Tänään on 11.12.2017 18:59 ja nimipäiviään viettävät: Tatu, Taneli, Daniel, Dan ja Daniela. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Simonpoika Villi

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 12-10 voimme juhlistaa mm. Reijo Mäen, Pavarottin, Esko Salmisen tai vaikkapa Uno Cygnaeuksen, suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan syntymäpäivää. Itsekin kävin ensimmäisen luokkani kansakoulua juuri Cygnaeuksen kansakoulussa tuossa Koulukadulla Yliopistonkadun päässä, kun asuin silloin siinä lähellä niin paloherkässä purkutalossa Koulukatu 7:ssä.   Uno Cygnaeus ( 12. lokakuuta 1810 Hämeenlinna – 2. tammikuuta 1888 Helsinki ) oli suomalainen pappi, joka tunnetaan Suomen kansakoulun isänä.   Mutta minullepa kelpaa tällä kertaa juhlan aiheeksi vain pappismies, joka syntyi 12-10 1708 Tyrvään pitäjän Vehmaan kylässä Villin taloon. Simo Heikinpoika ja Kaisa Eerikintytär antoivat seitsemännelle lapselleen nimeksi Anders Simonpoika. Jee. Jälkipolvet tuntevat miehen paremmin nimellä Anders Lizelius.   1708 – Antti Lizelius , suomen kielen uudistaja ja pappi (k. 1795 )   Simonpoika pääsi Turun katedraalikouluun vuonna 1725 ja Turun Akatemiaan 1731. Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu , joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276   Niinkuin niin monen senaikaisen, opintielle joutuneen kansanlapsen, niin Antti Simonpojankin elämän alkuvaiheet ovat sangen hämärät. Hänen lapsuusvuotensahan sattuivat maamme historian raskaimpiin aikoihin, Isonvihan vuosiin. Muutoinkaan Turun akatemian nimikirja ei paljon kerro talonpoikaissyntyisten ylioppilaitten, n.s. "ensi polven miesten" nuoruudenpäivistä. Lizeliuksellekin on riittänyt vain maininta: ,,Född 1708, Tyrvis, bondeson"   Rovasti Antti Lizelius  1708 - 1795 Antti Lizeliuksen elämän vaiheet 1708 Syntyi 12.10 Tyrväällä Vehmaan kylässä 1735 Filosofian maisteri Turun akatemiasta 1737 Vihittiin papiksi 1739 Avioitui Katarina Saliniuksen (k. 1759) kanssa 1741-1761 Pöytyän kirkkoherra 1758 Mynämäen rovastikunnan lääninrovasti 1758 Raamatun suomennos ilmestyi 1760 Avioliitto Hedvig Gadolinin (k. 1802) kanssa 1761-1795 Mynämäen kirkkoherra 1776 ”Suomenkielisten Tieto-Sanomien ” toimittaja 1776 Uusi Raamatun suomennos ilmestyi 1795 Kuoli 15.10 Mynämäessä Tiedossamme ei ole, kuinka Antti Simonpoika Villi joutui opintielle. Mutta nähtävästi hänkin kuului niihin lahjakkaihin nuorukaisiin, joihin ensi sijassa seurakunnan papisto kiinnitti huomiota m.m. -lukusijoilla, niitähän taas Isonvihan jälkeen oli alettu pitää. Toukokuun 31 päivänä I731 Andreas Simonpoika Lizelius sitten saa päästötodistuksen Turun katedraalikoulusta, ja vasta tästä ajankohdasta alkaen on verrattain tarkoin, tiedossamme hänen elämänsä vaiheet. Päästötodistuksen saatuaan hän kirjoittautui kesäkuun 3:ntena ylioppilaaksi Turun akatemiaan, tullen Satakuntalaisen osakunnan jäseneksi. Turun akatemiantori Hän pääsi Turun katedraalikouluun vuonna 1725 ja Turun Akatemiaan 1731. Hänestä tuli Mynämäen kirkkoherra ja ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden Suomenkielisten Tieto-Sanomien päätoimittaja. Lehden näytenumero ilmestyi 1775 ja tilattuna se ilmestyi vuoden päivät 1776 kahdesti kuukaudessa. Litzelius oli suomen kielen uudistajia, ja mies otti oikeinkirjoituksessa käyttöön c:n sijasta k:n. Ciitos siitä. Näytenumero Suomalaiset Tieto-Sanomat, syyskuu 1775. Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti . Lehti ilmestyi kahdesti kuukaudessa Turussa vuonna 1776 . Sen näytenumero ilmestyi syyskuussa 1775 nimellä Suomalaiset Tieto-Sanomat . Lehden toimittaja sekä päätoimittaja oli Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius . Antti Lizelius alkoi julkaista Suomenkielisiä Tietosanomia vuoden 1775 lopussa. Lehti ilmestyi vain reilun vuoden. Esikuvana oli ”Åbo Tidningar”, Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen sanomalehti, jota hän kirjoituksillaan avusti. Lizeliuksen sepittämä tervehdysruno, jolla lehti alkoi, sisälsi lehden ohjelman pääpiirteissään: Mieltykähät Mieluisesti Oppimahan Omillanne Suomen Selwillä Sanoilla , Lukemahan , Lausumahan , Toimehenkin Tuottamahan Toimituxia Tylyjä , Tietojakin Toimenpita , Sanomita Samowita Suomexi Sanottawita , Kirian Kautta Kuuluwita , Kuuluwita , Kaikuwita , Meijän Maamme Manterilla , Satamilla , Saarikoilla , Moisioisa Muhkehisa , Majoisa Myös Matalisa . Antti Lizelius ( 12. lokakuuta 1708 Tyrvää - 15. lokakuuta 1795 Mynämäki ) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies. Hän toimi Mynämäen kirkkoherrana vuodesta 1769 . Hän oli ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien , julkaisija lehden ilmestyessä vuosina 1775 – 1776 sekä kahden raamatunpainoksen kielentarkastaja. Lizeliuksen tarkastama Raamattu ( Biblia ) oli Suomen kirkossa käytössä 1930-luvulle asti ja eräät herätysliikkeet käyttävät niitä edelleen. Lizelius otti ortografiassa käyttöön c:n sijasta k:n. Raamatun käännökset Taitavana suomenkielen taitajana ja ”pyhien kielten ” tuntijana Lizelius sai tehtäväkseen koko Raamatun kielen oikeinkirjoituksen tarkistamisen, ajanmukaistamisen sekä käännösvirheiden oikaisemisen. Uusi laitos ilmestyi vuonna 1758. Hän vastasi myös vuoden 1776 painoksen käännöksestä. Tämä Vanha Kirkkoraamattu oli käytössä meidän päiviimme saakka. Tehdessään raamatunkäännöstyötä Pöytyällä Antti Lizelius alkoi ensimmäisenä kirjoittaa kirkonkokousten pöytäkirjoja myös suomeksi. Tätä tapaa hän jatkoi Mynämäessä. Säätyläisten läsnä ollessa pöytäkirjat kirjoitettiin kuitenkin ruotsiksi. Pöytäkirjoista löytyy myös hänen ohjeensa kuudennusmiehiksi valituille: ”Kirkon miesten tulee käyttä heitänsä caunisti ja siwiästi, ilman on heillä nijncuin muiden perään catzoilla caxi kertainen wastaus, ja hyljätän pois kirkon miehen wirasta”. 1776 Raamattu oli Lizeliuksen suurtyö. Lizelius oli myös 1758 Raamatun työmyyrä ja hänen käsistään lähti esitys hyväksyttäväksi. Köyhäinhoito Antti Lizeliuksen ehdotuksesta päätettiin Pöytyällä vuonna 1758 kerätä sunnuntaikolehdit vaivaisten hoitoon ja perustaa köyhäinmakasiini, ”Waiwaisten Wara-aitta” , ensimmäisenä koko maassa. Makasiiniin ostettiin vaivaiskassan säästövaroilla vuosittain viljaa, jota keväisin lainattiin siemeneksi tarvitseville talonpojille. Korkoa perittiin 5 kappaa tynnyriltä. Makasiinin tuotto käytettiin köyhäintalon asukkien hyväksi. Hallanaralla, katovuosien vaivaamalla Pöytyällä tämä lainamakasiini saavutti kansan suosion. Mynämäkeen Lizelius aikaansai köyhäinmakasiinin vuonna 1767. Perinteinen köyhäinhoito perustui siihen aikaan lahkoihin eli ruotuihin. Muutama talo muodosti ruodun joka hoiti yhden ”vaivaisen”. Hoito ei aina ollut riittävää ja seurauksena oli häiritsevää kerjuulla käyntiä. Lizelius korvasi ruodut taloilta perittävällä köyhäinverolla , joka koottiin viljana ja papuina köyhäinhuoneen ylläpitoaittaan. Kaikkein huonokuntoisimmat siirrettiin v. 1763 rakennettuun Helijärven köyhäintupaan, joka oli myöhemmin laajennettu useita rakennuksia käsittäväksi. Parempikuntoiset, muualla asuvat köyhät, saivat kassasta avustuksen ylläpidokseen. Köyhäinhoitoon kerättiin varoja myös maantien varressa seisseen vaivaisukon avulla. Köyhäinhoidon uudistusten pyörteissä Lizeliusta syytettiin köyhäinkassan varojen väärinkäytöstä. Vaivaisukonkin tuottamien rahojen epäiltiin päätyneen sokerin ostoon kirkkoherran omaan talouteen. Puhuttiin Lizeliuksen ”sokeriäijästä”. Varusmestari Mittler syytti Lizeliusta useassa kokouksessa väärinkäytöksistä ja sai aikaan köyhäintilien tarkastuksen. Mitään epäselvää ei tileistä kuitenkaan löytynyt. Tämä päivä muistetaan myös YK:n historiasta, kun Hrutshev paukutteli siellä kengällä pöytään 1960, ja Lontoosta, kun eräs nainen alistettiin siellä 1681 piiskarangaistukseen hänen osallistuttua politiikkaan. Hyi hyi tuollaisia politiikkaan osallistujia. Waiwaisena Turussa 12-10 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: 1960 2017 akatemia anders andreas antti asua avioliitto cygnaeus elämä esitys esko filosofia gadolin hedvig helsinki historia hoito hämeenlinna hän isonviha isä jolla juhla juhlistaa julkaista kaisa kansakoulu katarina katedraalikoulu kerätä keskiaika kesäkuu kevät kieli kirjoittaa kirkkoherra kirkko koko kokous koulu koulutus kuolla kuukausi käyttää köyhä laitos lehti lokakuu lontoo luku maa maisteri mies muistaa munkki muualla muutama mynämäki nainen ohjelma oikeinkirjoitus osallistuja pappi papisto perinteinen perustaa pitää politiikka polvi puhua päivä päätoimittaja pöytä raamattu rakennus reijo rovasti ruotsi ruotsinkielinen sana sanomalehti sanomat sanomien seurakunta simo sisältää sokeri suomalainen suomeksi suomi suomenkielinen suomenkieli suomennos suosio syntymäpäivä syyskuu talo talous tammikuu tapa tieto toukokuu toimittaja tuli tuomola tuotto turku tyrvää uusi v vaihe vanha vara varressa vihkiä vilja villi vuosi yk ylioppilas