Tänään on 13.12.2017 21:01 ja nimipäiviään viettävät: Seija ja Lucia. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Sairaan rakas elämä: Sjöbergien arvoitus 1

Julkaistu: · Päivitetty:

Kävimme viemässä kaksi kynttilää Naantalin hautausmaalle pyhäinpäivänä. Paikka on tunnelmallinen, aivan kirkon vieressä. Luostarikin on sijainnut aikoinaan samalla alueella. Tutkailimme samalla vanhoja hautoja, josko löytäisimme mummoni isoisän Eric Sjöbergin maallisen tomumajan paikan. Erik syntyi Randalassa  Rauman maalaiskunnassa  vuonna 1829. Rauman maalaiskunta ja Rauma yhdistettiin vuonna 1993. Jo sulautumista ennen kunnilla oli yhteinen kaupunki ja maaseurakunta. Maalaiskunnalla ei ollut omaa kirkkoa ja kunnantalokin oli Raumalla. Entisen maalaiskunnan alueella ei ole Randala-nimistä kylää, tuskin on ollutkaan. Ehkä kyseessä on talonnimi. Ehkä Erikin vanhemmat olivat renkinä ja piikana jossakin talossa, jonka nimen pappi kirjoitti muotoon Randala. Hieman ennen syntymääni on Rauman maalaiskunnan Unajassa lohkottu Rantala-niminen tila. Sellainen on siis olemassa tai on ainakin ollut. Kuinkas sattuikaan. Erikin vaimo Juliana (o.s. Birgstedt) on syntynyt Unajassa. Olisikohan Taivassalosta kotoisin oleva Julianan isä Esaias löytänyt vaimonsa Unajasta. Lovisa on syntynyt Rauman maalaiskunnassa. Esaiaksen sukunimi on ollut alunperin Rask, mikä on tyypillinen sotilasnimi. Ennen vanhaan mies saattoi ottaa uuden sukunimen, kun lähti vanhempiensa luota. Mistähän tuo Birgstedt on saatu? Erik teki elämäntyöstään suurimman osan turkishattujen tekijänä Naantalissa, näin suvussamme tiedetään. Emme löytäneet hänen hautaansa tällä käynnillä. Oli jo pimeää, eikä kaikkia tekstejä voinut lukea. Voi olla, että oikea hakupaikka olisi Rauman hautausmaa. En tiedä edes Ericin kuolinvuotta. Erikimme ammatiksi on kahdella rippikirjasivulla merkitty "form." Ehkä se on lyhenne sanasta formare, jolle Ruotsin akatemian sanakirja antaa merkitykset " arbetare som värkställer formningen (av tegel, papper m. m.); gjutare; person som förfärdigar gjutformar" ja " värktyg, apparat l. maskin(del) varmed (till-) formningen av ngt sker l. som meddelar ngt en viss avsedd form". Eivät nuo tunnu viittaavan turkishattujen tekemiseen. Tuskinpa noihin aikoihin käytettiin suomenkielessä sanaa muotoilija. Olisikohan hattumaakreilla ollut joitakin pään kokoisia kupoleja, joiden avulla voitaisiin tehdä eri kokoisia hattuja. Kupolintekijä = formare? Sain nuo rippikirjasivut nähtäville MyHeritagen avulla. Sen viitelehdellä Erikin ammatiksi on merkitty Snichare Mästaren. Siis puuseppämestari? Jos pääkupoleja on käytetty, puusta ne on varmaan tehty.  Rippikirjaan on merkitty Erikille ja Julianalle kolme poikaa: Johan Gustaf (s. 1852), Fratz Victor (s. 1853) ja Carl Robert (s. 1855). Äitini isoisä Aksel on syntynyt myöhemmin (1861), joten häntä ei näy näillä sivuilla. Viitesivulla on asuinpaikaksi merkitty (1854-1860) Koongare, Naantali. Koongare, mikä se semmoinen on? Tosin jälkimmäisen sivun yläreunassa lukee Koongaren sijaan Randakari. Saatan löytää sukulaisia nykynaantalilaisista, jos jaksan etsiä noiden Erikin poikien jälkeläisiä.   Löysin eräältä hautausmaasivustolta (haudat.genealogia.fi) pitkän luettelon Sjöbergien haudoista. Niitä on eri puolilla Suomea. Löysin yhden Sjöbergien haudan Naantalin kirkkomaalta. Oli oikein kuvakin. Etunimet Harald, Frej ja Helmi kuulostavat epätodennäköisiltä sukulaisilta. Erik on varmaan ollut suomenkielinen, ainakin hänen poikansa Aksel, äitini isoisä, oli. Raumalla on kaksi Sjöbergien hautaa, mutta Ericiä niissä ei ole. Ehkä niiden taustoja selvittämällä voisin löytää joitakin johtolankoja Sjöbergien alkuperän arvoitukseen. Eric oli käsityöläinen. Niin oli hänen poikansakin, suutari Aksel Sjöberg. Käsityöläisyys saattoi kulkea suvussa. Turkislakkien ja kenkien tekeminen ovat sukua toisilleen, kun kummassakin raaka-aineena käytetään nahkaa. Ericin isä ja isoisäkin ovat saattaneet olla suutareita tai hattumaakareita. J.W. Ruuthin Björneborgs stads historia antaa johtolangan. Kirjan lopussa on luettelo eri ammattikuntien kiltojen vanhimmista. Suutarien killan luettelossa mainitaan ensimmäisenä Erik Sjöberg, joka on toiminut vanhimpana vuosina 1764, 1769, 1774, 1776 ja 1778. Rauman maalaiskunta on varsin lähellä Poria. Olisiko joku mahdollisista jälkeläisistä asettunut Rauman tienoille ja antanut pojalleen suvun isälinjassa kulkevan etunimen? Sjöberg kuulostaa tavalliselta nimeltä, mutta se on vasta kuudennensadan tienoilla sukunimien yleisyyslistauksessa. Viime sotien aikaan ja niiden jälkeen Sjöbergejä näyttää asuneen ainakin Pohjan- ja Suomenlahden rannikoilla. Sjöbergejä on nykyään Suomessa noin 1400. Ruotsissa nimi on luonnollisesti huomattavasti yleisempi. Sjöberg kuuluu myös romanien sukunimistöön, joskaan se ei ole niistä tavallisimpia. Löytyisikö tästä selitys äitini suvun tummatukkaisuuteen? Ylimmässä kuvassa on Naantalin hautausmaalla oleva hattumaakarimestari Johan Hacklinin hautaristi.  Johan oli syntynyt vuonna 1824. Hän on hieman Ericiä vanhempi, mutta aikalaisia he ovat olleet, ehkä kilpailijoita. Ainakin heidän on täytynyt tuntea toisensa. Käsityöläisilläkin on näköjään saattanut oll varaa metalliseen hautaristiin Leipurimestari Karlsson on myös Ericin aikalainen. Liekö Erik tai Erikin rouva Juliana ostanut häneltä leipää ja joskus herkkujakin. Otapa näistä selvää Kuudennusmies Carl Gunnas on edellisiä herroja vanhempaa polvea, syntynyt vuonna 1783. Näinkin vanhoja hautoja voi löytyä. Kuudennusmiehet olivat seurakuntien tärkeitä luottamusmiehiä. Herra Carl on saanut hautansakin aivan kirkon seinän vierestä. Menipä tunteja tällaiseen. Ajatelkaa, että joku käyttää aikaansa näin. Minkäs voin, kun kiinnostaa. Mikä on Sjöbergien alkuperän arvoituksen ratkaisu?

Avainsanat: sukujuttu sjöberg historia birgstedt äiti yhteinen w voi victor varaa vanhemmat vanhempi vaimo tyypillinen tunti tuntea tunnelmallinen toisilleen tila teksti tekijä tekeminen talo syntyä suku suutari suomessa suomenkielinen suomi sukunimi sukulainen sota sivu selitys seinä sanakirja ruotsi rouva romani robert rauma rantala raaka pää puu poika person pappi paikka ottaa näyttää nimi nahk naantali muoto mummo mies löytää löytyä lukea luettelo lovisa leipä käyttää käytetty kynttilä kylä kuva kulkea kirkko kirja kiinnostaa kenkä kaupunki karlsson juliana isä isoisä häntä hän herra helmi hautausmaa hauta hattu gustaf etsiä erik eric carl antaa alkuperä akatemia aika