Tänään on 24.09.2017 11:34 ja nimipäiviään viettävät: Alvar ja Auno. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Kylväjä-blogi: Kääntämisen harjoittelua Kaukasiassa

Julkaistu: · Päivitetty:

Normal 0 21 false false false EN-US X-NONE X-NONE Kielityöntekijämme Kaukasiasta kirjoittaa: Johdantokurssi käännöstyöhön Kolmen vuoristokielen parissa on tehty jonkin verran kielityötä useiden vuosien ajan: kartoitettu kielten elinvoimaisuutta ja murteita, tutkittu äänne- ja kielioppia, kehitetty aakkostoja ja pidetty kirjoittajakursseja. Raamatunkäännöstyötä ei kuitenkaan ole aloitettu, muun muassa vähäisen henkilöstön takia. Puolisen vuotta sitten kolmen hengen tiimimme päätti, että voisimme kuitenkin pitää eräänlaisen käännöstyön johdantokurssin. Suunnittelimme sitä huhtikuuksi, mutta yhteensattumien takia se piti siirtää pidettäväksi toukokuussa. Käännöstyön johdantokurssille tuli mukaan myös kaksi parikymppistä miestä. Perjantai, kurssin ensimmäinen päivä Kurssi oli sovittu pidettäväksi vuoristoalueen reunamilla sijaitsevassa kaupungissa, jonne on pääkaupungista noin 160 km matka, se on oman alueensa keskuspaikka, jonne vuoristokylistä on matkaa noin 50 km kustakin. Iltapäivällä, kolmen aikaan, meitä oli pääkaupungista lähdössä neljä henkeä, kaksi miestä ja kaksi naista. Mahduimme hyvin taksiin, vaikka meillä oli mukana iso valkotaulu, projektori ja printteri omien laukkujemme lisäksi. Taksinkuljettaja on tuttavamme, kristitty mies, jonka tiedämme olevan luotettava ja vakaa ajaja. Matkaan meni runsaat kaksi tuntia. Kurssipaikkamme oli paikallisen hotellin yläkerta, jonka toisessa kerroksessa on tilava aula ja aulan molemmmin puolin hotellihuoneita, joihin majoituimme. Siellä olemme ennenkin pitäneet kursseja ja kokouksia. Koulutus oli sovittu alkavaksi klo 18. Ehdimme siihen mennessä järjestää aulaan paikan valkotaululle, majoittua ja vaihtaa vaatteita, itse vaihdoin pitkät housut pitkään hameeseen. Tiesimme kurssille tulijoiden olevan miehiä, joiden mielestä naisten pitää pukeutua säädyllisesti. Mukaan tuli yhteensä kuusi miestä, iloksemme myös kaksi nuorta, hiukan yli 20-vuotiasta opettajaksi opiskelevaa. Kaikkien kolmen kielen edustajia oli mukana. Minulle tutuimmasta kielestä ja kylästä tuli nyt vain yksi mies, toinen nuorista opiskelijoista, mutta hän kertoi, että kaksi muuta miestä olivat tulossa lauantaiksi. Kaksi miestä, joiden olimme toivoneet tulevan mukaan, ei voinut tulla. Toisella syynä oli yliopiston loppukoe, toinen on paimen, joka oli liikekannalla lamapiden kanssa talvileiristä kesälaitumille, eikä voinut jättää lampaitaan. - Aluksi joimme teetä ja siinä samalla tutustuttiin toisiimme. Puheenjohtajana toimi järjestömme kielikartoitustyön johtaja, joka tuntee näitä miehiä jo 18 vuoden takaa. Illan varsinaisena tehtävänä oli kirjoittaa kertomus omalla kielellä. Ohjelmaa suunnitellessani olin tiennyt, että kaikilla tulijoilla ei ole kokemusta omalla kielellä kirjoittamisesta, sen sijaan he ovat kirjoittaneet muun muassa venäjäksi sekä maan virallisella kielellä. On hyvä saada tuntumaa vapaaseen kirjoittamiseen, ennen kuin ruvetaan harjoittelemaan kääntämistä. Inspiraation lähteeksi kerroin heille kuvien avulla yksinkertaisen kertomuksen aasista ja perhosesta. Sen perusteella tarkasteltiin keromuksen osia: päähenkilöä, ongelmaa, vastustajia ja ongelman ratkaisua. – Olin hiukan pelännyt kertomuksen olevan liian lapsellinen, mutta innokkaasti osallistujat pohtivat ongelmaa ja sen ratkaisua. Pohdimme myös, miten tosikertomus eroaa sadusta tai mielikuvitusjutusta. Pyysin heitä kirjoittamaan kertomuksen omasta elämästään,   jostain viime päivinä sattuneesta tapuaksesta, johon liittyisi myös huumoria ja yllätystä. Kynät sauhuten kaikki ryhtyivät toimeen, keskittyneenä, täyden hiljaisuuden vallitessa. Meille oli tilattu ruokailu kahdeksaksi, siihen mennessä kaikki olivat saaneet kirjoituksensa jotakuinkin valmiiksi, mutta he eivät halunneet lukea niitä ääneen, vaan sanoivat vielä korjailevansa niitä illan aikana. Kaksi miestä joutui lähtemään pois, mutta he halusivat lauantain tehtävät mukaansa, sanoivat tulevansa sunnuntaina takaisin.( – No, meillähän oli työtoverini Saran kanssa tehtävät monistettuina, hyvä me!) Lauantai Kääntämistä Aloitimme suunnitelman mukaan puoli kymmeneltä, siihen mennessä mukaan oli tullut kaksi uutta osallistujaa, nyt minulle tutuimmasta kylästä. Aloitimme lyhyen eläintarinan (Leijona ja hiiri) kääntämisellä.   Kertomus luettiin ensin maan virallisella kielellä ääneen ja sen jälkeen pyysin, että osallistujat lukevat keromuksen itsekseen ja alleviivaavat kohdat, jotka tuntuvat ongelmallislta. – Lisäksi sanoin, että kääntäessä olisi hyvä muistaa, että käännöksen pitäisi olla tarkka, selkeä ja kirjoitettu luonollisella kielellä. Teetaukoon mennessä tarinat oli saatu valmiiksi ja samalla kielellä kirjoittaneet rupesivat lukemaan tekstejään toisilleen ääneen ja vertailemaan ratkaisujaan. Yksi ryhmä meni viereiseen huoneesen lukemaan antaakseen muille työrauhan, ääneenlukeminen kun oli aika kovaäänisesti. Leijona-sanaa ei näissä kielissä ole. ”Eihän meillä ole leijonia täällä, hiiriä kyllä on” he sanoivat. Niinpä he ottivat käyttöön virallisessa kielessä käytetyn leijonaa tarkoittavan sanan. Teetauon jälkeen oli vuorossa hiukan pitempi kertomus, taaskin eläintarina, oravasta ja pääskysestä. Se oli otettu täkäläisestä 2. luokan oppikirjasta. Tämänkin kääntäminen näytti olevan osanottajista kiinnostavaa, hartaasti he sitä lukivat, alleviivailivat ja kävivät työhön. Ennen lounasta kääntäjät ehtivät vertailla tuotoksiaan. Teoriaa Lounastauon jälkeen oli ohjelmassa luento käännöstyön teoriasta, jonka piti työtoverini Sara. Hän on toiminut viimeiset kolme vuotta käännöstyön eksegeettisenä neuvonantajana. Alkuaan olimme halunneet aloittaa lauantain tällä osiolla, mutta kaksi henkilöä oli ilmoittanut pystyvänsä tulemaan vasta lounaan jälkeen, ja heitä ajatellen vaihdoimme järjestystä. - Itse asiassa he eivät sitten tullleetkaan, syystä tai toisesta, mutta toinen oli lähettänyt poikansa, joka oli kyllä innokkaasti mukana koko ajan. Sara aloitti kysymällä, mitä käännettäessä oikeastaan tapahtuu, eli mitä käännetään. Se ei ollut ihan helppo kysymys, mutta siihen tulokseen tultiin, että tarkoitus on kääntää merkitys toiselle kielelle, ei yksittäisiä sanoja. Sara oli valmistanut paljon harjoituksia, yhdessä oli virallisella kielellä kirjoitettuja lyhyitä lauseita. Jokaisen sanan alle piti kirjoittaa omakielinen vastaava sana. Sitten katsottiin, tuliko näin peräkkäin asetetuista sanoista järkevä lause. Yleensä ei tullut, jotain piti aina muuttaa, jotta lause olisi kuulostanut hyvältä. Tämä näytti olevan yllättävä tulos useille. Pohdittiin myös, miten kääntää käsite tai asia, jota ei omassa kielessä ole. Osanottajat olivat jo törmänneet ensimmäisessä tekstissä leijonaan. Paitsi vieraskielisellä sanalla, sen olisi ehkä voinut kääntää myös sanayhdistelmällä ’suuri kissapeto’. Erityisen mielenkiintoisia olivat sanonnat. Pohdimme esim. miten kuvata rankkasadetta, englanniksihan sataa ’kissoja ja koiria’. Näille kielille se ei sopinut mutta sataa ’kuin saavista kaataen’ vaikutti sopivan. Välillä pidettiin teetauko, joka ei mitenkään venynyt, päinvastoin tee juotiin melko nopeasti ja haluttiin heti jatkaa, oli monenlaisia harjoituksia. Tässä vaiheessa mukaan oli ilmestynyt opettaja, joka oli alkuaan sanonut, että ei lauantaina ehdi mukaan, kun hän pitää silloin yksityistunteja. Hänellä oli jonkin verran kokemusta kääntämisestä, joten hän osallistui keskusteluun aktiivisesti. Puhuttiin kertomuksen tarkkuudesta, merkitykseen ei saisi lisätä eikä siitä poistaa mitään. Se on joskus hankalaa, kun kielet aina erovat toisistaan. Aivan viimeksi mietittiin ketomusten alkuja ja loppuja. Jokaisessa kielessä oli omanlaisensa aloitus sadulle, esim. jossain kielessä aloitetaan ‘Oli yksi ja toista ei ollut’. Samoin sadun lopetus on aina tietyn kaavan mukainen. Tosikertomus taas alkaa usein jollain tarkalla ajanmääreellä, kuten ‘viime toukokuussa’ tai ‘eilen’. Sara kehoitti miettimään, mikä on milloinkin oman kielen mukaista. Keskustelua syntyi, välillä joku oli sitäkin mieltä, että olisi parasta seurata pääkielen sääntöjä. Joku sanoi vaikeinta olleen sen, että kielen aakkoset ovat hiljattain vaihtuneet. Saran toteamus pitkän opetusjaksonsa jälkeen oli: -”Miehillähän oli paljon sanottavaa, välillä oli vaikeaa päästä eteenpäin. Parempi kuitenkin, kuin että he olisivat vain istuneet hiljaa.” Sen olimme panneet merkille, että nuoret miehet työskentelivät ahkerasti, mutta eivät juuri osallistuneet yhteiseen keskusteluun, kulttuurinsa mukaan vanhempia ihmisiä kunnioittaen. Sunnuntai Nooan uiva navetta? Sunnuntaina aloitimme Nooa-kertomuksen kääntämisellä. Teksti ei ollut suoraan Raamatusta, vaan se oli vapaasti kerrottu. Huomasimme, että näissä kielissä ei ole sanaa laivalle, joten osallistujat valitsivat virallisen kielen sanan sitä kuvaamaan. Kun kysyimme mielipiteitä työn jälkeen, vanhin miehistä totesi, että heille annetussa kertomuksessa on Nooan arkista käytetty termiä joka suomennettuna tarkoittaa ‘uiva navetta’. Se oli hänen mielestään sopimaton ilmaisu kuvaamaan profeetta Nooan rakentamaa laivaa. Hän myös kertoi, että Koraanin mukaan arkkiin tuli paitsi Nooan perheen lisäksi kaikkien kansojen edutajia, tiesipä hän myös, kuinka monta eläinlajia arkkiin tuli. Siinä vaiheessa ajattelin, että olis ollut hyvä lukea Koraanin Nooa-kertomus edeltä käsin. Yhden kylän asukkaat ovat sitä mieltä, että he ovat Nooan pojan Jafetin jälkeläisiä ja puhuvat Nooan kieltä. Käännöksiä ääneen luettaessa, yksi osanottaja – yli 70-vuotias mies – valitti, ettei hän näe lukea kirjoittamaansa. No, lainasin simälasini hänelle ja lukeminen onnistui. Aika moni iäkäs sinnittelee jostain syystä ilman silmälaseja, eikä se aina ole edes taloudellinen kysymys. Oma kieli – vieras kieli Teetauon jälkeen tiimimme miehet puhuivat kertomuksen kokonaisuudesta. Yksi tarinaa kuljettava tekijä ovat konjunktiot kuten ’ja, että, koska, kun’. Jokaisessa kielessä on näitä ja muita tarinaa kuljettavia sanoja, joiden käyttöä kannattaa harjoitella. Aivan viimeisenä palattiin siihen, että kääntäjä on itse asiassa kirjailija. Käännöstekstin tulisi ‘maistua’ samalta kuin oma kieli yleensä. Joku totesikin, että kun hän kirjoitti perjantai-iltana vapaasti, kirjoitus tuntui omalta ja helpolta. Mutta kun piti ruveta kääntämään, asia oli vaikeampi ja tulos kuulosti jotenkin vieraalta. Tulevaisuus? Lounaan jälkeen palattiin vielä yhteen. Kun kysyttiin, mitä viikonlopun aikana oli opittu, toinen nuori mies nosti kätensä ja sanoi hymyillen: ” Opittiin, että käännöksen pitää olla alkutekstin mukainen, siis tarkka, mutta myös selkeä ja sen pitää olla luonnollsita kieltä.” Teki mieli taputtaa, mehän olimme viikonlopun aikana käsitelleet monia asioita, jotka olivat kuulijoille uusia. Tärkeitä asioita oli kuitenkin jäänyt mieleen. Keskitelimme siitä, hauluaisivatko he jatkaa samanlaista koulutusta, useimmat halusivat. Itse asiassa heidän mielestään seuraavan kurssin voisi pitää jo kesäkuussa. Se ei kuitenkaan tiimimme kannalta ole mahdollista, joten keskustelimme syksystä, mutta mitään tarkkaa päätöstä ei tehty. Yhtä asiaa olimme Saran kanssa keskenämme miettineet koulutuksen aikana: mukana ei ollut yhtään naista. Mitäpä jos me kahdestaan pitäisimme jonkun kylän naisille kirjoitus- ja käännöskurssin? Pyysimme tiimimme miehiä esittämään tämän kysymyksen paikallisille miehille. Vastaus oli myönteinen, kyllä sellaisen kurssin voisi pitää, mutta senkin ajankohtaa oli vaikea päättää. Asia jää hautumaan. Tämä oli siis kolutus, jossa annettiin kuvaa, mitä kääntäminen on. Osallistujat työskentelivät ahkerasti ja olivat innostuneita. Tarkkaa päätöstä esim. Raamatun osien kääntämisestä ei näille kielille ole tehty. Tulomatkalla pohdimme, että nyt olisi aika aloittaa, ehkä voisimme aloittaa lampaista ja paimenesta kertovilla osilla, vertauksilla tai sitten joillakin 1. Mooseksen kirjan kertomuksilla, myös Nooan historialla. Tutustu Kylväjän raamattu- ja kielityön syyskeräykseen, Annoit minulle elämän: https://www.kylvaja.fi/jukkanorvanto60/osallistu-juhlapaivakeraykseen

Avainsanat: lähetyselämää koulutus kielityö kielikurssi kaukasia arki yläkerta yliopisto vuotias voida virallinen viikoloppu vieras vertailla vastaus vanhin vanhempi vaikea vaihtaa vaihe vaate tässä työ tutkittu tuntua tunti tulos tuli toukokuu toisilleen tietty teoria teksti tekijä tehtävä tee tarkoitus tarkoittaa tarkka tarina taloudellinen taksi sääntöjä syksy suunnitelma suomennettu sunnuntai sovittu sopia seurata sataa sara sanonta sana satu saada ryhmä ruveta ruokailu ratkaisu raamattu päätös päättää päästä päivä pyytää puoli pukeutua puhua puheenjohtaja profeetta poika poistaa pitää peräkkäin perjantai perhe paimen osallistua osallistuja osallistui opettaja ongelma olin ohjelma nuori neljä nainen muuttaa muistaa mooses monenlainen mitä mies mieli merkitys merkki me matka lyhyt lukeminen lukea luento lounastauko lounas louna lisätä leijona lause lauantai laiva lainata kääntää kääntämään kääntäjä vanhemmat käytetty käsi käsite kysymys kysymyksen kynä kylä kylväjä kuvata kuusi kurssi kristitty kouluts koraani koko kello kirjoitus kirjoittamiseen kirjoittaa kirjoitettu kirja kirjailija kiinnostavaa kieli kesäkuu keskustelu kertomus kerrottu kehittää kaupunki kansa kaava jää jättää järjestö järjestää järjestys jonne johtaja jatkaa iso inspiraatio innokas ilmaisu hän huumori huomata https housut hotelli historia hiljaisuus henkilöä henkilöstö henki helppo harjoitus harjoittelu harjoitella haluta esittää erota elämä edustaja aula asukkaat arkinen aktiivinen ajatella aika aakkonen