Tänään on 17.10.2017 01:04 ja nimipäiviään viettävät: Saana, Saini ja Saga. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Jyrki Virolainen: 1116. Niinistölle vain 156 000 kannattajakorttia

Julkaistu: · Päivitetty:

                                                                                    Roni Rekomaa/Lehtikuva Niinistön kampanja täydessä käynnissä kesäkuun alussa Hakaniemen torilla. Ehdokas itse väittää venkoillen aloittavansa kampanjassa vasta 6.12. jälkeen. 1. Tasavallan presidentti Sauli Väonämö Niinistö (69) kertoi tokokuun lopulla Mäntyniemesä, että hän hakee kuuden vuoden jatkokautta presidenttinä. Hän sanoi kuitenkin, ettei lähde kokoomuksen - Niinistö nousi vuoden 2012 vaaleissa presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana - tai minkään muunkaan puoluen ehdokkaaksi vaan asettuu ehdolle valitsijayhdistyksen ehdokkaana, jos tätä varten perustettu kampanjatoimisto saa kerätyksi riittävän määrän kannattajakortteja.   2.  Kampanjaporukka, jota on vetänyt Sauli Niinistön vanha kaveri ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Heikki A. Ollila, kertoi tänään, että kannattajakortteja on allekirjoitettu yhteensä noin 156 000 kappaletta. Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokaan pitää lain mukaan kerätä  (Vain) 20 000 kannattajakorttia, joten Niinistön kampanja ylitti tavoitteen selvästi.  3. Korttien määrää on hehkutettu suomalaiskansallliseen tyyliin kovasti ja estoitta.  Kampanjan vetomies Heikki A. Ollila on tietenkin itse pitänyt "omaa saavutustaan" ja 156 000 korttia suorastaan "mykistävänä" määränä. Mykistävänä ja "todella suurena märänä" saavutusta pitää myös Junkkari-blogissaan HS:n Marko Junkkari. Ilta-Sanomien toimittaja Mika Lehto puolestaan on sitä mieltä, että määrä on "suorastaan huikea"," ennennäkemättömän suuri" jne. Yli-innostus on tällaisissa tapauksissa suomalaisille niin kovin tyypillistä.  HS:n J-P. Raesteen kirjoittaman jutun otsikko toitottaa, että "ovela taktiikka luo onnistuneesti mielikuvaa koko kansan presidenttinä. Jasså, mutta kokonaan toinen asia on, uppoaako moinen viekastelu ja oveluus läheskään koko kansaan. Kukaan ei ole sentään vielä luonnehtinut Niinistöä "Vanhaksi ketuksi". Toimittajille voitaisiin julistaa kisa siitä, kuka heistä keksii "huikeimman" luonnehdinnan 156 000 kortille. 4. Itse en pidä kannattajakorrttien määrää mitenkään suurena saatikka mykistävänä, huikeana, ihmellisenä yms. saavutuksena. Kortteja kerättiin sentään ympäri Suomea yli kolme kuukautta ja keräämistä varten oli pantu pystyyn 120 keräyspistettä; kortteja oli mahdollista myös tulostaa netistä. Erilaisia keräystapahtumia järjestettiin peräti yli 500. Kesällä ihmiset liikkuivat sankoin joukoin erilaisissa tilaisuuksissa, festareilla, matalousnäytelyissä, lukuisilla juhannusjuhlilla, ravikilpailuissa, Porin Jazzeissa, Savonlinnan oopprajuhlilla jne, jne., joissa kortteja tietenkin myös kerättiin innolla. Veikkasin toukokuun lopulla julkaisemassani blogijutussa, että kannattajakortteja saadaan helposti kerättyä ainakin 200 000 kappaletta, tästä määrästä jäätiin nyt kuitenkin selvästi. Sauli Niinistön oma kampanja, jota hän on tosiasiallisesti käynyt jo monta kuukautta, eli hänen osallistumisensa eri puolilla maata monenkirjaviin tilaisuuksiin ja kissanristiäisiin on toki myös "ajanut" ihmisiä  allekirjoittamaan kortteja.  5. Miksi kortteja piti ylipäätään piti silti kerätä noin kauan ja innokkaasti, sillä kannattajayhdistyksen perustamiseenhan olisi riittänyt oikein hyvin 20 000 kortin kokoon saaminen? Vastaus on yksinkertaisesti se, että Sauli Niinistön ja hänen kampanjaväkensä tavoitteena oli näissä "korttisulkeisissa", jotka muistuttavat jonkinlaista esivaalia,  muille ehdokkaille piti ns. lyödä luu kurkkuun ja osoittaa, että ovat liikkeellä täysin turhaan. 6. Kannattajakorttien kerääminen oli siten tarkoitettu voimannäytöksi, mutta ketä tällainen inhottava, etten sanoisi suorastaan ällöttävä, pullistelu oikeastaan hyödyttää? Muiden ehdokkaiden kannalta jo Sauli Niinistön venkoilu tyylii  "kampanjoida vai eikö kampanjoida" oli ylimielisyyden ilmaus ja hänen asettautumisensa kannattajayhdistuksen ehdokkaaksi itse asiassa täysin turha manööveri, koska kaikki kuitenkin tiesivät, että Sauli Niinistö edustaa nimenomaan kokoomuslaisia arvoja ja on vaaleissa ensi sijassa hyvin toimeentulevien kansalaisten ehdokas. Vaikka Sauli venkoili viikko- ja kuukkausikaupalla ehdokkaaksi asettumisellaan, kaikki kuitenkin valllan hyvin tiesivät, että hän on ilman muuta ehdokas. 7. Iltapäivälehtien poliittiset toimittajat -  I-S:n Timo Haapala tietenkin kaikkein etunenässä - ovat jo viikko- tai kuukausitolkulla - kirjoittaneet, että presidentinvaalit olisivat jotenkin turha näytös, koska muilla ehdokkailla ei olisi kuitenkaan Niinistöä vastaan minkäänlaisia mahdollisuuksia. Kannattajakorttien määrän nyt selvittyä nämä "huutelut" ovat tietenkin vain voimistuneet. Mutta eihän asia tietenkään näin ole, sillä presidentinvaalit ovat demokratiassa aina merkittävä asia, eikä tämä tosiasia muutu miksikään sen vuoksi, että yksi ehdokas on selvä ennakkosuosikki. Vaalit antavat äänioikeutetuille ihmisille omakohtaisen mahdollisuuden vaikuttaa ja lausua mielipiteensä. Istuva presidentti haluaisi tietenkin tulla valituksi jo ensimmäiselä äänestyskierroksella, mutta kun vaalissa on mukana 5-6 muutakin ehdokasta, tuon tavoitteen saavuttaminen ei ole helppo tehtävä eikä itsestään selvyys. Niistä ihmisistä, jotka äänestävät jotakuta muuta kuin istuvaa presidenttiä, monet menettelevät näin siksi,  että haluavat nimenomaan vastustaa istuvan presidentin uudelleen valintaa.  8. Itse en äänestänyt Sauli Niinistöä vuoden 2012 vaaleissa enkä tule tietenkään äänestämään häntä tälläkään kertaa. Niinistön näytöt presidenttinä ovat suhteellisen vaatimatonta luokkaa, mutta ennen kaikkea vierastan miehen vähemmän sopivaa luonteenlaatua sekä kiihkeää ja aivan äärimmäisyyksiin vietyä kansansuosion tavoittelua. Olen monissa blogijutuissa jo yksilöinyt syitä, joiden vuoksi en voi kannattaa Niinistöä ja hänen uudelleen valintaansa. Hän on tyypillinen pikkupolitikointiin ja viekasteluun taipuvainen venkoilija, omahyväinen besserwisser, kaksinaamainen ja kaksoisstrategioihin viehättynyt poliittinen peluri, sangen keskinkertainen juristi, joka vetoaa mielellään mutta lähinnä vain hämäystarkoituksessa oikeusvaltioon ja oikeusjärjestykseen, hillittömällä kiihkolla ja alinomaan lennumaisesti virnistellen ja ihmisiä kättellen kampanjoiva ehdokas, vaikka selittelee ovelasti venkoillen (muka) aloittavansa kampanjansa vasta 6.12. jälkeen jne.   9. Ihmisten ei ole suinkaan pakko äänestää Sauli Niinistöä, vaikka siihen on viekkaalla kanntajakorttimanööverillä pyrittykin, ja vaikka "kaikenmaailman" politiikan toimittajat, tutkijat ja Niinistön poliittiset tukijat ym. kuinka ja paljon kailottaisivat kritiikittömästi Niinistön ylivertaisuutta. Niinistö ei ole todellisuudessa ylivertainen ehdokas, vaan loppujen lopuksi aivan tavallinen poliitikko, joka hiiltyy siinä missä muutkin poliitikot. Tämä nähtiin mm. Sauli Niinistön vierailulla Valkoisessa talossa ja vierailun jälkimainingeissa. Koko kansan presidentiksi ja "maan isäksi" Niinistöllä ei todellisuudessa ole edellytyksiä.  Niinistö on mielellään luonut mielikuvaa, että hän ja vain hän voisi menestyksellisesti johtaa Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta maan ulkopolitiikaa ei voida perustaa pelkkien mielikuvien varaan. Niinistö on tehnyt toki lukuisia valtio- tai työvierailuja muihin maihin ja vastaanottanut kotimaassa korkeita päättäjiä mm. Venäjältä, Kiinasta, Japanista jne. Tällaisten tapaamisten avulla luodaan kuitenkin lähinnä vain mielikuvaa presidentin muka ylivertaisista kyvistä, mutta todellisuudessa noissa lyhyissä keskusteluissa ei voida vaikuttaa ulko-ja turvallsuuspolitiikkaan sitä eikä tätä. 10.  Minä en pidä Sauli Niinistöstä enkä hänen tavoistaan ja tyylistään, mitäpä sitä kieltämään. Onneksi tulevissa presidentinvalissa on monta hyvää ja pätevää ehdokasta, jotka itse voin hyvin perustein asettaa Sauli Niinistön edelle. He eivät venkoile ja kieroile eivätkä puhu epäselvästi sinne tänne kierrelleen ja kaarellen,  vaan puhuvat suoraan ja selkokielellä ja katsovat keskustelukumppaneitaan reilusti silmiin. Heillä on erinomaiset edellytykset johtaa Suomen ulko- ja turvallisuspolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikkaan kuuluu myös maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikkapolitiikka, joiden suhteen Suomi ei ole Sauli Niinistön kaudella onnistunut. lähimainkaan hyvin. 11. Presidentti ei suinkaan johda maan ulkopoliitikkaa yksin, vaan hän työskentelee yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli maan hallituksen kanssa; näin sanotaan perustuslaissa (93 §). Suomessa ulkopolitiikan hoitamiseen osallistuvat presidentin ohella monet muutkin ihmiset ja piirit, kuten pääministeri, ulkoministeri, hallituksen utva, UM ja sen monet ulkopolitiikkaa työkseen tekevät pätevät virkamiehet, erilaiset ulkopoliittiset tutkimuslaitokset ja instituutiot, jotka ovat puollollaan korkealuokkaisia tutkijoita, suomalaiset suurlähettiläät, eduskunta ja sen ulkosianvaliokunta asiantuntijoneen jne. Näitä kaikkia tahoja ja niihin kertynyttä pätevää asiantuntijuutta tasavallan presidentti ja maan halitus voivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtessaan hyödyntää. 12. Nyt päättyneesssä "Sauli Niinistön omassa esivaalissa" eli kannattajakorttien kerusssa Niinistön kampanjatoimisto sai 3,5 kuukautta kestäneiden ponnistelujen jälkeen taakseen  150 -160 000 kannattajaa. Tämä on varsin vähäinen määrä, kun otetaan huomioon, että presidentinvaaleissa on noin 4,5 miljoonaa äänioikeutettua ihmistä, joista äänestää ennakkoon ja vaalipäivä 28. tammikuuta todennäköisesti  noin 3,3 miljoonaa kansalaista. Jotta toista äänestyskierrosta ei tarvitsisi järjestää, parhaiten menestyvän ehdokkaan tulisi saada ensimmäisellä kierroksella noin 1,5 miljoonaa ääntä. Ennustan, että kukaan ehdokkaista, ei edes istuva presidentti, tähän kykene, vaan valtakunnassa joudutaan toimittamaan toinen äänestyskierros. 13. Matti Vanhanen on tänään Ilta-Sanomien hastattelussaan kritisoinut Sauli Niinistön kaksoisstrategiaa, jossa kannattajat ovat olleet liikkellä, mutta itse ehdokas ei ole ollut ehdokkaansa. Oikein, vaikka itse kyllä toteaisin, että kyllä kansa tietää, siis sen että Sauli Niinistö on faktisesti ollut ehdokas jo Mäntyniemessä toukokuunlopulla pitätmästään tiedotustilaisuudesta lähtien. Kansa on myös nähnyt erinomaisen hyvin, millaisella kiihkolla ja intesiivisyydellä Saulio Niinistö on kampanjaansa vetänyt, vaikka mies itse on koko ajan vain venkoillut ja väittänyt hoitaneensa vain tasavallan presidentille kuuluvia velvollisuuksia. Selkokielellä ilmaistuna Niinistö on siis yrittänyt "kusettaa" kansaa, mutta kansa ei ole toki ollut niin tyhmä kuin presidentti on ylimielisyydessään kuvitellut.

Avainsanat: vaalikampanjointi ulkopolitiikka presidentinvaalit 2018 niinistön vaalikampanja niinistö sauli matti vanhanen kannattajayhdistys (vaaleissa) ääni äänestää äänestys ympäri yksin voida voi virkamies viikko vierailu venäjä vastustaa vastaus varaa vanhanen vanha valtioneuvosto valtio valtakunta valkoinen valitsijayhdistys valinta vaikuttaa vaalit vaalipäivä ulkoministeri ulko tänne työskennellä tyypillinen tyhmä tutkijat turha tulostaa toukokuu tosiasia tori toimittaja timo tietää tehtävä tavoite tavallinen tasavalta tarvita tapaus tammikuu talo taktiikka suomi suomessa suomalainen suhde silmä savonlinna sauli sanomien saada roni pääministeri puhua presidentti presidentinvaalit pori politiikka poliittinen poliitikko pitää perustettu perustaa peluri otsikko osoittaa osallistua onnistua onni ollila näyttö näytös niinistö netti muka mika mies merkittävä matti marko maa maata lähde lyödä luu luoda luokka lehto lausua käynnissä kurkku kotimaa kortti kokoomus koko kisa kiina kierros kesä kesäkuu keskutelu kerätä kaveri kausi kansanedustaja kansalainen kansa kannattaja kannattajakortti kampanja järjestää julistaa jonkinlainen johtaa japani instituutio innokas ilta ihminen häntä hän hyödyntää hs helppo heikki hallitus hakaniemi festarit erinomainen erilainen entinen ennakko ehdokas edustaa eduskunta edellytys demokratia blogi asettua arvo alku