Tänään on 20.11.2017 19:18 ja nimipäiviään viettävät: Jari, Jalmari, Hjalmar ja Pontus. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Turun verilöyly

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 10-11 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun verilöylystä vuonna 1599. Sen toimeenpanijana oli Julma-Kalle, joka muistetaan Turussa lähinnä Klaus Fleming -vainaan parran kiskomisesta, veljiensä Eerikin ja Juhanan vainoamisesta ja lopulta siis Turun verilöylystä 10.11.1599.   Kaarle IX. Kaarle IX ( ruots. Karl IX , 4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611 ) oli Ruotsin kuningas 1604 –1611. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Turun kannalta ongelmallisinta Vaasan poikain valtataistelussa oli se, että kaupunki oli katolisen Sigismundin vankka tukikohta, kun taas Kaarle oli intohimoinen luterilaisen kryptokalvinismin sanansaattaja. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan sopimuksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsi Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.     Klaus Fleming Kaarle suoritti maihinnousun Suomeen syyskuussa 1597 kukistaakseen Sigismundia yhä kannattavan aateliston. Turun linna antautui muutamien viikkojen taisteluiden jälkeen, ja sen johto korvattiin Kaarlen kannattajilla. Kaarle joutui kuitenkin palaamaan pian Ruotsiin, jota uhkasi Puolan maihinnousu. Harvalukuiset Kaarlen puolustajat joutuivat Suomessa pian tappiolle, ja Turun linna oli jälleen Sigismundin kannattajien käsissä. Lopulta Sigismund palasi Puolaan, ja sotaretkeen pettyneenä erotti joukon Suomen johtomiehiä, joita ei pitänyt riittävän luotettavina. Syksyllä 1599 ennen kuin Sigismund ja Suomen aateliset ehtivät toteuttaa uusia suunnitelmiaan, tapahtui jälleen pelätty Kaarlen maihinnousu Suomeen.   Sigismund ( puol. Zygmunt III Waza , liett. Zigmantas Vaza , ruots. Sigismund , 20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632 ) oli Ruotsin kuningas vuosina 1593 – 1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587 – 1632 . Suomen kaikki linnat vallattiin ja taistelujen päätyttyä Kaarle toimeenpani oikeudenkäynnit, joiden päätteeksi useita Suomen johtohenkilöitä mestattiin muun muassa Turun verilöylyssä . Kaikkiaan mestattuja aatelisia oli viitisenkymmentä, ja useat muut tuomittiin vankeuteen. Kaarle myös korvasi suomalaista ylimystöä ruotsalaisilla. Turun verilöyly on Turussa 10. marraskuuta 1599 toimeenpantu joukkorangaistus, jossa mestattiin 14 Kaarle-herttuan (myöhemmin Kaarle IX ) Suomessa vaikuttanutta vastustajaa. Sigismundin ja Kaarlen valtataistelussa Kaarle löi Sigismundin joukot Ruotsissa Stågebron taistelussa 1598 ja teki sen jälkeen retken Suomeen nujertaen vastarinnan ja mestauttaen säätyjä kuulematta Suomen johtavia aatelisia . Oikeudenkäynti Sigismundin kannattajia vastaan käytiin Turussa, josta mestaukset ja vangitsemiset ulotettiin muualle maahan. Kaarlen tavoitteena oli Sigismundin suomalaisten kannattajien murskaaminen. Tuomioiden seurauksena Suomen poliittinen asema heikkeni huomattavasti, sillä kuninkaaksi noussut Kaarle piti maan johtavia aatelisia epäluotettavina. Arvid Stålarm. Suomen kuningasmielisten varsinaiset johtajat Arvid Stålarm ja Aksel Kurki saivat kuolemantuomion, mutta poliittisista syistä heidät vietiin vangittuina Tukholmaan . Nimekkäimpiä mestattuja olivat Johan Fleming , Klaus Flemingin poika Olavi Fleming , Klaus Flemingin poika Niilo Iivarinpoika , Klaus Flemingin avioton poika Sten Fincke , Hämeen linnan päällikkö Hartikka Henrikinpoika , Vuolteen säteriratsutilan omistaja Krister Martinpoika Björnram Mikael Paavalinpoika Munck , Vehmaan Nuhjalan säteritilan omistaja ja Turun linnan alipäällikkö Sigfrid Sigfridinpoika , huovipäällikkö . Tapahtuma oli rahvaalle suuri kansanjuhla ja keräsi Suurtorin täynnä väkeä seuraamaan mestaustoimenpiteitä. Miekka, jolla mm. Juhana Fleming mestattiin, on nähtävillä Tukholman kuninkaanlinnan kokoelmissa. Miekan säilään Ebba Stenbock antoi kaivertaa tekstin poikansa kuoleman muistoksi;  "Claes Flemingz ena Son halshuggen, efter Konung Carl den IX. befalning."  Halshuggen Turussa 10-11 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: viikko varsinainen vankeus valtio valita uppsala turku tuomola tuomita tuli tukikohta tukholma toteuttaa teksti tasavuosi tapahtuma tapahtua taistelu syyskuu syksy suurtori suuri suomessa suomi sten sopimus son sisällissota simo sigismund ruotsi retki päällikkö puolustaja puola poliittinen poika palata omistaja olavi oikeudenkäynti niilo muut muistaa mikael miekka marraskuu lokakuu linna käytetty käsissä kustaa kurki kuolla kuolema kuningas klaus kesäkuu kaupunki katolinen karl kannattaja kalle kaarle julma juhana joukko jolla johto johtaja isä iii hän häme huhtikuu herttua fleming enemmistö eerik ebba carl asema arvid 2017