Tänään on 17.11.2017 23:04 ja nimipäiviään viettävät: Eino, Einari, Einar ja Enar. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Oppitori: Karpalo

Julkaistu: · Päivitetty:

USA:ssa on vietetty Kiitospäivä -viikonloppua, jolloin miljoonat ovat matkustaneet kotiin, vaikkapa tervehtimään iäkkäitä vanhempiaan ja syömään Kiitospäivän aterian, johon olennaisena osana kuuluu karpalokastike tai -hyytelö. On vietetty perhedraamoja kuten meillä jouluisin ja saatu suut ja silmät täyteen rakasta sukua. Jonkinlaisena karpalospesialistina kiinnitän huomiota tähän miellyttävään ja säilyvään marjaan. USA:ssa, sen itärannikolla marjaa viljellään suurimittaisesti. Viljelystä on netissä videoita. Itse nuo viljelyalustat ovat kiinnostavia. Meidän soille ei paranisi mennä suurilla koneilla sotkemaan irti marjoja varvuista. Suot ja muut alustat ovat jotenkin käsiteltyjä. Ymmärsin tuosta videosta, että pohjan ei edes välttämättä tarvitse olla suota, hiekkakin käy, mutta se ei pidä kosteutta samalla lailla. Eikö Suomessakin voisi karpalonviljelyä kokeilla, vaikkapa käytöstä poistetuilla turvesoilla. Lajikkeen voisi tuoda Amerikasta. Suot ovat syntyneet alaville maille, luulisi, että niille on myös mahdollista saada padottua vettä. Viljeltyjä ovat amerikankin suot. Heillä tosin on markkinat Kiitospäivän ja karpalokastikkeen ansiosta ansiosta. Itse olen miettinyt, että meidän oloissamme voisi olla moottorikäyttöisen lehtipuhaltimen suulakkeeseen kehitetty laite, joka jotenkin irrottaisi marjat ja kone imisi ne pussiin. Sen olen ymmärtänyt, että puhallinta voi joskus käyttää myös imurina. Voi olla, että olen taas lapsellinen, eikä sellaista irrotuslaitetta voisi kehittää ja se varmaankin imuroisi etupäässä roskia. Siinä voisi kuitenkin olla ritilöitä jotka päästäisivät marjat läpi pussiin ja roskat sen ulkopuolelle. Minun taitoni ja resurssini eivät sellaiseen tietenkään riitä. Ikeneni eivät enää kestä hapanta ja sokerista, joten karpalohyytelö alkaa olla kiellettyä. Joinakin vuosina sitä tein vanhanaikaisella tavalla hyytelöä ja vanhanaikaisesti poimimalla marjat. Se olikin varsin miellyttävää puuhaa syksyisellä suolla. Minun karpalomaani ovat Keski-Ruotsissa. Muuten tuossa wikipedia-artikkelissa oli mielenkiintoinen tieto: 1620, Plymouthissa olleessa ensimmäisessä siirtokunnassa, tässä on kyse juuri ensimmäisestä Mayflowerilla tulleesta siirtokunnasta, intiaanit olisivat tuoneet ruokaa, mm. karpaloita ja pelastaneet nälkää näkevän siirtokunnan. Mutta nälänhädät toistuivat ja vasta kun siirryttiin yhteisviljelystä siihen, että jokainen perhe sai tuotoksensa itse, nälänhädät väistyivät, siinä on siis kapitalismin siemen. Intiaanit hävitettiin ja kiitospäivälle tuli uskonnollinen leima. Englanninkielinen artikkeli antaa tietysti juhlapäivän historiasta paljon seikkaperäisemmän kuvan. Tässä on video, missä perheenisä on keksinyt, että tavataankin perhettä hologrammin välityksellä. Tuleeko siitä yhtään erilainen Kiitospäivä kuin ennen, saat nähdä tästä linkistä . Itse muistelen omaa yhteisöasumistani. Siinä ei ollut kyse nälänhädästä, sillä yhteiskunta takasi perustoimeentulon. Minun aikanani ja minäkin sitä mietin paljon ja tein ehdotuksia, että kasvimaasta olisi tullut pieni yritteliäisyyden lähde. Jotkut olisivat voineet sillä ansaita. Koskaan siitä ei saatu aikaan mitään päätöksiä ja viljely pysyi yhtä työvaltaisena. Tuottihan se kuitenkin syömisen lisää syyspuolella ja pitkin vuottakin, vaikka juurekset ja perunat pakkasivat pilaantumaan huonon kellarin ja hiirien tuhojen johdosta.

Avainsanat: thanksgiving kiitospäivä yhteiskunta wikipedia välitys voi viljely viikonloppua video uskonnollinen usa ulkopuolella tässä tuoda tuli tieto tarvita syödä syntyä suomessa suku sokeri siirtyä siemen saada ruotsi ruoka roska rakastaa päätös pussi pieni peruna perhe nälkä nähdä netti muut muistella mielenkiintoinen markkinat marja lähde linkki leima laite käyttää kuva kosteus kone kokeilla kiinnostava kellari kehittää karpalo kapitalismi juures juhlapäivä joulu jokainen huono historia erilainen englanninkielinen ehdotuksia ateria artikkeli antaa ansaita amerikka