Tänään on 12.12.2017 10:21 ja nimipäiviään viettävät: Tuovi ja Tove. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Oppitori: Tornion kielen sanakirja

Julkaistu: · Päivitetty:

Johdanto Sanakirja perustuu omiin havaintoihini muualta Suomesta tänne muuttaneena ja asuttuani täällä jo neljännesvuosisadan. Sanastoon valittujen sanojen käyttö ei välttämättä rajoitu Tornion seutuun, mutta on täällä yleisempää kuin erityisesti etelässä, jossa kuulijalle oudot sanat "sattuvat korvaan". Tornion kieli kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin ja on läheistä sukua Ruotsin puoleisen Tornionlaakson meän kielelle. Myös Suomen puolella murteessa on runsaasti samoja ruotsalaisperäisiä lainasanoja kuin muissa länsimurteissa mutta vähemmän kuin meän kielessä (lue lisää meänkielestä). Tornion kieli sisältää paljon aineksia myös lapin murteesta. Lukuisat sanat muistuttavat suomen kielen sanoja, mutta tarkoittavatkin usein jotain aivan muuta, mikä kuulostaa usein huvittavalta suomalaisen korvissa. Tornion kielelle on ominaista vanhan aineksen säilyminen muuttumattomana vuosisatojen ajan. Torniossa näyttäisi olevan systemaattinen yhdyssanojen osien erilleenkirjoittaminen tavallista yleisempää. Pari esimerkkiä:  Internetin chatissa teksti: "Hakemus paperit oli hukassa - joku kesä harjoittelija sihteeri."  Toinen omituinen yhdyssanalöytö erään teollisuuslaitoksen ruokalistassa: Kolmen kaalenkeitto Verbin 3. persoonan preesensissä on säännöllisesti sanavartalon konsonantin kahdennus, minkä vuoksi kuulostaa siltä kuin puhuttaisiin aina konditionaalissa, esim. "mennee, tullee" (suom. menee, tulee). Sama konsonantin kahdentuminen esiintyy myös substantiiveilla, esim. "Käypi katteeksi" (suom. käy kateeksi), " Tullee kallaa", (suom. tulee kalaa), tehhään = tehdään. Sama piirre esiintyy myös savon ja oulun murteissa. "Hoon päälle" puhuminen on yleisempää Tornionjokivarressa pohjoiseen mentäessä ja muualla Lapissa. Passiivin preesensin h noudattaa samaa kaavaa kuin eteläpohjanmaan murre, esim. mennähän => menhän, ollahan => olhan (tai menhä ja olha). Omituisempaa on hoon lisääminen pitkien vokaalien keskelle: "Tehetkö sen? Jo vain mie tehen." Toisinaan hoon käyttö on melko epäsäännöllistä tornionkielessä: "syöhmään, sauhnaan, kolhmeen". H:n käytöstä on tehty kielitieteellisiä tutkimuksia, ks. Vaattovaara ja Mantila, ns. Lappi-stigma: menhän methän. Muita konsonanttien käytön erikoispiirteitä on infinittivimuodossa: juossa, pessä pro juosta, pestä.  Lopuksi vielä meänkielinen lausahdus, joka voisi olla tornionlaaksolaisten motto: "Ei se kannatte olla ylön varma. Soon kohta parempi ko vähän hunteeraa." Monet ovat lähettäneet sanaehdotuksiaan, mutta olen jättänyt lisäämättä sanastoon länsimurteissa yleisiä ja laajasti muuallakin tunnettuja (usein ruotsalaisperäisiä) sanoja kuten kahveli, kihveli, ranttu, nisu, valskata, nästyyki, teefati ja kartiini. Samoin olen jättänyt listalta yleiset puhekielen sanat kuten rapakaari ja ryökäle. En ole lisännyt sellaisiakaan sanoja, joiden merkitystä en tiedä, ja joiden merkitystä ei ole selvitetty ehdotuksissa, esim.: karehtua, kisuta, kooli, jöö, hollari ja tursata Suurkiitokset kaikille torniolaisille ja ex-torniolaille avustajille sanaehdotuksistanne ja huomautuksistanne! Sanahakemisto •aikunen - saaha aikuseksi •emäntä •grilli (29.8.06) •havillinen •heijata (18.10.05) •hellu •hilla (29.8.06) •het •huilata •häätyä •jähiä (18.3.06) •jänes (22.11.05) •joppaus (27.7.05) •junan tuoma •kaale •Kainuu, Kainuunjoki •kaltto (21.11.05) •karkotettujen alue •kasuta •kehata •keskessä •kiekka •kiikkua •kilauttaa •kilolasit (29.8.06) •kläppi •knapsu •kossi (5.8.04) •kuikuilla (27.8.06) •kylästellä •laittaa (11.5.04) •lappapuuro •leeti (17.6.06) •loova •luve (21.6.04) •maiva •muutampi •myräkkä •märsätä •nasahtaa (18.11.04) •nukkua ponniin •nöyrä •ookata •parkua (18.10.05) •perustaa (20.10.04) •piettää •pikkuhousut (29.8.06) •pirhauttaa, pirrauttaa (5.8.04) •poikkinainti, naia poikki •polttiainen (30.5.04) •porista, porisuttaa •potkuri •pottu •pukata •puolain (17.6.06) •puuhastella •pystö •päntiöhnään •pää, panna asia jonkun päähän •pöljätä •pörrö •pörssi •pössi •rapea •raponen (30.11.04) •rokastaa, rokastus •rookki •ruukata, pruukata •suvi •saikata •sinkua •sinni •sivakat, sivakoida • sölökä (17.6.06) •suijjua •taakottaa (12.1.2006) •tikkuri •tukka •tyär(ä) •vaarain (17.6.06) •vaihettaa •vaimo •vares (22.11.05) •vasiten (4.8.05) •vasittu •vastoin päin •veikkosten (2.12.06) •vetasta (11.05.04) •vietellä •vinkka •viskutella •visto (4.8.05) •visuta •yhäkseen Selitykset ja esimerkit A 1.aikunen, saaha aikuseksi = saada jtk aikaan, aikaiseksi "Saa nähä, mitä ne saa aikuseksi" E 2.emäntä = vaimo (aviopuoliso), vrt. vaimo 3.grilli = makkarakioski 4.havillinen = tarpeeton, joutilas, johonkin välttävä. "Siehän olet havillinen tähän hommaan" (Joudat tekemään...) 5.heijata = heilahdella, vaihdella, huojua 6.hellu = heila, tyttö- tai poikaystävä. 7.hilla = lakka (marja) 8.het = he (mon. 3. persoonapron.) "Het tehit sen." = He tekivät sen. 9.huilata = kulkea virran viemänä tai laskea kelkalla/suksilla mäkeä 10.häätyä = täytyä "Mie häyn sanoa ette..." 11.jähiä = viivytellä, jahkailla "Itse jähin sen lähettämisen kanssa." 12.jänes = jänis 13.joppaus = salakuljetus (Tornionlaaksossa kulttuuriperinteenäkin arvostustettu elinkeino, josta on tehty oopperakin) 14.junan tuoma = a) muualta Tornioon muuttanut, b) etelän hiihtolomalainen  Termillä on selvä negatiivinen arvolataus - "junan tuomien" vuoksi kuulee sanottavan jopa vanhan hyvän ajan Tornion menneen pilalle.  Joku vanhus (yli 50 v) puolestaan muistelee: "Ennen täällä tunsi jokaisen vastaantulijan - nyt enää joka toisen."  Ihanne(hiihtoloma)turisti olisi sellainen, joka lähettää vain rahat, mutta ei koskaan tule itse paikalle. Periaatteesta on hiukan tingitty ja siksi toivotaan Kemin lumilinnankin houkuttelevan turisteja. K 15.kaale = taimi, (kaali?) "Potut on jo kaalella." 16.Kainuu, Kainuunjoki = Kalix, Kalixjoki (Ruotsissa Norrlandin maakunnassa 50 km Torniosta) 17.kaltto = kalteva, kallellaan 18.karkotettujen alue = muualta tulleita terästehtaan työntekijöitä varten rakennettu asuntoalue kaupungin reunalla. Tämäkin on negatiivinen ilmaisu, jolla ilmennetään vierasvihamielisyyttä. 19.kasuta = kasvaa (prees. kasuaa, imperf. kasusi) 20.kehdata = viitsiä, jaksaa. "Nostatko sen säkin peräkärryyn! En mie nyt kehtaa." Tästä on torniolaisen huomautus, minkä mukaan sana ymmärrettäisiinkin normaalisti, s.o. uskaltaa rohjeta. 21.keskessä = kesken "Se on vielä keskessä." 22.kiekka = kierros "Mie hiihin kolome kiekkaa." 23.kiikkua = nousta, esim. hinta, käyrä jne., ei siis tarkoita hinnan tai käyrän heilahtelua (kiikkumista) vuoroin ylös ja alas. 24.kilauttaa = soittaa puhelimella. "Mie kilhautan sulle." 25.kilolasit = aurinkolasit 26.kläppi = lapsi (ilm. yleislappilainen sana) 27.knapsu t. napsu, naismaisesti käyttäytyvä tai pukeutuva miespuolinen henkilö 28.kossi = lohenpoikanen 29.kuikuilla = hakea, etsiä jotakin. Rautakaupan henkilö asiakkaalle: "Kuikuile tuolta hyllyjen luota." 30.kylästellä = käydä vierailulla. L 31.laittaa = hankkia "Pekka laittoi uuen auton." 32.lappapuuro = vispipuuro 33.leeti = pitko 34.loova = laatikko M 35.luve, olla lupeissa = olla odotettavissa "TE-keskuksen avustusta on lupeissa hankkeelle 216000 euroa" 36.maiva = muikkua isompi, siikaa pienempi Perämeressä elävä lohikala (aito muikku on pienikokoisempi ja esiintyy vain järvissä) 37.muutampi = muutama "Hyä hillanpoimintakeli - ei ole ko muutampi sääski." = Hirveästi hyttysiä lakkasuolla. 38.myräkkä = lumipyry 39.märsätä, kläppi märsää = itkeä, lapsi itkee N 40.nasahtaa = osua kohdalleen "Nasahti Lotossa 6 oikein." 41.nukkua ponniin = nukkua pommiin, täkäläinen muoto on väärin kuultu lainasanonta 42.nöyrä = vaatimaton, vähään tyytyväinen "Pottu on nöyrä kasvi " 43.ookata = olla kyydissä mukana, vrt. ruots. åka "Olen lähössä Luuleoon, lähekkö ookammaan?" P 44.parkua = valittaa, itkeä 45.perustaa = olla kiinnostunut, tahtoa "Emmä met perusta." 46.piettää = pitää "Me pietettään omistajan puolta" (24.6.04) 47.pikkuhousut = shortsit 48.pirhauttaa, pirrauttaa = soittaa puhelimella, vrt kilhauttaa 49.poikkinainti = naimisiinmeno rajan yli suomalaisten ja ruotsalaisten kesken 50.polttiainen = nokkonen 51.porista = keskustella, porisuttaa = jututtaa "Siitä häätyy porista Pentin kansa.". "Häätyy porisuttaa Penttiä." 52.potkuri = potkukelkka (vrt. lentok. propelli) 53.pottu = peruna, myös kaikissa yhdyssanoissa: pottumaa, pottumuussi. Katso myös kaale 54.pukata = 1) työntää, esim. potkukelkkaa 2) synnyttää "pukkasi lapsen" 55.puolain = puolukka 56.puuhastella = puuhailla jotakin, tehdä työtä (vrt. yleiskielessä vähättelevä merkitys puuhastelu) 57.pystö = pysty "Pietä pää pystössä!" 58.päntiöhnään = yhtenään, "Siitä puhuttaan päntiöhnään." 59.pää, panna asia jonkun päähän = panna jonkun syyksi 60.pöljätä = pelätä, ei siis johdannainen sanasta pöljä (vrt. pörrö). "Et suinkhan sie pölökää? Jo vain mie en ainaskhan pölökääkkää." 61.pörrö = hullu. "Olekkos aivan pörrö" ei tarkoita, että sinulla olisi hiukset pörröllään. 62.pörssi = rahakukkaro, lompakko 63.pössi = hullu "On pössi mies." R 64.rapea= runsas, reilu jne määrästä puheen ollen (vrt suomeksi rapea näkkileipä) "Pakkasta on rapeat 20 astetta." 65.raponen = häävi, vrt rapea "Ei se ollut raponen saalis." 66.rokastaa (roastaa) = kalastaa painolla varustetulla heittosiimalla, jossa on useita isoja koukkuja (nykyisin kielletty pyyntimenetelmä) 67.rookki = oven haka (koukku, vrt. ruots. krok) 68.ruukata, pruukata (meän kieli, vrt. ruots. bruka) = olla tapana "Ruukaaks sie käyä Jantusela?" S 69.saikata = toimia huonosti/väärin 70.sinkua = venyä 71.sinni = sisu, sitkeys. "Yritä sinnillä vaan!" 72.sivakka, sivakoida = suksi, hiihtää "Mie kävin illalla jäällä sivakoimassa. " 73.suijjua = vääntyä, taittua 74.suvi = suojasää, ei siis kesä (ilm. yleislappilainen sana) 75.sölökä = selkä  T 76.taakottaa = merkitä ylös, pitää kirjaa 77.tikkuri = villapaita, "Yhen tikkurin kesä", normaalin lämmin lapin kesä, kun yhdellä villapuserolla tarkenee. 78.tukka = häpykarvat (lähinnä koululaiskielenkäyttö) 79.tyär(ä)= tyttö, tytär, nuori nainen V 80.vaarain = vadelma 81.vaihettaa = vaihtaa (keskenään). "Vaihetehhaanko?" 82.vaimo = nainen vrt emäntä 83.vares = varis 84.vasiten = varta vasten, tarkoituksella 85.vasittu = tiettyyn tarkoitukseen tehty/sopiva ("Siihen pittää olla vasittu työkalu") 86.vastoin päin = päin vastoin 87.veikkosten = toki, totta kai, tietysti "Ei veikkosten", vrt. "Ei ainaskhan"; "Jo veikkosten". vrt "Jo vain" 88.vetasta = vetää, vetäistä "Vetase oven kahvasta." 89.vietellä = viettää esim. juhlaa 90.vinkka = tuuli "Ulukona käy kova vinkka." 91.viskutella = kuiskata "Tuu tänne niin mie viskuttelen sulle." 92.visto = omituinen, oudon-, pahannäköinen (tavallinen sana muuallakin Suomessa) 93.visuta = säästää (kuluja) "Nykyhään visuttaan kaikesa." 94.yhäkseen = yhtenään "Joo ei se oo Linuxi mikhän ko yhäkseen kaatuilee."

Avainsanat: visto vispipuuro virta villapaita viettää vetää varma varis vanhus vaimo vaihtaa vadelma v tänne työntekijä tytär tyttö tuuli tutkimus turisti tukka tornio teksti tarkoitus taimi tahtoa säästää sääski synnyttää suvi suomi suomeksi suomalainen suojasää suku suksi soittaa sisältää sisu sinä siika sihteeri shortsi selkä savo sanakirja sana saalis saada ruotsi ruotsalainen reuna rapea rajan raha pörssi päähän pää puolukka puhelin pro potkukelkka porista poikaystävä pohjoinen pitää pienempi pestä perustaa peruna persoona pentti pelätä pari paperi panna paino oulu osua omituinen omistaja nöyrä nuori nukkua noudattaa negatiivinen nainen muutama muualla murre muoto muistella muikku motto mitä mies merkitä merkitys lämmin lumipyry lompakko laskea lapsi lappi lakka laittaa laatikko käydä kyyti kulkea kova koukku kierros kieli kesä keskustella keskus kaupunki katso kasvi kasvaa kansa kainuu kaava jää jänis juosta juna juhla jolla jaksaa itkeä itku ilmaisu ilta hyttynen hylly hullu hukassa hiukset hinta hilla hiihtää henkilö hankkia hakea haka grilli ex etsiä etelä esimerkki emäntä elävä aurinkolasi aste asiakas alue aines 90