Tänään on 23.11.2017 07:31 ja nimipäiviään viettävät: Ismo, Yngve ja Yngvar. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Kirjakassi: Kate Morton: Talo järven rannalla

Julkaistu: · Päivitetty:

Ulkoasu: Eveliina Rusanen Kuva Ilona Wellman/ Trevillion  Kate Morton   Talo järven rannalla The Lake House 2016   Suomennos: Hilkka Pekkanen   Bazar-kustannus Oy 2017   671 sivua     Kustantajan esittelykappale        Talo järven rannalla on uusin suomennettu Kate Mortonin teos. Tätä teosta odotin, enkä turhaan. Minusta se on, näistä kolmesta lukemistani kirjoista  ( Paluu Rivertoniin , Salaisuuden kantaja ja Hylätty puutarha  ), ehdottomasti  paras ja onnistunein. Kustantajalle kiitos esittelykappaleesta!   Mortonin kirjan talo, Loeanneth , sijaitsee Brittien pääsaaren lounaisimmassa kolkassa jylhän kauniissa Cronwallissa. Kuningatar Elisabeth I oli aateloinut aikoinaan deShielit-nimisen merenkulkijan, ja paikka oli kuulunut samalle suvulle jo vuosia. Loeannethin talo oli ollut  osa suurempaa kartanokokonaisuutta. Vuoden 1878 joulupäivänä oli syttynyt tuhoisa tulipalo, jossa paloi suurin osan aateliskartanoa. Seuraavien vuosikymmenien aikana tilaa pilkottiin pienempiin osiin ja myyntiin. Lopulta deShieltin suvulla ei ollut enää kuin järvenrantatalo ja sen ympärillä olevat maa-alueet. Vuodet vierivät ja Edevanen perheessä kesäkuussa 1933 vietetään juhannuksen juhlaa. Vieraita on kutsuttu ja tulossa pihan täydeltä. Piha on putsattu ja puunattu juhlakuntoon. Perheen toiseksi vanhin tytär Alice, odottaa myös näitä juhlia, mutta hänen mielensä palaa muille sopimattomalle ihastuksen kohteelle ja uudelle tarinalle - onhan hän aloitteleva kirjailijanalku. Mutta sitten tapahtuu jotain ennen juhlien kruununa olleen ilotulituksen alkua. Perheen kuopus, pieni Theo-vauva, katoaa jälkiä jättämättä. Eikä kukaan tiedä, mitä hänelle on tapahtunut. Lähempänä nykypäivää lontoolainen hyllytetty poliisi, rikostutkija  Sadie Sparrow, on isoisänsä luona Cronwallissa "toipumassa" rikostutkinnasta, joka oli mennyt mönkään. Hän on ollut koiriensa kanssa lenkkeilemässä ja sattumalta toista koiraansa pelastaessaan,  hän huomaa edessään  umpeenkasvaneen vanhan puutarhan taloineen. Myöhemmin Sadie saa kuulla, että tähän taloon on yhdistetty pienen pojan katoamistjuttu. Mistä tässä huhussa on kyse, sen Sadie haluaa pakkolomallaan selvittää. Samoihin aikoihin Hampsteadissa, Lontoossa, kuuluisa dekkaristi Alice Edevane istuu ullakkohuoneessa päivät pitkät kirjoittamassa dekkareitaan assistenttinsa Peterin avustamana. Alicenkin rauha rikkoontuu, kun rikostutkija ottaa yhteyttä. Tutkijaa kiinnostaa Edevanen perheen menneisyys  - Theon tapaus. Mitä Alice osaisi kertoa tapahtumasta ja olisiko dekkaristista informantiksi? Postauksen pitkästä alustuksesta voi jo päätellä, että kirjan aikajänne on pitkähkö. Pääsääntöisesti tarina ajoittuu 1910-, 1930- ja 2000-luvuille, joissa juonta kirjailija kuljettaa lomittain.  Kirjansa henkilögallerian Morton on rakentanut hyvin heterogeeniseksi ja runsaaksi. Lähes jokaisella vuosikymmenellä on omansa, mutta tällä erää hän selviää heistä tyylikkäällä ja kiinnostavallakin tavalla. Tarinassa on monta hyvää tyyppiä! Tämä on myös vahvasti naisten tarina. Onkohan tässä tehty valmiiksi selvä lukijasegmenttivalinta -  mene ja tiedä, mutta valtaosa "äänessä" olevista henkilöistä on juuri naisia. Miehiäkin on päässyt tähän kirjaan, mutta he loistavat marginaaleissa. Se on koko kokonaisuuteen nähden mielenkiintoinen ratkaisu! Itse jutun juoni on juureva, vaikka Mortonille niin kovin tyypilliseen tapaan paisuukin kuin hyvä pullataikina. Kirjan rakenne oli kuin markkinoiden ilmapallokauppias. Theon-tapaus on kaiken ytimessä, mutta jokainen uusi käänne on omana pallonaan koko komeudessa. Näillä kullakin pallolla on siimaa sen verran kiinnikkeenä, että ne voidaan kukin luvun lopussa nykäistä aina takaisin päänaruun. Siitä huolimatta nippu pysyi hyvin kirjailijan käsissä. Erityisesti kirjan puolivälin jälkeen tarina alkoi vetää ja koukuttaa yhä napakammin, kun alun syvemmät kerrostumat oli saatu esiteltyä - ikään kuin tarina  olisi tullut jo tutuksi. Lopputulema on  mitä yllättävävin, jota ei olisi ennalta osannut edes kuvitella, mutta se kai siitä tekeekin niin viihdyttävän lukunautinnon. 

Avainsanat: ottaa odottaa nimi nainen mitä mieli menneisyys markkinat maa lontoo kuvitella kuva kuuluisa kuulla kustantaja kustannus kuopus kuljettaa koko kirja kirjailija kiinnostaa kesäkuu kertoa kadota kate järvi juoni juhla juhlia juhannus joulupäivä jokainen ilona hän house henkilö eveliina elisabeth britti alue alice 2017 2016 bazar kustannus oy ytimessä yhdistetty vuosi voi vieras vetää vauva vanhin valtaosa uusin uusi ulkoasu tässä tytär theon theo teko teos tarina tapaus tapahtuma talo suomennos suomennettu sparrow selvittää salaisuus rauha rakentaa rakenne puutarha poika piha pieni perhe paras palaa paikka oy