Tänään on 20.09.2017 15:58 ja nimipäiviään viettävät: Varpu, Vaula ja Erna. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Perheyrittäjyys Family Business: Tutkimus- ja kehittämistehtävän raportointi

Julkaistu: · Päivitetty:

 Kuva Margit Mannila TLYS2404 YAMK 2 op Tutkimus- ja kehittämistehtävän raportointi Opiskelija osaa suunnitella ja tuottaa tutkimus- ja kehittämisprojektiin liittyvät tekstit. Hän ymmärtää tutkimus- ja kehittämistyön kielellisen merkityksen ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen käytänteet. Hän osaa lähteiden merkitsemisen, lähdeviittaustekniikan ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön raportointiin liittyvät muotoseikat. Opiskelija osaa keskustella ja argumentoida omasta tutkimuksestaan sekä tiedottaa siitä. Opiskelija osaa arvioida oman tutkimus- tai kehittämistehtävänsä vaikuttavuutta ja sen merkitystä. • Tutkimus- ja kehittämistehtävän raportointi • Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekstuaaliset laatukriteerit ja opinnäytetyöohjeistus. • Tutkimus- ja kehittämistehtävästä tiedottaminen.   Tutkimuskysymys ohjaa valintojasi Tutkimuksen perusta on tutkimussuunnitelmassa, toteavat Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2001, 29).  Itse hahmotan asian niin, että kaikki lähtee liikkeelle tutkimuskysymyksestä , jonka ympärille tutkimussuunnitelma kirjoitetaan. Paperillepanon taito on osa tutkijan ammattitaitoa Tutkija käytää kirjoittamista miettimisen, lukemisen, luokittelun ja päättelyn apuvälineenä. Kun tutkija hankkii aineistoa, hän kirjaa ideoitaan, asjatuksenviraaa ja jäsentyneitä mietteitään ja havaintojaan, tekee muistiinpanoja asioista, joita täytyy selvittää myöhemmin, pohdiskelee tulkintamahdollisuuksia ja tallentaa tapahtumia ja tunnelmia. Kun tutkija lukee kirjallisuutta, hän tekee muistiinpanoja, kommentoi itse- ja lähdekriittisesti lukemaansa, tekee luokitteluja ja tiivistelmiä luetusta ja jäsentää kirjoittamalla ajatuksiaan sekä kirjoittelee erillisiä asiakokonaisuuksia. Vastaavasti tutkimuksen loppuvaiheessa tutkija täsmentää ja viimeistelee työnsä tulokset käsittelykuntoon kirjoittamalla. "Paperillepanon" taito on siis osa tutkijan ammattitaitoa. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2001, 29.)  Kuten kaikki taidot, myös kirjoittaminen, harjaantuu vain kirjoittamalla. Kannattaa sekä  kirjoittaa että lukea erilaisia tekstejä. Ja palautteen pyytäminen, aina kun se vain on mahdolista, auttaa kirjoitustaidon kehittämisessä. Kirjoitustaidon mittapuuna on, miten kiinnostavasti kirjoittaja saa lukijan pohtimaan tutkittua asiaa kanssaan: miten tehokkaasti, selvästi, yksinkertaisesti, miellyttävästi ja lukijaansa kunnioittavasti, mutta samalla asiaa vakuuttavasti perustellen tutkija osaa tarjota lukijalle mukana ajattelemisen ja tulkitsemisen mahdollisuuden ja näin lisätä hänen ymmärrystään asiasta. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2001, 29-30.) Tutkimusraportin rakenne on selkeä. Raportti alkaa tutkimuksen tiivistelmällä ja sisällysluettelolla. Ensimmäisenä on johdanto, jossa kerrotaan mitä tutkitaan, miksi ja ketä tutkimus palvelee.  Toisin sanoen siinä perustellaan tutkimuksen tarkoitus ja kerrotaan sen merkitys ja hyöty kohdejoukolle, jota sen ajatellaan palvelevan. Tutkimuksen yksi keskeinen osa on kirjallisuuskatsaus . Tieteellinen kirjoittaminen poikkeaa luovasta kirjoittamisesta kurinalaisuutensa ja muotoseikkojen noudattamisen vaatimuksen vuoksi. Kuvan lähde https://mycourses.aalto.fi/mod/resource/view.php?id=151824 . (29.8.2017) Tutkimusraportin rakenne Tutkimusselosteen perusrakenne 1. Nimiösivu eli nimiölehti 2. Tiivistelmä (abstrakti) 3. Esipuhe (ei yleensä pro gradu  -töissä) 4. Sisällysluettelo 5. Johdanto 6. Aiemman tutkimuksen erittely/Teoreettinen tausta 7. Tutkimuksen pääkysymys, ongelmat ja mahdolliset hypoteesit 8. Menetelmä 9. Tulokset (ja johtopäätökset) 10. Tarkastelu (“diskurssio”) 11. Lähdeluettelo 12. Liitteet (Lähde: Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 232.) Teoksessa, Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 48-49) puhutaan ns. tutkimuspäiväkirjan merkityksestä. Kirjoittajat neuvovat pitämään tarkkaa päiväkirjaa tutkimuksen etenemisestä. Avainsana on säännöllisyys, merkintöjen lykkääminen nimittäin merkitsee sitä, että asiat hidastuvat ja unohtuvat. Tutkimuspäiväkirjan muodoksi he ehdottavat yksinkertaista ruudukkoa, jonka idea on ilmeisemmin Rothilta (Roth 1898, 12-13). Kenelle kirjoitan? Kuten Hirsjärvi, Remes, Sajavaara (2001, 30) toteavat. eri lukijoille on kirjoitettava eri tavalla. Tutkijakollegoille kirjoittaminen on tutkijan työhön liittyvää peruskirjoittamista. Tutkijapiirille (koti- tai ulkomaisille)  kirjoittavan ei tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota asioiden taustan ja menetelmätiedon perusteisiin, sillä tämä kohdejoukko työskentelee samanlaisten kysymysten äärellä ja käyttää samalaisia tutkimusmenetelmiä. Ammattilaisina he odottavat kuitenkin, että kirjoittaja käsittelee aihetta niin, että hän osoittaa ymmärtäväsä tutkimuskohteensa ja käyttämänsä menetelmät syvällisesti. Lisäksi dokumentoinnilta edellytetään huollisuutta ja oikeellisuutta. Tämä on tutkijan työhän liittyvää peruskirjoittamista. Käytännön työssä toimivat , alan perustiedot hallitsevat ihmiset haluavat tutkimuksen tuottaman, konkreettisen, soveltamiskelpoisen tiedon hyvin jäsennteltynä ja kriittisesti pohdittuna. Kieli on ammattikieltä. Kohderymällä on siis perusasiat hallussa ja tavoitteena on ammattikunnan valistaminen. Yhteiskunnalliset päätöksentekijät eivät yleensä ole alan asiantutntijoita, vaan heidän taustansa voivat vaihdella hyvinkin paljon. Silloin kirjoittamisen tulisi olla selvää ja pelkistettyä. Keskiössä ovat tutkimuksen päätulokset ja niiden merkitys. Jos kirjoitus sisältää ehdotuksia on perustelut tuotava selvästi esille. Tälle ryhmälle kirjoittaessaan tutkijat joutuvat usein oikomaan väärää, vääristynyttä tai pilkottua tietoa. Tällaisen kirjoittamisen tarkoitus on yhteiskunnallinen. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2001, 31) Kun kohdejoukkona ovat alasta ja tutkijan tuloksista kiinnostuneet maallikot, on kirjoittaessa sisällön valintaan ja ilmaisutapaan kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä lukijat eivät useinkaan tunne riittävästi käsiteltävien ongelmien taustaa ja merkitystä tai siihen liittyvää kielenkäyttöä. Kirjoittamisen tavoitteena on esimerkiksi tutkimustulosten ja niiden sovellusten käyttäjien valistaminen tai yleisen tiedontason nostaminen. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2001, 31.)  Kirjoittaminen ajatteluprosessin osana Teoksen Hirsjärvi, Remes, Sajavaara (2001, 32) mukaan ajattelun ja kirjoittamisen vaiheet kietoutuvat toisiinsa, vaikka tästä voi saada hieman toisenlaisen kuvan, kun asiat on esitelty näin luettelomaisesti.  Ensiksi on suunnitteluvaihe, jossa kirjoittaja haravoi ensin mielessään olevat tiedot aiheesta. Tässä vaiheessa perehdytään tutkimuskirjallisuuteen ja muuhun aihepiiriin liittyvään aineistoon, käydään keskusteluja, haastatellaan, tehdään kokeita jne. Kun tietoa on saatu tarpeeksi, aloitetaan tiedon rajaaminen ja jäsentäminen tutkimustehtävän mukaiseksi alustavaksi hierarkiasuhteeksi ja dispositioksi. Dispositolla tarkoitetaan kirjallisten tehtävien aineiston jäsentelyä/jäsennystä.  Kirjallisen toteuttamisen vaihe sisältää erilaisten versioiden luonnostelemista. Tavoitteena on saada yhtenäinen teksi, joka antaa yleiskuvan aiheesta. Kirjoittaessa kannattaa huomata, että teksti syntyy yleensä aivan eri järjestyksessä, mitä se valmiissa julkaisussa on. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2001, 32.) Itse kirjoitan teksteissäni aina sitä kohtaa, josta minulla on juuri sillä hetkellä sanottavaa ja joka tuntuu sujuvan helpoiten. Tarkasteluvaihe on muokkaamista. Luonnosta muokataan tarpeen mukaan. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2001, 32.)  Kun oma ajattelu kehittyy se näkyy myös kirjallisessa ilmaisussa.  Oma työskentelytyylini rytmittyy kirjoittamisprosessin aikana niin, että kirjoitan ja luen aktiivisesti maanantaista torstaihin  ja perjantaina käyn tekstiä läpi. Korjaan kirjoitusvirheitä ja jäsentelen sitä muutenkin. Tarkistelen tuotostani kriittisesti ja mietin, sopisiko joku asia johonkin toiseen kohtaan jne. Tarkasteluvaiheessa on joskus hyvä printata työ ja mennä lukemaan se johonkin rauhalliseen paikkaan ja merkata kirjoitukseen muutokset ihan perinteisesti kynällä. Kirjoittaminen Kirjoittaminen on toimintana mutkikas luomis- ja hiomisprosessi. Tavoitteena on tuottaa jäsenneltyä tekstiä, jota miellyttävä lukea. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2001, 32.)  Tutkimusraportin kirjoittamista ohjaavat säännöt (lähdeviittaukset), joita kirjoittaja joutuu seuraamaan. Lisäksi kirjoitelmalla on rakenne (29.8.2017), joka on esitetty edellä. Oman oppilaitoksen / tieteenalan kirjoituskäytäntö kannattaa ottaa heti alussa haltuun. Useimmilla oppilaitoksilla on oma mallipohja (29.8.2017) kirjallisille töille, joissa on myös opastettu viittaustekniikan saloihin. Oman työn kirjoittaminen tällaiselle mallipohjalle heti alusta alkaen säästää turhauttavalta asettelutyöltä siinä vaiheessa kun tutkielma on valmiina.  Tutkijan lähestymistapa tutkimukseen  ohjaa jäsennysratkaisuja. Teoksessa Hirsjärvi, Remes, Sajavaara (2001, 34) viitataan Rothin (1989, 50) esittämään jäsennykseen, jonka mukaan tutkijan lähestymistapa tarkasteltavaan kysymykseen voi olla a) tutkiva tai erittelevä, b) arvioiva tai kritisoiva, c) vertaileva tai vastakkain asetteleva,  d) suhteita osoittava tai e) kantaa ottava. Kun asiatekstiä kirjoitetaan, käytetään aineiston esittämiseen hyviksi havaittuja tekstin loogisuutta ja yhtenäisyyttä lisääviä jäsennysratkaisuja. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2001, 35-36) esittelevät kahdeksan kohtaisen listan jäsennysratkaisuista. Aikajärjestys eli kronologinen järjestys Paikallisuuden mukaan jäsennys  Luettelojäsennys Temaattinen eli teemaa eri luvuissa eri näkökulmasta kehtitelevä jäsennys Tutusta tuntemattomaan tai yksinkertaisesta mutkikkaampaan jäsennys Dialektinen eli vertailuun, vastakohtiin ja vastakkainasetteluun perustuva jäsennys Syy-seuraus-jäsennys tai ilmiö-syy-jäsennys Ongelma-ratkaisu-jäsennys tai kysymys-vastaus -jäsennys. Kirjoituksessa Tutkimuksen laatimisskeema (2013) (29.82017) esittelen TT Martti Muukkosen tutkimusoppaassa olevan tutkimuksen laatimisskeeman. Laatimisskeema paloittelee tutkimuksen luvut osiin ja siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaisia asioita kirjoitelman eri osissa tulee olla.  Lukeneisuuden merkitys korostuu  Jokainen opinnäytetyötä tehnyt opiskelija on luultavasti kuullut ohjaajan tai tutkimusmenetelmien luennoilla kuullut luennoitsijan sanovan, että lukeneisuus pitää näkyä työstä, jos tavoittelee hyvää arvosanaa. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2001, 36) toteavat, että mitä tarkemmin olet perehtynyt tutkimuskohteeseesi ja aihetta koskevaan kirjallisuuteen, sitä helpopi sinun on kiteyttää tutkimuksesi perusidea, tarkoitus, näkökulma ja käsittelyn rajoitukset sekä muotoilla johtoajatus. Johtoajatuksen tehtävänä  on ilmaita yksityiskohtaisesti ja tiiviisti tutkimuksen perusidea, tarkastelunäkökulma ja käsittelyn rajat. Se sisältää usein asenteen tai kannanoton asiaan. Johtoajatuksen kirjoittamista kannattaa harkita ennen rakenteen miettimistä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 36-37). Rakenne on helpompi hahmottaa, kun on selvillä, mitä on tekemässä.   Jäsennyssuunnitelma  Hahmottele työn alustava nimi mahdollisimman tarkasti. Se auttaa karsimaan epäolennaiset seikat ja korostamaan tärkeitä asioita Tarkista työsi tavoite ja näkökulma ja muotoile tutkimustehtävän pohjalta johtoajatus. Laadi työsi keskeisten tutkimustulosten tai keskeisten ajsoiden pohjalta tiivistelmä (tutkimusprosessin alkuvaiheessa se on vain järkeviin arvailuihin perustuva). Laadi jothoajatuksen ohjaamana alustava käsittelyjärjestys siten, että pää- ja alaotsikot liittyvät suoraan johtoajatukseen. Näin näet esitystavan etenvyyden ja lukujen saman- ja eriarvoisuuden, asioiden keskinäiset suhteet. Muista että alustava sisällysluettelo ei saa kahlita ajatusten  joustavaa kehitelyä tekstiä tuotettaessa. Luultavasti joudut muuttamaan alustavaa suunnitelmaa, kun kirjoittaminen nostaa esiin uusia ratkaisuja ja uusia kysymyksiä. Tarkista ajoissa laitoksen tai mahdollisen julkaisusarjan erityisvaatimukset, jotta vältyt tarpeettomalta hukkatyöltä. Hukkatyötä nimittäin tulee aina. Se kuuluu opinnäytetyön tekemiseen.  Ala suunnitella ajoissa kuvioita, taulukoita, liitteitä ym. lisä maerialia ja miettiä, mihin ne sijoittaisit ja miten. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 38.) Ensimmäinen luonnos Kirjoittaminen on kurinlaista työtä. Ajankäytön suunnittelu ja työskentelyolosuhteiden järjestäminen vie aikaa. Jotta kirjoittaminen on säännöllistä ja saat työtäsi vietyä eteenpäin, järjestä itsellesi kalenterista selkeä aika, kun käyt käsiksi tutkimukseesi.  Kirjoittamisen järjestys on vapaa. Aloita työsi siitä kohdasta, joka tuntuu sinulle helpoimmalta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 40-41.)  Tutkimuksen tekeminen on projekti. Sillä on alku ja loppu. Aikatauluttamisen merkitys korstuu kirjoittamisprosessissa. Jos prosessin kuvittelee sujuvan ilman selkeää tavoitetta, on valitettavasti väärässä. Sisällön muokkaus Sisällön muokkaaminen on yksi tärkeä osa kirjoittamisprosessia. Kun ensimmäinen versio on kirjoitettu, tarkastellaan tekstiä kriittisesti. Sitä järjestellään tarinan kulun näkökulmasta ja kiinnitetään huomiota asiasisältöön. Lisäksi kiinnitetään huomiota kieli-. tyyli- ja muotoseikkoihin. (Ks. Tieteellisen kirjoittamisen verkkokurssi 15.9.2017.) Kun kirjoittaminen ei suju Kirjoittaminen on, kuten alussa totesin, kurinalaista työtä. On kirjoitettava, vaikka ei tunnu siltä, että juuri nyt huvittaisi. Aalto Into-sivustolla annetaan vinkkejä kirjoittamiseen.  Kirjoittaminen on ajattelun väline. Esseetä tai opinnäytetyötä tehdessä kannattaa kirjoitusprosessi aloittaa samoihin aikoihin lähdeaineiston lukemisen kanssa. Kirjoittaminen auttaa uuden asian prosessoinnissa. Työmuistimme kapasiteetti on rajallinen ja tästä seuraa se, että emme voi suunnitella vähänkään pidempää kirjoitustyötä kovin hyvin mielessämme. Kirjoittaminen toimii oman ajattelun välineenämme, jolloin tekstin kirjoittaminen kehittää ajattelua. Useille opiskelijoille kirjoittamisen aloittaminen on vaikeaa. Tyhjälle paperille ei synny lauseita. Voi olla myös, että opiskelija tavoittelee liian täydellistä tekstiä tai miettii liikaa kielioppisääntöjä, jotka nostavat kirjoittamisen aloittamiskynnystä tai vaikeuttavat lauseiden rakentamista. Lisäksi omat ajatukset saattavat aluksi tuntua liian tyhmiltä tai kevyiltä kirjoitettaviksi, ei kannata pyrkiä täydellisyyteen tai juuttua yksittäisiin lauseisiin tai sanoihin.  Kirjoittamisen voi aloittaa muotoilemalla asian ensin ranskalaisin viivoin ja muodostamalla niistä myöhemmin lauseita ja kappaleita.  Pohdittavaa asiaa kannattaa usein havainnollistaa esimerkiksi kaavion tai käsitekartan avulla. Tämä helpottaa usein kirjoittamisen etenemistä.    Jos kirjoittaminen ei enää etene, siirtyminen toiseen asiaan ja kappaleeseen usein auttaa. Asioita voi jättää hautumaan ja palata niihin vaikka seuraavana päivänä. Hyväksy, ettei kirjoittaminen etene tasaisesti. Työssä voi olla osioita, joiden tekemiseen kuluu huomattavasti enemmän aikaa kuin toisiin. Kirjoittamisessakin harjoitus auttaa.  Mitä enemmän kirjoittaa, sen helpompaa se usein on. Jos edellisen esseen kirjoittamisesta on kulunut useita vuosia, on ymmärrettävää, että kirjoittaminen on aluksi vaikeaa. Kirjoittamisessa pääsee vauhtiin helpommin, kun edellisellä kerralla on kirjannut ylös, mistä seuraavalla kerralla kannattaa jatkaa. Kun pääset vauhtiin kirjoittamisessa, niin anna palaa! Jousta tällöin muissa tekemisissäsi. Vastaavasti jos jonain päivänä kirjoittaminen ei suju, tee jotain muuta.  Väkisin ei kannata istua montaa tuntia tietokoneen edessä Hirvonen Elina  & Silfverberg Anu (2010) Sata sivua: tekstintekijän harjoituskirja. Myös palautteen pyyttäminen kirjoittamastasi tekstistä voi auttaa sinua eteenpäin  tilanteessa, jolloin  tekstiä ei oikein tunnu syntyvän. Kirjoittaja usein sokeutuu tekstilleen ja jää ehkä siksi pyörimään "samaa kehää". Ulkopuolinen auttaa yleensä näkemään asioita vähän eri tavalla ja usein tekstin tuottaminen helpottuu ja tekstin luettavuus paranee, kun malttaa  kuunnella kommentteja. Ole rohkea. Tekstisi valmistuu kyllä. Toivotan sinulle intoa ja iloa kirjoittamisprosessiisi. Lähteet ja lukemisto Aalto Into. Vinkkejä kirjoittamiseen . Aalto yliopisto. (15.9.2017). Gradutakuu . (15.9.2017). Hirvonen Elina  & Silfverberg Anu (2010) Sata sivua: tekstintekijän harjoituskirja. Avain. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2001). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Mannila, Margit. (2008). Metodikirjallisuutta . Perheyrittäjyys.  (22.8.2017). Mannila, Margit. (2015). Opinnäytetyön kieli: aktiivi vai passiivi . Perheyrittäjyys. (22.8.2017). Mannila, Margit. (2014).  Opinnäytetyön pituus ja rakenne . Perheyrittäjyys. (22.8.2017). Mannila, Margit. (2013). Research, research, research . Perheyrittäjyys. (15.9.2017). Mannila, Margit. (2017). Sata neuvoa tehdä opinnäytetyö paremmin . Perheyrittäjyys. (23.8.2017) Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus . Perheyrittäjyys. (22.8.2017). Mannila, Margit. (2015). Tutkielman käsikirjoituksen itsearviointi . Perheyrittäjyys. (22.8.2017). Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen laatimisskeema . Perheyrittäjyys. (22.8.2017). Mannila, Margit. (2012). Tutkimusprosessi Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksen mukaan  . Perheyrittäjyys. (22.8.2017).  Mannila, Margit. (2008). Tutkimussuunnitelma ja kirjallisuuskatsaus How to write a research proposal . Perheyrittäjyys. (22.8.2017). Strawpoll.me (15.9.2017) Tieteellisen kirjoittamisen verkkokurssi . Tampereen yliopisto. (15.9.2017). Ajankäyttö 16.9.2017  (luennot  h, valmistautuminen aamulla ennen luentoa) 15.9.2017 3 (19.30) 14.9.2017 3 (16.30) 13.9.2017 1h (13.30) 12.9.2017 4 h 29.8.2017 6 h 24.8.2017 0.45 h (2.30) 23.8.2017 0.45 h 22.8.2017 1 h

Avainsanat: valokuvat tutkimus tlys2404 tiede kännykkänaps kirjoittaminen ymmärtää yliopisto yhteiskunta yhteiskunnallinen write väärä väline voi vinkki viimeistellä versio verkkokurssi vauhti vastaus vapaa valmistua valinta vaihe tässä työstä työ työskennellä tyyli tutkia tutkijat tutkija tutkielma tuottaa tuntua tunti tunnelma tunne torstai tiivis tietokone tieteellinen tiedottaa tieto teos teksti tekeminen tehtävä teema tee tavoite tausta tarvita tarkoitus tarjota tarina tapahtuma tampere tammi tallentaa taito säästää säännöt syy syntyä suunnittelu suunnitelma suunnitella suhde sivusto sisältää sisältö seuraus seuraava selvittää saada rohkea research remes ratkaisu raportti rakentaa rakenne päätöksentekijä pää päiväkirja pyrkiä prosessi proposal projekti pro pohtia pitää pituus perustuva perustelu perusasia perheyrittäjyys parantua paperi palvella palaute palata ottava ottaa osoittaa oppilaitos opiskelija opinnäytetyö op ongelma ohjaaja ohjata odottava näkökulma näkyä nostaa nimi neuvoa muoto muistiinpano mitä miettiä merkitys menetelmä me martti margit mannila mahdolliset mahdollinen lähde lähdeluettelo luku luonto luonnos lukija lukemisen lukea lisätä lista lause laitokse käyttää käyttäjä käsikirjoitus kysymys kynä kuvio kuva kuunnella kustannusosakeyhtiö kulunut kirjoitus kirjoittaa kirjoittamiseen kirjoittaja kirjoitettu kirjallisuus kieli keskustelu keskustella keskeinen kehittää kehittyä kappale kantaa kalenteri kahdeksan kaavio jää jättää järjestys joutua jokainen jatkaa istua ilmiö idea hän hyväksyä huomata https hirvonen helsinki helpottaa harkita harjoitus hallita hahmo gradu esittää esitellä esimerkki erityinen ehdotuksia avainsana avain auttaa arvioida anu antaa alusta alku ala aktiivinen ajatus ajatella ajattelu aineisto aika aihe aalto 2017 2015 2014 2013