Tänään on 24.11.2017 13:09 ja nimipäiviään viettävät: Lempi, Lemmikki, Sivi ja Siv. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Astelen, katselen...ihmettelen: Kouluunmeno

Julkaistu: · Päivitetty:

7- vuotias kouluunmenijä Toinen koulupäivä ja minä olen niin innoissani. Onko nyt kaikki repussa, eväät, maitopullo ja ne puolukat ?Äläkä sitten heiluttele sitä reppuas kovin, ettei se paperipussi hajoa ja puolukat oo muusina siellä repussasi. Nenäliina on essusi taskussa ja muistakin, sitä nenää ei pyyhitä hihansuuhun. Menet poikien matkassa metsän halki suorinta tietä eikä sitten jäädä leikkimään mennessä eikä tullessa. Näin sitä äiti saatteli muistutuksin minua matkaan velipoikien mukana ekan luokan syksyllä. Kouluunmeno jännitti ja koulumatkakin, joka oli sitä suorinta tietä yli kolme kilometriä. Ensin se tuntui pitkältä, mutta yhdessä kulkien matka taittui nopsaan. Liiankin nopsaan ja usein sitä myöhästyttiinkin koulusta kun jäätiin johonkin leikkimään ja unohdettiin se aikakin. Tänään kyllä oltiin ajoissa, koska velipojilla oli kiire tavata kavereitaan jonkun jännän kesällä tapahtuneenjutun vuoksi. Koulun pihalla oli paljon lapsia. Ekaluokkalaisia vielä ujostuttaa uudet koulukaverit, muut luokkalaiset ovat innoissaan tavatessaan kesäloman jälkeen toisensa. Kuulumisia kysellään ja kerrotaan innokkaasti ja kovaäänisesti. Eilen järjestäjäksi valittu tokaluokan Leena osaa jo tottuneesti soittaa välituntuikelloa, jolloin kaikki järjestyvät pituusjärjestyksessä jonoon koulun portaikon eteen. Tytöt omiinsa ja pojat toiseen. Ryntäys  eteiseen, vaatteet naulakkoon ja luokkaan juoksu eilen määrätyn istumajärjestyksen  mukaan periaatteella tyttö/ poika vierekkäin kahdenistuttavan pulpetin vierelle. Kaikki seisovat nyt ja opettaja siirtyy  harmonin edessä olevalle tuolille alkaen soittaa aamuvirttä. Sanoja en osaa eikä kukaan muukaan oppilaista laula, mutta opettaja hoitaa homman, minusta hänellä on kaunis, kantava ääni ja pidän siitä kovasti. Istumaan, kehottaa opettaja ja siirtyy korokkeellaolevan openpöydän taakse itsekin istumaan, antaa katseensa kiertää jokaiseen oppilaaseen kohdistuen ja tokaisee sitten sillä opemaisella tempolla: Aloitetaanpa sitten !  Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi ....tässä vaiheessa jähmetyn paikoilleni. Missäs Pirkko eilen saamasi IPadisi on ku se ei ole esillä ja jatkaa vielä samaa puhettaan: tänään opetellaan softan tekemistä pohjaksi laskutoimituksilla. IPadihan on teille kaikille tuttu jo viskarista ja eskarista päiväkotiajoilta. Jotain tutunkosteaa tunnistan kasvoillani. Ruska seisoo vieressäni kysyvin silmin ja häntää heiluttaen. Puskee kuonollaan kylkeeni ja kellauttaa itsensä ympäsi seljulleen merkaten minut laumaansa. Niin se tekee joka aamu. Läppärini löytyy yöpöydältäni, näpelöin sitä eilen vielä iltamyöhäsellä tätä tehtävää suunnitellen.  Luojan kiitos, IPadia ei näy missään. Sen verran tokkura on hävinnyt, että tattis vaan Ruska kun herätit mun tosta painajaisesta ! Ja nythän tästä oli sekin hyöty, että niin vaikea tehtävä osoittautukin helpoksi tään myötä. Läppäriä osaan juuri ja juuri käyttää, siinäkin usein on mummo lumessa ja myös kumossa. Jo 7-vuotias lapsenlapsenikin osasi minua neuvoa tietokoneasioissa pari vuotta sitten. Enkä varmaan pärjäisi tämän päivän koulussa tällä elämäni oppimäärällä. mutta enhän olekaan 2000 -  luvun seitsenvuotias vaan kuusi vuosikymmentä + seitsemän, joka yhteensä  on 67. Sen verran olen oppia saanut  ja osaan laskea sen ilman laskintakin ja se riittää minulle !

Avainsanat: aamu antaa eteinen eväs halki hoitaa homma innokas jatkaa jokainen juoksu jännittää kaunis kesä kesäloma kilometri koulu kuusi käyttää laskea leena leikkiä lumi luoja luokka matka metsä minä mummo muut neuvoa onko opetella opettaja oppia paperipussi pari pirkko poika portaikko puolukka päivä ruska silmä soittaa syksy tasku tavata tehtävä tuntua tuoli tuttu tyttö tässä vaatteet vaihe vaikea valittu vuotias äiti ääni