Tänään on 12.12.2017 22:06 ja nimipäiviään viettävät: Tuovi ja Tove. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Itsenäinen Suomi

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 13-10 tulee kuluneeksi tasavuosia Georg Magnus Sprengtportenin kuolemasta Pietarissa vuonna 1819. Hän oli Suomen itsenäisyyden uranuurtaja, joka halusi erottaa Suomen Ruotsista omaksi valtiokseen Venäjän tuella. Hänen hautansa löytyy Pietarista Vasilin saarelta. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu) ( 16. joulukuuta 1740 Gammelbackan kartano , Porvoo – 13. lokakuuta 1819 Pietari , Venäjä ) oli Ruotsin ja Venäjän politiikassa vaikuttanut kreivi. Hän on Suomen ensimmäisen kadettikoulun isä sekä autonomisen Suomen ensimmäinen, joskin lyhytaikainen kenraalikuvernööri . Sprengtportenin asema Suomen historiassa on kiistelty ja ristiriitainen. Häntä on luonnehdittu niin maanpetturiksi kuin kansallissankariksikin. Myös Sprengtportenin Suomen itsenäistymispyrkimysten motiiveista vallitsee epäselvyys: oliko kyseessä puhdas isänmaallisuus vai halu kostaa Ruotsin kuninkaalle ja päästä Suomen kenraalikuvernööriksi. Vuoden 1790 helmikuussa Turun hovioikeus ehti jo tuomita miehen poissaolevana kuolemaan vehkeilystä kuningasta ja isänmaata vastaan; burit avog sköld mot konung och fädernesland, att mista lif, ära, gods och adelskap . Jo valtiopäivillä 1786 hän vastusti avoimesti Kustaa III :n valtaa ja kävi venäläisten ministerien kanssa salaisia neuvotteluja ajatuksestaan irrottaa Suomi Ruotsista asevoimin. Seuraavana vuonna Sprengtporten liittyi Katariina II :n kutsusta Venäjän palvelukseen. Vuosien 1788 – 1790 sodassa hän oli mukana Venäjän armeijassa sotimassa Ruotsia vastaan. Omaa joukko-osastoa Sprengtportenille ei annettu, vaan hän toimi eräänlaisena "poliittisena upseerina". Sodan päätyttyä Sprengtporten ajautui epäsuosioon Ruotsin tuomittua hänet petturiksi ja Katariina II:n petyttyä Sprengtportenin kyvyttömyyteen kääntää suomalaiset puolelleen.  Edelfeltin Porilaisten marssi. Sittemmin  Sprengtporten laati Suomen sotaa varten Suomen valtaamiseksi ensimmäisen hyökkäyssuunnitelman, jota pienin muutoksin alettiinkin toteuttaa 21. helmikuuta 1808 alkaen talvihyökkäyksenä, talvisotana.  Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen , kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit (Suomi) liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi. 1. joulukuuta 1808 Sprengporten nimitettiin ensimmäiseksi Venäjän kenraalikuvernööriksi Suomeen kreivin arvolla. Hän ei enää saavuttanut suomalaisten suosiota, vaan monet pitivät häntä maanpetturina. Viimeiset kymmenen vuottaan hän vietti eläkkeellä ja kuoli lopulta epäsuosittuna ja unohdettuna Pietarissa. Keisari Aleksanteri I nimitti 1.12.1808 Sprengtportenin Suomen kenraalikuvernööriksi, jossa ominaisuudessa hän luki keisarin hallitsijanvakuutuksen maaliskuussa 1809 Porvoon valtiopäivillä.   Jouduttuaan riitaan ylipäällikkö von Knorringin kanssa hän kuitenkin pyysi eron kenraalikuvernöörin tehtävästä, mikä hänelle kesäkuussa 1809 myönnettiinkin erittäin armollisessa muodossa.  Ansioistaan Venäjän palveluksessa  hänet korotettiin kreiviksi. Hänen seuraajakseen kenraalikuvernööriksi Turkuun nimettiin Michael Andreas Barclay de Tolly, jota seurasi tehtävässä 1812 Gustaf Mauritz Armfelt. De Tollya kunnioitetaan Pietarin katukuvassa näyttävällä patsaalla Nevski Prospektilla siinä Kazanin kirkon edustalla.. Michael Andreas Barclay de Tolly ( ven. Михаил Богданович Барклай-де-Толли , Mihail Bogdanovitš Barklaj-de-Tolli , 27. joulukuuta ( J : 16. joulukuuta) 1761 – 26. toukokuuta ( J : 14. toukokuuta) 1818 ) oli ruhtinas ja Venäjän keisarikunnan sotamarsalkka . Valtakaupunki Turussa 13-10 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: 2017 aleksanteri andreas armeija armfelt asema edusta eläke erottaa gustaf hallinto halu helmikuu historia hovioikeus hän häntä iii isä isänmaa itsenäinen itsenäisyys jolla joukko joulukuu kartano katariina keisari kenraalikuvernööri kesäkuu kirkko kuolema kuolla kustaa kääntää lokakuu maaliskuu magnus marssi mauritz michael mot pakottaa pieni pietari pitää pohja politiikka porvoo puhdas päästä ranska ruotsi salainen simo sota suomi suosio tasavuosi tehtävä toteuttaa tuki tuomita tuomola turku valta valtiopäivä venäjä venäläinen viettää yrjö