Tänään on 14.12.2017 06:15 ja nimipäiviään viettävät: Jouko ja Ove. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Sairaan rakas elämä: Minä olen historiaa

Julkaistu: · Päivitetty:

Olen kiitollinen kaikille niille, jotka ovat tehneet valtavan työn kootessaan Kukkojen ja Rogelien sukupuut pantaviksi kansiin ja kirjoihin. Minä olen hyvin kiinnostunut historiasta, ja omat sukujuuret saavat sen elämään. Kaikkia sukututkimustietoja ei ole pantu koviin kansiin, mutta onneksi olen saanut muutakin sukuaineistoa. Nykyään on kirkonkirjoja skannattu verkkoon, mikä varmasti auttaa tutkijoita, mutta silti aikaa varmasti palaa. Minulla ei ole kärsivällisyyttä tuollaiseen tiedonkeruuseen eikä myöskään hankalien ruotsiksi kirjoitettujen käsialojen lukemisen opettelemiseen. Valmiiksi kerättyjä tietoja tutkin mielelläni. Sukupuissa voi olla kirjausvirheitä eivätkä verisukulaisuudet muutenkaan ole aina varmoja. Kirkonkirjoihin perustuvat sukutiedot antavat noista puutteista huolimatta hienon ja runsaan näkökulman omaan taustaan varsinkin, jos jaksaa tutustua myös pitäjähistorioihin, joista saattaa löytyä jopa tietoja omista esivanhemmista. Ainakin voi tutustua siihen maailmaan, jossa omat esivanhemmat ovat eläneet. Isäni on kotoisin Viipurinläänin Pyhäjärveltä. Kyseisen kunnan historiateosta laadittaessa on yhtenä informanttina ollut isäni isoisä, minkä vuoksi teos on erityisen kiinnostava. Merikarviasta on tehty ansiokas pitäjähistoria kuten Ahlaisista, josta äitini isä oli kotoisin. Merikarvian historiasta muistankin tuttuja sukunimiä. Ahlainen, joka kuuluu nykyään Poriin, on Merikarvian naapurikunta. Menemme vaimoni kanssa huomenna Turun kirjamessuille. En tiedä onko täällä antikvaarinen osasto kuten Helsingin messuilla. Jos on, voisin taas etsiä kiinnostavia pitäjä- tai sukuhistorioita.   Olen ajatellut jakaa sukuni nimet kahdeksi erilliseksi luetteloksi. Tämä on luonteva jako, koska äitini on lännestä ja isäni idästä. Tämän jaon kautta nimien tutkiminen on varmaan kiinnostavampaa. Voisin myös merkitä kunkin sukupuussani olevan nimen varhaisimman edustajan syntymäpaikan. Sukunimet ovat kulttuurihistoriaa. Tämänpäiväisessä Hesarissa on hyvin kiinnostava artikkeli sukunimien historiasta: Hyrynsalmelaisista joka kuudes on Heikkinen . Itä-Suomessa nimet ovat siirtyneet isälinjassa sukupolvesta toiseen. Länsi-Suomessa on useammin käytetty talojen nimiä. Ostin joskus Helsingin kirjamessuilta Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen Suomalaiset sukunimet (1993). Kirjassa kerrotaan nimien levinnäisyydestä ja alkuperästä. Näitäkin tietoja on kiinnostavaa yhdistää sukupuihin ja paikallishistoriaan. Sukutietoa on tietenkin nykyään myös runsaasti saatavissa verkosta. Luultavasti yleistyvät geenitestit tulevat vahvistamaan ja heikentämään kirkonkirjojen osoittamien sukulaissuhteiden oikeellisuuden todennäköisyyksiä. Ha haa!  Vaimollani on ollut hyvä nenä. Hän on antanut minulle joululahjaksi vuonna 2004 Kazuo Ishiguron tunnetuimman teoksen Pitkän päivän ilta, joka lienee tekijän tunnetuin teos.  Pidin kovassti tuosta hienosta kirjasta. Ishiguro on nyt ilmoitettu Nobelin kirjallisuuspalkinnon seuraavaksi voittajaksi.

Avainsanat: alkuperä artikkeli auttaa edustaja etsiä heikkinen helsinki hesari historia hän itä ilta isoisä isä jakaa jaksaa joululahja kiinnostava kiinnostavaa kiitollinen kirjamessu kirja kulttuurihistoria kunta käytetty lukemisen luonteva länsi löytyä merkitä messut minä nenä nobel onko onni osasto palaa pirjo pori päivä ruotsi sirkka suomessa talo teos tieto turku tutkia tutustua vaimo varma verkko voi voittaja äiti kirjallisuus sukujuttu