Tänään on 24.11.2017 05:45 ja nimipäiviään viettävät: Lempi, Lemmikki, Sivi ja Siv. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Aili-mummon arkea: Pieni kukka ikkunalta

Julkaistu: · Päivitetty:

Omenat maassa ja... TULEN TYHJÄLLE  PIHALLE Tulen tyhjälle pihalle,  sinä naurat nurmikossa; annan ovelle kättä, sinä heinissä heliset; seison yksin lattialla, sinut sylistä löydän. Nosta lähteestä vettä, kahdet kasvot läikähtävät. Äsken lähdit, jo palasit; tulit takaisin minussa. Päivät, elämän helmet, yö menee lankana lävitse. Seulon vuosien vesiä. Käsiin jää jaettu elämä, pitkä tie, suuret mutkat, päivien pikkuiset tuvat, pienet ikkunat tuvissa, pienet kukat ikkunoissa. Kun ovat päivämme luetut, työ tehty, pelipelattu, pikkuiset tuvat lukossa, laudat tuvan ikkunoissa, helmet nauhoiksi nidottu, nauhat pantu kannen alle, jää meidän yhteinen ilomme, työn ilo, ilon ilo, surun ja sateiden ilo, suon ilo, siipien havina, lintujen ikuinen lento. Se meiltä jää, sen jätämme, pienen kukan ikkunalta. - MATTI ROSSI - Omenat puussa! Valitsin äsken kuvia tähän postaukseen, jotka ovat äskettäin otettuja. Aukaisin Runon Maa-teoksen, josta aukeni kirja Matti Rossin (alias Olavi Kokko, 1934-2017) runon kohdalta. Kuin olisi kohtalon sormi, joka sen teki, niin nappiin se osui. Aikaisemmin en muista montakaan Rossin runoa julkaisseeni tässä blogissani. Paitsi runoja Rossi kirjoitti myös dekkareita alkuperäisellä nimellään, Olavi Kokko. Hän käänsi myös kirjoja useista eri kielistä. Tunnettuja ovat mm. Rossin Shakespierre käännökset. Rossi oli kuuluisa myös laulusanoituksistaan ja jyrkästä vasemmistolaisuudestaan. Hän oli kuulunut kommunistiseen taistolaissiipeen 1970-luvulla.  Joskus Matti Rossista on puhuttu ja kirjoitettu paljonkin, varsinkin mainitsemallani 1970-luvulla. Silloin oli kommunismi kovassa huudossa, ja luultiin että se pelastaisi maailman ja sen ongelmat.  Lepopaikka, Rauhanmaa... Kävin 1975 kesällä ensimmäisen matkani Neuvostoliitossa ja Leningradissa (Pietarissa), ja tein silloin ja sen jälkeen myös 1980-luvulla havaintoja joistakin asioista. Sitä Neuvostoliittoa, josta lauluista kerrottiin, ei ollut olemassakaan! Revon radiosta tuli joka viikko tunti ohjelmaa, jossa ylistettiin napurivaltiomme ylimaallisen ihanaa elämää. Kaikki oli oikeudenmukaista ja esimerkillistä, mutta minua ja monia suomalaisia ihmetyttivät asiat, jotka koimme ja näimme omilla silmillämme. Mustanpörssin kauppa kukoisti hotellihuoneissa ja kaduilla. Vanhoista vaatteista pääsi helposti eroon, saipa niistä ihmeen paljon rahaakin, samoin sukkahousuista. Maksullisia naisia tuputettiin miesturisteille kilpaa hotelleissa, vaikka olihan niissä kerrosvalvojat. Varkauksia tapahtui kaiken aikaa sekä kadulla että hotelleissa. Hotellihuoneissa salakuunneltiin ihmisten puheita, siksi eivät kaikki uskaltaneet edes puhua ääneen, ei ainakaan maan kansalaiset. Ja parvekkeen ovet  lukittuani ulos lähtiessäni, tultuani huomasin, että joku (siivooja?) oli käynyt avaamassa ne, jotta varas olisi helposti päässyt sisälle. Onneksi minulta ei oltu varastettu tavaroita. Viime viikolla aidan yli nähtynä. Se oli sitä aikaa, nyt on kaksituhatlukua. Ajat ja valtiot ja niiden nimet muuttuvat, joko huonompaan tai parempaan suuntaan. Ja kuka meistä tietää, mikä on se     'oikea suunta' vai onko sellaista ensinkään?  Näin kauaksi olen tullut Matti Rossista. Tunnustan että hän on ollut huomattava kirjailija, runoilija ja Shakespieren kääntäjä. Todella kaikkien palkintojensa arvoinen, puolueesta huolimatta.  Jokaisella vuosikymmenellä ja -sadalla on omat murheensa. Jälkikäteen arvioituina ne ovat mielenkiintoisia. Meitä tulevat arvioimaan meitä nuoremmat sukupolvet omilla kriteereillään. Toivottavasti he eivät ole meille liian ankaria, vaikka totuuden ehkä kertovatkin... Toivotan lukijoilleni hyvää lokakuun loppuviikkoa!                         Terveisin Aili-mummo 

Avainsanat: aili blogi elämä havainto helmi hotelli hän ihminen ikkuna ikuinen jakaa jää katu kansi kansalainen kauppa kesä kieli kilpaa kirja kirjailija kirjoitettu kohtalo kokko kommunismi kukka kukat kuuluisa käsiin käsi kääntäjä lanka lento lintu lokakuu lukija lukko maa matti mummo nainen neuvostoliitossa neuvostoliitto nidottu nähdä olavi omilla ongelma onko onni ovi parveke pieni postaus puhe puhua puolue päivä radio rossi runo runoilija sinä sormi sukupolvi suomalainen suru tapahtua tie tietää totuus tuli tunnustaa tunti työ tässä vaatteet valtio vanha varas viikko yhteinen yksin italia 1994 matti rossi (1934-2017) olot neuvostoliitossa 1970-80 luvuilla runon maa toim. satu koskimies tulen tyhjälle pihalle valitut palat