland eurooppalainen eurooppa euro eu espanja esimerkki ero energiapolitiikka edellytys digitaalinen demokratia business budjetti britannia mahdollinen brexit barcelona avoin auttaa asetus asema arvo arktinen alku alue aktiivinen ajaa aiheuttaa aihe afrikka 2017 maaliskuu maailmanlaajuinen lähi luoda luottamus lopputulos linja liikenne kääntää vanhemmat kysymys kyky kyykky kuulija monin 2016 mitä mitata kustannus kulutus kulttuuri kreikka kotitalous kotimaa komissio kokonaisuus koko osallistua osakeyhtiö osaaminen ongelma oikeusvaltio oikeus odottava näkökulma perjantai periaate perhe peking pariisi parantua parantaminen panna palvelu palata pakolainen ovi ottaa metsä merkitys merkittävä meksiko me matka materiaali markkina nykypäivä normi nopea neuvosto määrittää muutos kilpailukyky kilpailu kiinnostaa muualla kesä kesäkuu kestävä suomalainen suoja summa suhde strategia sota sotia sote sosiaalinen sopimus sopia sisämarkkina työ työpaikka osoittaa purkaa puolustus puolue puita puheenjohtaja puhe prosessi politiikka poliittinen pohjoinen pohja pitää piiri pieni perustuslaki perussopimus seuraava selvitä saksa ruotsi rooma rooli rohkea tutkinta tutkimaan turvallisuus turva turku tuotanto tunnelmissa tunnelma tuli tulevaisuus tukholma tori toimintakyky toiminta rintama rauha ratkaisu ranska rakenne toimija todeta tiivis tieto tietoisuus tie terroristi terrorismi teko tekijä tekeminen tehtävä teema team tavoite tasapainoinen tarve tarina tapahtuma tapahtua talouspolitiikka talouskasvo talouskasvu talous taloudellinen tallinna sääntöjä sääntely syyttää rakentaa radikaali pöydälle päästö päästä pääministeri päivä päivitys pyrkiä symboli syksy suuri suurempia suunnittelu suomi yritys ympäristö yksityinen yhteisö yhteistyötä yhteistyö yhteiskunta yhteinen vuosi voittaja voimavara voima voi viimeistellä suomessa suomelle viesti vienti vetää vero verkosto vene velvollisuus vastakkainasettelu vastata varaa vapaus vapaa valmistelu vaikuttaa vahva vaalit uudistus uskonto uskonnollinen usko usa unioni ulkomailta ulkomaa ulkomailla uhri uhka tässä