Tänään on 24.11.2017 07:24 ja nimipäiviään viettävät: Lempi, Lemmikki, Sivi ja Siv. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Suomen Karhu

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 16-9 tulee kuluneeksi tasavuosia Krakovassa syntyneen kuningatar Katariina Jagellonican kuolemasta Tukholmassa vuonna 1583. Katariina Jagellonica ( 1. marraskuuta 1526 Krakova – 16. syyskuuta 1583 Tukholma ) oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Ruotsi-Suomen herttuatar ja sittemmin Ruotsin kuningatar . Katariinan isä oli Puolan kuningas Sigismund I ja äiti Bona Sforza , joka oli milanolaista ruhtinassukua.    Drottning Katarina av Sverige, född polsk prinsessa Jagellonica. Puolan prinsessa Suomen herttuatar – (1562–1563) Ruotsin kuningatar – (1567–1583) Kustaa Vaasa perusti Turussa vieraillessaan 27. kesäkuuta 1556 Suomen herttuakunnan tuolloin 18-vuotiaan poikansa Juhana-herttuan jäädessä Turun linnaan lääninherraksi. Vierellään Juhanalla oli rakastajattarensa Kaarina Hannuntytär, Innamaan porvarissukua. Kaarina synnytti Juhanalle neljä lasta. Katariina puolestaan varttui kuninkaan hovissa Krakovassa ja sai hyvän kasvatuksen. Hänet naitettiin 11 vuotta nuoremmalle Suomen herttua Juhanalle Vilnassa 4. lokakuuta 1562 . Avioliitto oli poliittinen; se oli osa Juhanan pyrkimyksiä muodostaa Venäjän vastainen liittoutuma. Myös Venäjän Iivana IV Julma oli yrittänyt kosia Katariina, mutta tuloksetta.       Katariina Jagellonica vankina Gripsholmin linnassa . Józef Simmlerin (1823–1868) maalaus. Juhana ja Katariina saapuivat Turkuun 24. joulukuuta 1562. Turun linnasta muodostui pienimuotoinen renessanssihovi , mutta jo vuoden 1563 syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli kehittynyt sodaksi asti. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja heidät vietiin Gripsholmin linnaan . Katariina seurasi miestään vapaaehtoisesti vankeuteen. Vuonna 1562 Juhana avioitui Puolan hallitsijan sisaren Katariina Jagellonican kanssa vastoin Eerikin tahtoa. Kesällä 1563 veljesten välinen kiista koki huippunsa Eerikin lähetettyä armeijansa Turkuun kukistamaan Juhanan. Juhana oli saanut Puolan kuninkaalta 120 000 taaleria vastaan linnoja Liivinmaalta ja Eerik vaati Juhanaa saapumaan Ruotsiin selittämään tekojaan, mutta tämä kieltäytyi. Eerik sai valtiopäivät tuomitsemaan Juhanan kuolemaan ja lähetti 10 000 miestä piirittämään Turun linnaa . Linna antautui 12. elokuuta 1563 . Juhana ja hänen puolisonsa vangittiin ja kuljetettiin Ruotsiin. Samana vuonna oli syttynyt seitsenvuotinen sota Tanskan kanssa. Sota kiristi kuninkaan ja aateliston välejä. Eerikin mielenterveys horjui entisestään toukokuussa 1567 hän vangitutti eräitä aatelisia, koska epäili heitä salaliitosta itseään vastaan. Hän päätti tappaa Sturen suvun jäseniä, ja tapaus tunnetaan nimellä Sture-murhat. Eräässä vaiheessa vangittua Katariinaa uhkasi jopa joutuminen Venäjälle, kun Iivana IV ehdotti Eerikille, että Katariinaa voitaisiin käyttää panttivankina Puolan painostamiseksi. Vankeusaikana Katariina synnytti kolme lasta, Isabellan, joka eli puolitoistavuotiaaksi, Annan ja Sigismundin , josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas .     Sigismund oli Ruotsin kuninkaan Juhana III:n ja puolalaisen ruhtinatar Katariina Jagellonican poika. Katariina oli Puolan kuninkaan Sigismund I:n tytär ja Sigismund II:n sisar ja kuului ylhäiseen Jagiełło-sukuun. Uskonnoltaan Sigismund oli katolilainen äitinsä mukaan. Juhana-herttua purjehtii 20. kesäkuuta 1562 Turusta Danzigiin tuodakseen puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican Suomeen. Aluksena on Henrik Hannunpoika Innamaan luotsaama Ursus Finlandicus eli Suomen Karhu. Valpuri Innamaan mies Henrik Hannunpoika Innamaa oli turkulainen kauppias, jonka nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1549. Henrik osallistui Juhana-herttuan kosiomatkalle Puolaan ja Turun raadin toimintaan. Juhanan vagitsemiseen vuonna 1563 päättyi myös Henrik Innamaan ura. Juhana-herttua ja Puolan kuninkaan sisar Katariina Jagellonica menevät naimisiin 4. lokakuuta 1562 Vilnassa vastoin Eerik-veljen tahtoa. Juhana tulee etukäteen valmistelemaan Suomen herttuattaren tuloa Turkuun ja muu seurue saapuu myötäjäisineen ja hoveineen kaupunkiin jouluaattona. Joulun lisäksi he viettävät 8 kk Turun linnassa, tuliaisjuhlien kestäessä kahdeksan päivää.     Mukana pariskuntaa seuraa kuudenkymmenen hengen hovi, johon kuuluu suomalaisia, ruotsalaisia, puolalaisia ja saksalaisia ylimyksiä, mannermaisen tunnelman edustaessa puolalais-italialaista hovikultuuria. Hovissa aterioi päivittäin yli 600 henkeä, kaakeliuunit ovat uusinta uutta Suomessa, samoin ruokailussa käytettävät haarukat. Ennennäkemätön uutuus oli myös riisipuuro. Juhana III ( ruotsiksi Johan III , ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592 ) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568 – 1592 . Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556 – 1563 . Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas .    Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti. Herttuaparin vankeutta Gripsholmin linnassa kesti syksyyyn 1567, jolloin Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Saman vuoden syyskuussa Juhana huudettiin Ruotsin kuninkaaksi, ja 10. heinäkuuta 1569 Katariina kruunattiin miehensä rinnalla Ruotsin kuningattareksi. 1500-luvun lopulla katolilaisuuden merkitystä haluttiin lisätä. Kuningaspari vieraili usein Vadstenassa ja Katariina tuki Vadstenan luostarin toimintaa. Myös Naantalin luostari koki viimeisen lopulta lyhyeksi jääneen kukoistuksensa.    Minnespenning över kung Johan III och drottning Katarina Jagellonica. Katariina kuoli muutaman vuoden sairastelun jälkeen Vadstenan linnassa marraskuussa 1583. Sairautena oli mm. kihti.       Drottning Katarina Jagellonicas gravvård i Uppsala domkyrka. Juhana-herttua joutui Turussa ollessaan riitoihin veljensä, kuningas Eerikin kanssa haaveillessaan omasta valtakunnasta, johon kuuluisi Suomen lisäksi osa Baltiasta ja hänet tuomitaan 7. kesäkuuta 1563 kuolemaan, kun säädyt katsovat hänen syyllistyneen avunantoon viholliselle ja vehkeilyyn kuningasta vastaan. Ruotsin ja Puolan välille syntyykin sota Baltian maiden omistamisesta. Eerik XIV tarjoaa veljelleen nöyryyttäviä antautumisen ehtoja, joihin herttua ei suostu. Neuvottelut päättyvät 17.  heinäkuuta ja Juhana varustaa linnansa puolustukseen Korppolaisvuoren, jonne linnasta pääsee venesiltaa pitkin yli Aurajoen. Heikinmarkkinoilla 18. kesäkuuta Juhana pitää turkulaisille itsensä syyttömäksi vakuuttavan puheen. Antti Sigfridinpoika Rålambin piiritysjoukot laskevat maihin Hirvensalossa ja osastot leiriytyvät Korppolaismäen juurelle Vilkkilän niitylle sekä joen toiselle puolelle Tallimäelle. Juhanalla on noin 1200 miestäja piirittäjillä Iivari Maununpojalla ja Klaus Flemingillä 12000 miestä ja 19 laivaa Hannu Maununpoika Björnramin komennuksessa. Turun linnan piiritys aloitetaan 20. kesäkuuta ja Korppolaisvuori valloitetaan elokuun 3. päivä yöllä. Linna selviää vielä 40 valtaustikapuun voimin tehdystä hyökkäyksestä, mutta ei enää Korppolaismäeltä tulevasta tykkitulesta, jossa parissa päivässä ammutaan 300 kuulaa romuttamaan varustuksia. Lopulta varusväen huomio kiinnitetään tervalla voideltuun hevoseen, joka sytytetään tulee ja lopulta hyökkäys onnistuu.    Juhana antautuu 12. elokuuta ja herttuapari viedään 24. elokuuta Ruotsiin Gripsholman vankilaan. Katariina seuraa miestään vapaaehtoisesti, eikä suostu vapauteen, vaan näyttää vihkisormustaan, jossa lukee Nemo nisi mors - ei mikään muu kuin kuolema. Sotaväki ryöstää linna ja polttaa vaakahuoneen. Laamanni Jöns Knuutinpoika toimii pahimpana ryöstäjänä, kohdistaen huomionsa mm. herttuan rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären kalleuksiin.  Samalla Kustaa Vaasan poikien valtataistelu oli myös uskontaistelua katolilaisuuden ja luterilaisuuden välillä : Etenkin Turussa oltiin valmiita hylkäämään luterilaisuus ja siihen antoi pontta myös Juhana III vuonna 1576 laatima "Katolisen ja oikeauskoisen kirkon mukainen Ruotsin kirkon liturgia", joka tunnetaan nimellä Punainen kirja. Kustaa Vaasan pojista Erik ja Kaarle olivat kalvinisteja. Kun kuningas Juhana III kuolemasta aikoinaan 1592 ilmoitettiin turkulaisille, tehtiin se täällä suomenkielisellä julistuksella, olihan Juhanan isä poikansa Turkuun jättäessään huolehtinut siitä, että Juhana sai täällä myös suomenkielen opetusta, kun kerran Suomessa vaikutti. Punaisen kirjan Turussa 16-9 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: äiti vuotias voidella vierailla viedä venäjä veli varustaa vapaus vapaaehtoinen vanki vankila vankeus valpuri vaihe vaasa uutuus uusin ura uppsala tytär turku turkulainen tuomola tuomio tunnelma tuli tuki tukholma toukokuu toiminta tasavuosi tappaa tapaus tanska tahtoa syyskuu syntyä synnyttää syksy sverige suku suomessa suomi suomalainen sota sisar simo sigismund saksalainen saapua ruotsi ruotsalainen riisipuuro päivä puoliso puola punainen pukeutua prinsessa polttaa poika pitää osallistui opetus näyttää nimi neuvottelu nemo neljä naimisiin naantali muutama muu muodostua muodostaa mies marraskuu maa maalaus lähetti luostari lokakuu lisätä linna lasta laiva käyttää kustaa kuolla kuolema kuningas kuningatar kung knuutinpoika klaus kirkko kirja kesä kesäkuu kehittyä kaupunki kauppias katarina katariina kasvatus karhu kahdeksan kaarle kaarina jöns jäsen julma juhana joulu joulukuu jouluaatto jonne jokiu italialainen isä isabella iivana iii hän hyökkäys huomio herttua henrik henki heinäkuu hannuntytär hannu¨ haluta erik elokuu ehto ehdotus eerik baltia avioliitto aurajoki arvonimi antti 2017