Tänään on 18.11.2017 10:31 ja nimipäiviään viettävät: Tenho, Jousia ja Max. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Oppitori: Sanontoja joulusta + jouluvitsejä

Julkaistu: · Päivitetty:

Alatornio Joulu tulla jollottaa, oluttynnyri olala, juustokakku kainalossa, lamphaan lapa käessä! Joulu tulla jollottaa, oluttynnyri olalla, juustokakku kainalossa, lampaan lapa kädessä! (Alatornio, A. Anundi, 1933) Ei seole joulu joka päivä eikä toisin päivin pääsiäinen. Ei se ole joulu joka päivä eikä toisin päivin pääsiäinen. (Alatornio, A. Anundi, 1933) Eno Joulu juhlista jaloin pappi paras vierahista. Joulu juhlista jaloin, pappi paras vieraista. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) Joulu tuloo jollottaa, makkara, kakkara kainalossa. Joulu tulla jollottaa, makkara, kakkara kainalossa. (Eno, Kivilahden Opintokerho, ) Enne vuos lehmätä kunne joulu heilata Ennen vuosi lehmättä, kunne joulu heilatta. (Eno, A. Heiskanen, ) Hailuoto Kun on tähkätön juhannus, niin on leivätön joulu.  Kun on tähkätön juhannus, niin on leivätön joulu. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Joulu tulla jollottellee juustokämpäle käjesä.  Joulu tulla jollottelee, juustokämpäle kädessä. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Pieniä on kiiskit joulu kaloiksi.  Pieniä on kiiskit joulukaloiksi. (Hailuoto , A. Piekkola , 1933 ) Aaton aattoon se joulu loppuu.  Aatonaattoon se joulu loppuu. (Hailuoto , N. Rantasuo , 1933 ) Syystä joulu kevättä kyntteli paavali parasta talavia.  Syystä joulu, kevättä kyntteli, paavali parasta talvea. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Joulu tulla jollottellee juustokämpäle käjesä, leipäkakku kainalosa.  Joulu tulla jollottelee, juustokämpäle kädessä, leipäkakku kainalossa. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Syystä joulu, kevättä kyntteli, Paavali parasta talavia.  Syystä joulu, kevättä kyntteli, Paavali parasta talvea. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Hausjärvi Kun on joulu niin paistas ämmä toinenkin silakka.  Kun on joulu, niin paistas, ämmä, toinenkin silakka! (Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 ) Joulu kun joulu, paistas muija toinenkin silakka.  Joulu kuin joulu, paistas muija toinenkin silakka. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Tule meille Tuomas kulta, tuo joulu tullessasi.  Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessasi. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Jokaiselle joulu jotain antaa vaikkei muuta kuin päivän pitemmän.  Jokaiselle joulu jotain antaa, vaikka ei muuta kuin päivän pitemmän. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Silloin köyhällä joulu kun on vatta täys ja maha pullollaan.  Silloin köyhällä joulu, kun on vatsa täysi ja maha pullollaan. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Talvi tulee koska kerkii joulu aina ajallaan.  Talvi tulee, koska kerkiää, joulu aina ajallaan. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Kun tulis joulu ett saisi yöllä syörä.  Kun tulisi joulu, että saisi yöllä syödä. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Joulu juhlista jaloin, pappi paras vierahista.  Joulu juhlista jaloin, pappi paras vieraista. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Joulu tos ja taikina täs vaan ystävä on tipotiessään.  Joulu tuossa ja taikina tässä, vaan ystävä on tipotiessään. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Juhannus on vaan kerran kesässä mutt joulu on joka vuosi.  Juhannus on vaan kerran kesässä, mutta joulu on joka vuosi. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Juhlain juhla on juhannuskin mutt joulu se sentään jotain on.  Juhlain juhla on juhannuskin, mutta joulu se sentään jotain on. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Joulu tulee jonkerin konkerin kanss, lapset lyö leikkiä lekkerin kanss.  Joulu tulee jonkerin konkerin kanssa, lapset lyö leikkiä lekkerin kanssa. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Kun on joulu niin on joulu.  Kun on joulu, niin on joulu. Esim. tarjous on hyvin runsas. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Miksei tullu joulu sillon kun oli viinaa.  Miksi ei tullut joulu silloin, kun oli viinaa. Mies toi jouluviinat kovin aikaisin ja joi ne ennen joulua. Jouluna hän sitten sanoi kuten yllä. (Hausjärvi , M. Ylinen , 1936 - 37 ) Isokyrö On joulu likillä mutta pahalla pualella. On joulu likillä, mutta pahalla puolella. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Jopa nyt on joulu likillä kun lipiäkalat nuan huutaa. Jopa nyt on joulu likillä, kun lipeäkalat noin huutaa. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Autun auttuhun joulu loppuu. Aatonaattoon joulu loppuu. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) Joutseno Enne kesä lehmätä, ku joulu akata. Enne kesä lehmättä kuin joulu akatta. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932) Ei niin kouvuaa puuta ole, ku kataja ja koivu, ei niin suurta juhluaa ole ku juhannus ja joulu. Ei niin kovaa puuta ole kuin kataja ja koivu, ei niin suurta juhlaa ole kuin juhannus ja joulu. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932) Aattuoseha joul loppuu. Aattoonsahan joulu loppuu. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Enne kesä lehmätä, enneko joulu akata. Ennen kesä lehmättä ennen kuin joulu akatta. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Ainha tää vaivasell o joul. Ainahan tämä vaivaisella [?] on joulu. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Joulu tulloo jongertaa lihapata lingertää saavat lapset voita syyvä vanhat ämmät talkkunaa. Joulu tulee jongertaa, lihapata lingertää, saavat lapset voita syödä, vanhat ämmät talkkunaa. Ennen tapaninpäiväaamuna tekivät talkkunaa. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Tule, joulu, jonkertele, et lapset saavat voita rieskaa, ukot, ämmät olutta, viinaa! Tule joulu, jonkertele, että lapset saavat voita, rieskaa, ukot, ämmät olutta, viinaa. (Joutseno, E. Kaihovaara, 1932) Juva Enne kesäl lehmätä ennenku joulu akata. Ennen kesän lehmättä, ennen kuin joulun akatta. ( Juva, H. Jaatinen, 1932) Ennen kesä lehmätä, ku joulu akata. Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta. ( Juva, H. Karjalainen, 1932) Ei jovva joulu alla, pyhä alla pyllyllee. Ei jouda joulun alla, pyhän alla pyllylleen. ( Juva, A. E. Kolari, 1932) Ennehä kesä lehmätä enneku joulu eukota. Ennenhän kesä lehmättä, ennen kuin joulu eukotta. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Joulu se tulla jollittelloo makkara kakkara kainalossa. Joulu se tulla jollittelee makkara kakkara kainalossa. Ennen vanhaan tekivät makkaroita ja kakkaroita joulun edellä ja lauloivat lapsille. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Joulu se tulla jollottaa makkara, kakkara kaenalossa. Joulu se tulla jollottaa, makkara, kakkara kainalossa. ( Juva, S. Pätynen, 1932) Enne kesä lehmätä, enneku joulu akata. Ennen kesä lehmättä, ennen kuin joulu akatta. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Joulu tulla jollittelloo, makkara kakkara kainalossa. Joulu tulla jollittelee, makkara, kakkara kainalossa. Jouluruokana käytetään kakkaroita. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Ei jouva joulu alla, pyhä alla pyllyllee. Ei jouda joulun alla, pyhän alla pyllylleen. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Kalanti Ko joul o, nii joul o: kaks solmu kalaki anneta. Kon joulu on, niin joulu on: kaksi solmua kalaakin annetaan. (Kalanti, F. M. Karrakoski, 1931) Kun joul oo ni panna molema silaka paistel. Kun joulu on, niin pannaan molemmat silakat paisteelle. (Kalanti, A. Laaksonen, 1931) Ko joul oo ni joul o tuokk[a]st viäl toinenki silak pöyttä. Kun joulu on, niin joulu on, tuokaas vielä toinenkin silakka pöytään. (Kalanti, S. Penttilä, 1931) Kulu nii ko Huru joul. Kuluu niin kuin Hurun joulu. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Koo joull oo, nii joull oo. Kun joulu on, niin joulu on. Johtuu runsaasta kestityksestä joulun aikana. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Saama pitä joulu voitt, vaikk saappas kirnutas. Saaman pitää jouluna voita, vaikka saappaassa kirnuttaisiin. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Hae snä mennävuatist joulu. Hae sinä mennävuotista joulua! Kun ei hävinnyttä esinettä tahdota löytää. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Ko joul o, nii joul o, kaks solmu kalaki anneta. Kun joulu on, niin joulu on, kaksi solmua kalaakin annetaan. (Kalanti, Em. Tamminen, 1931) Ko joul on nii joul on pan kaks silakka paistel sano mies vaimoas. "Kun joulu on, niin joulu on, pane kaksi silakkaa paisteelle", sanoi mies vaimoaan. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Kyl se aikka viä, sano trenk joulu, kuin isäntä valitteli että on pyhiä ettei tule työtä tehdyksi. "Kyllä se aikaa vie", sanoi renki joulua, kun isäntä valitteli, että on pyhiä, että ei tule työtä tehdyksi. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Ko kerra joul oo, nii paist mamma mnul kaks silakka, sano äi. "Kun kerran joulu on, niin paista mamma minulle kaksi silakkaa", sanoi äijä. Sana kuvailee, että jouluruat tule olla mieltä tyydyttäviä. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Jost tliis joul ett sais yäll syärä. Jos tulisi joulu, että saisi yöllä syödä. (Kalanti, A. Virtanen, 1931) Tulisemp kiiru, ko emänill kolm päevä enne joulu. Tulisempi kiiru kuin emännillä kolme päivää ennen joulua. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Ko joul oo nii joul oo, panes muija toinenki silakk paistell. Kun joulu on, niin joulu on, panes muija toinenkin silakka paisteelle. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Hae sä mennavuatist joulu. Hae sinä mennävuotista joulua! (Kalanti, A. Widberg, 1931) Kiuruvesi Joulu tulla jollottaa makkara, kakkara kainalossa. Joulu tulla jollottaa makkara, kakkara kainalossa. (Kiuruvesi, M. Kärkkäinen, 1932) Joulu tulloo, juosta pittää. Joulu tulee, juosta pitää. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) On se joulu köyhälläkkii, laskiaenen laeskallakkii, laeskan pyykki laovantaena. On se joulu köyhälläkin, laskiainen laiskallakin, laiskan pyykki lauantaina. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) Oespa joulu joka päevä, toesen päevän pääsiäenen. Olisipa joulu joka päivä, toisen päivän pääsiäinen. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) Juosta pittää, joulu tulloo. Juosta pitää, joulu tulee. (Kiuruvesi, H. Martikainen, 1932) Kivennapa Joulu tulloo jonger konger. Jok siu paitais o paikattu. Joulu tulee jonger konger, joko sinun paitasi on paikattu. Kun olimme lapsia niin äijä ja mummo aina joulun edellä muistivat meille sanoa yllä olevan lauseen tarkoittaen sillä, että joulu on hyvin lähellä ja siksi pitäisi saata kaikki työt tehdyksi. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Enne kesä lehmättä enneko joulu akatta. Ennen kesä lehmättä ennen kuin joulu akatta. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Kurkijoki Niin män ko Karvisen Marin joulu. Niin meni kuin Karvisen Marin joulu. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Ennen kesä lehmättä enneku joulu akatta. Ennen kesä lehmättä ennen kuin joulu akatta. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Joulu ku joulu, paista akka toine silakka! Joulu kuin joulu, paista akka toinen silakka. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Joulu joutilaat tappaa. Joulu joutilaat tappaa. (Kurkijoki, J. Korpela, 1932) Joulu on joka vuos juhannus kerran kesässä. Joulu on joka vuosi, juhannus kerran kesässä. (Kurkijoki, J. Korpela, 1932) Joulu on lähel, vua monel se suap olla näkemättä. Joulu on lähellä, vaan monella se saapi olla näkemättä. (Kurkijoki, J. Kylliäinen, 1932) Ennen kesä lehmättä kun joulu akatta. Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta. (Kurkijoki, J. Kylliäinen, 1932) Joulu tulla jongertuap' lihapaist' lingertiäp'. Joulu tulla jongertaapi, lihapaisti lingertääpi. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Laukaa O kieroa ku Pajulaese joulu. On kieroa kuin Pajulaisen joulu. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Joulu ku joulu, tuopas akka toenenki silakka pöytää. Joulu kun joulu, tuopas akka toinenkin silakka pöytään! (Laukaa, S. Leinonen, 1936 - 37) Joulu on lähellä, mutta pahalla puolla. Joulu on lähellä mutta pahalla puolella. (Laukaa, S. Leinonen, 1936 - 37) Antti aesolla ajjaa joulu aejja alta. Antti aisoilla ajaa, joulu aidan alta. Tarkoittaa että jouluna pitäsi olla suoja. (Laukaa, L. Makkonen, 1932) Joolu juhlista korkeemp, pappi vieraesta parraamp. Joulu juhlista korkeampi, pappi vieraista parhaampi. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Oe kiero ku Pajulaese joolu. On kiero kuin Pajulaisen joulu. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Joulu juhlista jaloim, pappi paras vieraista. Joulu juhlista jaloin, pappi paras vieraista. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Ennen kesäl lehmätä kuj joulu eukota. Ennen kesän lehmättä kuin joulun eukotta. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) On veäreä ja kieroa kun pajulaise joulu. On väärää ja kieroa kuin Pajulaisen joulu. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Tämä on viimene vilukkisa [!] joulu. Tämä on viimeinen vilukissan joulu. (Laukaa, Vieno Sillman, 1932) Loimaa Ko on joulu, ni syärään molemmat silakat. Kun on joulu, niin syödään molemmat silakat. Et jouluna saa vähä herkutella. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Se on ollu ja menny niinko Hurun joulu. Se on ollut ja mennyt niin kuin Hurun joulu. Ettei sille asialle ennää mittään mahra. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Syän toisenki silakan ko kerran joulu on. Syön toisenkin silakan, kun kerran joulu on. (Loimaa, S. Sulkanen , 1933) Joulu juhlista julkisin, siks köyhäki kokkaa varoja, kettuki kenkärajoja. Joulu juhlista julkisin, siksi köyhäkin kokkaa varoja, kettukin kenkärajoja. (Loimaa, S. Sulkanen , 1933) Se on ollu ja menny niinko hurun joulu. Se on ollut ja mennyt niin kuin Hurun joulu. (Loimaa, A. Jaakkola , 1933) Kerran on joulu niin on joulu paistan vielä toisenkin silakan. Kerran on joulu, niin on joulu, paistan vielä toisenkin silakan. (Loimaa, S. Helmi , 1933) Pieniä silakat joulu kaloiksi mutta syödään niitäkin kun ei parempia saa. Pieniä silakat joulukaloiksi, mutta syödään niitäkin, kun ei parempia saa. [Edellisen sananparren lipusta.] (Loimaa, E. Säteri , 1933) Joulu aatto pitkä päivä, kaikki laiskat työnsä tekee. Jouluaatto pitkä päivä, kaikki laiskat työnsä tekee. Aikaiseen pystyyn noustaan ja varrotaan päivän loppua. (Loimaa, E. Säteri , 1933) "Kyl mä itte jottain kans tiedän" sanoi entinen ämmä kun joulu kynttilät pisti uuniin kuivumaan. "Kyllä minä itse jotakin kanssa tiedän", sanoi entinen ämmä, kun joulukynttilät pisti uuniin kuivumaan. Tietysti sulasivat. Ei viitsinyt muilta kysyä neuvoa. (Loimaa, E. Säteri , 1933) Ku joulu o, ni joulu o, ans akka toinenki silakka. Kun joulu on, niin joulu on, annas, akka, toinenkin silakka. (Loimaa, E. Juusela , 1933) Tule Tuomas, tuo joulu tullessas. Tule, Tuomas, tuo joulu tullessasi! (Loimaa, E. Juusela , 1933) Joulu o likel mut pahal puolel. Joulu on likellä, mutta pahalla puolella. Tapaninpäivänä. (Loimaa, E. Juusela , 1933) Me tuotii joulu kirkost kotii. Me tuotiin joulu kirkosta kotiin. (Loimaa, E. Juusela , 1933) Mitä ennen tuomaata tuiskaa, se joulu juomana juoraa. Mitä ennen tuomasta tuiskaa, se joulujuomana juodaan. (Loimaa, E. Juusela , 1933) Tulis joulu, et sais yällä syärä. Tulisi joulu, että saisi yöllä syödä. (Loimaa, M. Ylijoki , 1933) Pitkä ko Pirron joulu. Pitkä kuin Pirron joulu. (Loimaa, M. Ylijoki , 1933) Joulu tullee jouta kyllä avvaap porttis annat tulla kylläs meijäm bortin tunnet tervaristi rautarengas pukisarveist sarana. Joulu tulee, joutaa kyllä, avaa porttisi, anna tulla, kylläs meidän portin tunnet, tervaristi, rautarengas, pukinsarviset saranat. (Loimaa, E. Kartanonperä , 1934) Pitkä kun Pirron joulu ja soukka kun laition reki. Pitkä kuin Pirron joulu ja soukka kun laitioinreki. (Loimaa, K. Joensuu , 1933) Oli ja meni niinko Hurun joulu ja Protinkin pääsiäinen. Oli ja meni niin kuin Hurun joulu ja Protinkin pääsiäinen. (Loimaa, A. Ranta , 1933) Se on mennyttä se Hurun joulu. Se on mennyttä se Hurun joulu. (Loimaa, O. Reini , 1933) Pitkä ja pieni ko Pirron joulu. Pitkä ja pieni kuin Pirron joulu. (Loimaa, P. Ylioja , 1933) Pitkä ja pieni ko Pirron joulu. Pitkä ja pieni kuin Pirron joulu. (Loimaa, A. Vesanto , 1933) Ko kerran joulu on niin syön toisenki silakan. Kun kerran joulu on, niin syön toisenkin silakan. (Loimaa, A. Vesanto , 1933) Joulu meni mut tulpi pääsiäinen. Joulu meni, mutta tuleepi pääsiäinen. (Loimaa, V. Kankaanranta , 1933) Joulu on kerran vuoressa mutta juhanus on joka vuosi. Joulu on kerran vuodessa, mutta juhannus on joka vuosi. (Loimaa, V. Kankaanranta , 1933) Kun on joulu, niin on joulu ja syö vielä toisenkin silakan. Kun on joulu, niin on joulu, ja syön vielä toisenkin silakan. (Loimaa, H. Houkka , 1933) Syän toisenki silaka ko kerran joulu on. Syön toisenkin silakan, kun kerran joulu on. (Loimaa, A. Häyry , 1933) Tule tule Tuamas kulta tuapa joulu tullessasi mun on paitani paikattu ja nisukakkoni leevottu. Tule, tule, Tuomas-kulta, tuopa joulu tullessasi, minun on paitani paikattu ja nisukakkoni leivottu. (Loimaa, A. Häyry , 1933) Joulu tulee joukottain ja silloin jottaan saadaan. Joulu tulee joukoittain, ja silloin jotain saadaan. (Loimaa, A. Laurila , ?1933) Joulu tullee, joulu tullee, joulusta jottain saadaan. Joulu tulee, joulu tulee, joulusta jotakin saadaan. (Loimaa, A. Laurila , ?1933) Nivala Hei oksat pois sano suutari joulu kuusesta. "Hei, oksat pois!" sanoi suutari joulukuusesta. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Aatonaattoon se joulu loppuu. Aatonaattoon se joulu loppuu. Loppiainen on samana viikon päivänä ku joulun aaton aatto. (Nivala, R. Takalo, 1933) Tulis joulu että sais yöllä syyvä. Tulis joulu, että saisi yöllä syödä. (Nivala, A. Vilkuna, 1933) Joulu tulla jollottaa ja päivät pimetä tollottaa. Joulu tulla jollottaa, ja päivät pimetä tollottaa. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Sillon joulu tulla jollottaa ko päivät pimetä tollottaa. Silloin joulu tulla jollottaa, kun päivät pimetä tollottaa. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Pälkäne Sillon joulu jokapäivä toisimpäivin pääsiäinen.  Sillä on joulu joka päivä, toisin päivin pääsiäinen. (Pälkä , K. Hoppula , ) Se joulu kun joulu tua se viimeinenkin silakka.  Se joulu kuin joulu, tuo se viimeinenkin silakka. (Pälkä , A. Laine , ) Joulu kuj joulu, sytytä seittemäskin päre.  Joulu kuin joulu, sytytä seitsemäskin päre. (Pälkä , V. Huhtala , ) Joulu juhlista jaloin, pappi paras viarahista.  Joulu juhlista jaloin, pappi paras vieraista. (Pälkä , V. Huhtala , ) Joulu kun joulu paistas eukko toinenkin silakka.  Joulu kun joulu, paistas, eukko, toinenkin silakka. (Pälkä , A. Jokinen , ) Joulu se on köyhänkin joulu.  Joulu se on köyhänkin joulu. (Pälkä , A. Jokinen , ) Ei köyhän velka kauvas joulu, kun pirtissä antaa, niin porstuassa pois ottaa.  Ei köyhän velka kauas joudu, kun pirtissä antaa, niin porstuassa pois ottaa. (Pälkä , A. Jokinen , ) On kahlella päällä kun joulu töykänään menon kanssa.  On kahdella päällä kuin joulu Töykänään menon kanssa. (Pälkä , A. Jokinen , ) Kun joulu on niin joulu on viritäs eukko toinenkin päre.  Kun joulu on, niin joulu on, viritäs eukko toinenkin päre. (Pälkä , A. Jokinen , ) Kun on joulu, nin on joulu, paistas akka toinenkin silakka.  Kun on joulu, niin on joulu, paistas akka toinenkin silakka. (Pälkä , M. Koittola , ) Joulu se on köyhänkin joulu.  Joulu se on köyhänkin joulu. (Pälkä , M. Koittola , ) Joulu on juhlista jaloin.  Joulu on juhlista jaloin. (Pälkä , M. Koittola , ) Kun tulis joulu, että sais yällä syälä.  Kun tulisi joulu, että saisi yöllä syödä. (Pälkä , E. Mikkola , ) Ei köyhäv velka kauvaks joulu.  Ei köyhän velka kauaksi joudu. (Pälkä , E. Mikkola , ) Köyhäv velka ei kauvaks joulu.  Köyhän velka ei kauaksi joudu. (Pälkä , E. Mikkola , ) Heikki sano, etten minä joulu, mutta minä sanon, että jouluhan nyt o(n).  Heikki sanoi, etten minä joudu, mutta minä sanoin, että jouluhan nyt on. (Pälkä , E. Mikkola , ) Tulis joulu, että sais yällä syärä!  Tulisi joulu, että saisi yöllä syödä. (Pälkä , K. Lassila , ) Tulis joulu, että sais yälläkin syälä.  Tulisi joulu, että saisi yölläkin syödä. (Pälkä , M. Ylinen , ) Riistavesi Joulu juhlista jalon, pappi paras vieraesta. Joulu juhlista jaloin, pappi paras vieraista. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Joulu tulloo, juosta pittää. Joulu tulee, juosta pitää. Sananlasku kiirehtää ihmisiä syystalven ajan. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Joulu tulloo, juosta pittää. Joulu tulee, juosta pitää. (Riistavesi, S. Heikkinen, 1932) Eihä Topi ou hullu että joulu uamuna oravija haakkuu. Eihän Topi ole hullu, että jouluaamuna oravia haukkuu. Ei niin hullu ole, että tekee sellaista työtä, jota ei ole tarvis. (Riistavesi, S. Heikkinen, 1932) Joulu tulloo juosta pittää. Joulu tulee, juosta pitää. (Riistavesi, Y. Karttunen, 1932) Joulu tulla jollottaa makkara kakkara kaenalossa. Joulu tulla jollottaa makkara kakkara kainalossa. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Joulu tulloo, juosta pittää. Joulu tulee, juosta pitää. (Riistavesi, E. Räsänen, 1932) Köyr männä köllöttää, joulu tulla jollottaa. Köyri mennä köllöttää, joulu tulla jollottaa. (Riistavesi, E. Räsänen, 1932) Ennen kesä lehmätä, kun joulu eukota. Ennen kesä lehmättä kuin joulu eukotta. (Riistavesi, E. Räsänen, 1932) Rovaniemi Jos on viinaton joulu, on leivätön juhannus. Jos on viinaton joulu, on leivätön juhannus. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Syksyä joulu, kevättä kyntteli. Syksyä joulu, kevättä kyntteli. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Joulu tulla jollottaa olut tynnyri olala, nisu kimpale käesä. Joulu tulla jollottaa oluttynnyri olalla, nisukimpale kädessä. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Pieniä ne on silhakat joulu-kaloiksi. Pieniä ne on silakat joulukaloiksi. (Rovaniemi, A. Hanni, 1933) Jos on viinaton joulu, niin on leivätön juhannus. Jos on viinaton joulu, niin on leivätön juhannus. (Rovaniemi, A. Hanni, 1933) Semmosta se on meilä joka Jumalan joulu. Semmoista se on meillä joka Jumalan joulu. (Rovaniemi, A. Hanni, 1933) Syystä joulu, kevättä kynttilä. Syystä joulu, kevättä kynttilä. (Rovaniemi, E. Korva, 1933) Aatonaathon joulu loppuu. Aatonaattoon joulu loppuu. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Joka päivä joulu meilä toisin päivin pääsiäinen. Joka päivä joulu meillä, toisin päivin pääsiäinen. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Pieniä on silhakat joulu kaloiksi. Pieniä on silakat joulukaloiksi. (Rovaniemi, M. Sapio, 1933) Tyrvää Tulis Joulu että sais yällä syädä. Ja pyhä että sais veisata. Tulisi joulu, että saisi yöllä syödä ja pyhä, että saisi veisata. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Se on ollu ja menny kun Hurun [?] joulu. Se on ollut ja mennyt kuin Hurun joulu. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Olkoon Joulu jollakuulla mutta maarian päivä on maaliskuulla. Olkoon joulu jollakuulla, mutta maarianpäivä on maaliskuulla. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Tavallista ninkun Einon joulu. Tavallista niin kuin Einon joulu. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Kun on joulu nin on joulu tuas ämmä toinenkin silahka. Kun on joulu, niin on joulu; tuopas, ämmä, toinenkin silakka. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Meill on joulu joka päivä, toisin päivin pääsiäinen; sano Pakula kun renkiä markkinoilla pestasi. "Meillä on joulu joka päivä, toisin päivin pääsiäinen", sanoi Pakula, kun renkiä markkinoilla pestasi. (Tyrvää, V. Toivonen, 1933) Se oli ja meni kon Huru joulu ja Protinki pääsiäine. Se oli ja meni kuin Hurun joulu ja Protingin pääsiäinen. (Tyrvää, A. Rouhu, 1933) Joulu tullee jouten kouten, tapani peräsä tanssin kansa. Joulu tulee jouten kouten, Tapani perässä tanssin kanssa. (Tyrvää, H. Eskola, 1933) Kun oj joulu, nin oj joulu, otetaas ämmä toinenkin silahka. Kun on joulu, niin on joulu, otetaanpas ämmä toinenkin silakka. (Tyrvää, H. Eskola, 1933) Ollu ja menny, ninkuh huruj joulu ja protinkim pääsiäine. Ollut ja mennyt niin kuin Hurun joulu ja Protingin pääsiäinen. Huru ja Protinki, taloja Huittisissa. (Tyrvää, H. Eskola, 1933) Nin se meni kon Hurun joulu ja Protinkin pääsiäinen. Niin se meni kuin Hurun joulu ja Protingin pääsiäinen. Huittisissa. (Tyrvää, S. Moisio, 1933) Sai ne ennen muut syttymään useampiakin mutta minä en saa tuota yhtäkään, sano ämmä, kun Joulu aamuna pesää viritti. "Sai ne ennen muut syttymään useampiakin, mutta minä en saa tuota yhtäkään", sanoi ämmä, kun jouluaamuna pesää viritti. (Tyrvää, U. Vähä-Sorva, 1933) Nyt se alko kuin Palkosen Joulu ja kestää kolme viikkoo. Nyt se alkoi kuin Palkosen joulu ja kestää kolme viikkoa. (Tyrvää, U. Vähä-Sorva, 1933) On tavallinen ninkun Einon joulu: piimä, silakka ja leipä puuttumaton. On tavallinen niin kuin Einon joulu: piimä, silakka ja leipä puuttumaton. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) On lyhkänen ja levvee kun Hurun joulu. On lyhkäinen ja leveä kuin Hurun joulu. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) On joulu joka päivä, toisin päivin pääsiäinen. On joulu joka päivä, toisin päivin pääsiäinen. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Joulu on jollakulla, mutta Maarianpäivä on maaliskuulla. Joulu on jollakulla, mutta Maarianpäivä on maaliskuulla. Tarkoittaa taivaan kuuta. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Aattoonsa joulu loppuu. Aattoonsa joulu loppuu. Hiivanuuti on jouluaatosta 3 viikkoo. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Meni kun Hurun joulu ja Protinkin pääsiäinen. Meni kuin Hurun joulu ja Protinkin pääsiäinen. Taloja Huittisisa. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Ulvila Ollu ja menny ninko Huru joulu ja Tessu pääsiäine. Ollut ja mennyt niin kuin Hurun joulu ja Tessun pääsiäinen. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Ko kertta joulu o, ni paistas muija toinenki silakka. Kun kerta joulu on, niin paistas muija toinenkin silakka. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Ollu ja menny ninko Huru joulu. Ollut ja mennyt niin kuin Hurun joulu. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Joulu o joka vuasi, muttei juhannus ko kertta vuatees. Joulu on joka vuosi, mutta ei juhannus kuin kerta vuoteensa. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Joulu tulle lompottellee olkilyhde sellääss, varilimppu kainaloss ja viinapottu plakkariss. Joulu tulee lompottelee olkilyhde selässä, varilimppu kainalossa ja viinapottu plakkarissa. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Enne vuare ilma lehmää ko joulu ilma ämmää. Ennen vuoden ilman lehmää kuin joulun ilman ämmää. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Joulu o joka vuasi, juhannus kerta kesäs. Joulu on joka vuosi, juhannus kerta kesässä. (Ulvila, A. Loimaranta, 1933) Aattoos joulu loppuu. Aattoonsa joulu loppuu. (Ulvila, A. Loimaranta, 1933) Ko joulu o ni joulu o paistas sää ämmä toineki silakka. Kun joulu on, niin joulu on, paista sinä ämmä toinenkin silakka. = jouluna pitää syödä hyvin (Ulvila, I. Venno, 1933) Valkeala Joulu on lähel ja niin hyväl puolel. Joulu on lähellä ja niin hyvällä puolella. Ennen joulua. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Joulu tulee, ettei ehli naamajaakaa pestä. Joulu tulee, että ei ehdi naamaansakaan pestä. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Oksat pois kun suutarin joulu kuusest. Oksat pois kuin suutarin joulukuusesta. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Joulu juhlista jaloin. Joulu juhlista jaloin. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Joulu tuos ja taikina taas ja kirkkookii pitäis mennä. Joulu tuossa ja taikina taas ja kirkkoonkin pitäisi mennä. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Siintä on oksat pois niinkun suutarin joulu kuusesta. Siintä on oksat pois niin kuin suutarin joulukuusesta. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Jos  joulu na on tuisku, niin juhannuksena sataa @  tuisku,sataa -- pakkanen,lämmin  A3e    16 Vihreä  joulu  tekee valkoisen pääsiäisen @  vihreä, valkoinen -- valkea,vihreä  A3e    17 Ennen kesän lehmättä kuin  joulu yön akatta  A3e    18 Kekristä kahdeksan  joulu un =viikkolaskut  A3e    22 Hyvä Tuomas  joulu n tuo, paha Knuuti poies viepi  A3f    11 Joulu  tulla jollottaa makkara kakkara kainalossa  A3f    15 Pieniä silakat  joulu kaloiksi  C4a    22 Ei vaimon varat piisaa muuta kuin Tuomaanpäivästä  joulu un (             Vaimon varat kellona tai kukkona soivat G5h    22 Joulu na jollakin, kekrinä kelläkin, pääsiäissä päättymistä myöten  M7g    11 Kun on  joulu , niin on joulu: paista, akka, toinenkin silakka  M7g    12 Kerta  joulu  vuodessa  M7g    13 Kun kyllin kesällä kyntää, jouten  joulu a pitää  Aaton aattoon joulu loppuu. (Jos aaton aatto on sunnuntai on loppiainen myöskin sunnuntai.) Aatto jouluista jaloin, iltapuoli pääsiäisestä. Aatto joulusta parasta, iltapuoli pääsiäistä. Akan perintie ei kestä ku tuomaanpäivästä jouluun. Antin pakkaset tietävät suojasäätä jouluksi. Aurinko on joulun edellä pesässään. En joutanut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä heilun helluntaina (helluntaina on etsitty heilaa). Enne o kesän lehmätä kun joulu akata. Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta. Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta. Ennen kesä lehmättä, kuin joulu akatta. Huuli lentää kuin spitaalisten pikkujouluissa. Hyvä Tuomas joulun tuopi, hiiva Nuutti sen pois viepi. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi. Jos Antinpäivänä on rekikeli, niin Jouluna on rataskeli. Jos on tähkätön juhannus, on leivätön joulu. / Ei tähkätön Juhani eikä jyvätön joulu. Jospa oisi joulu aina, toisin päivin pääsiäinen. Joulu juhlista jaloin ja pikkujouluista kontaten (Myös uudempana muunneltu muotoon: vappujuhlista kontaten ). Joulu juhlista jaloin, tai sitten nelinjaloin. Joulu juhlista jaloin. Joulu on joka vuosi, juhannus vain kerran vuodessa (ja vappu vuosittain). Joulu se on joka vuosi, vaan juhannus kerran vuojesa. Joulu tulla jollottaa, olokilyhe olalla, sian sorkka kainalossa. Joulu tulla jollottellee, olokipetkele olalla survokakku kainalosa. Joulu tulla jollottellee, oluttynnyri olalla juustokämpäle käjesä. Jouluhan on joka vuosi. Jouluna jottain saadaan. Jouluna saa syödä yölläkin. Jouluun asti neun piikat ja nauriit hyviä. Kahto korroos, onko pitkästi jouluun. Katso vittuun kuin viuluun, näet, onko pitkästi jouluun. Keseä kekriin, syystä jouluun. Kessää kekriin, syystä jouluun. Kiiltää ku Ananiaan leuka jouluna. Kirkas ja lämmin Jaakko tiesi kylmää joulua. Ku joulu on, niin joulu on, paistappa akka toinenki silakka. Kun on joulu niin on joulu, paistas akka toinenkin silakka. Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka. Kyynikko on vain ihminen, joka saatuaan kymmenvuotiaana selville ettei joulupukkia olekaan ei ole vieläkään toipunut siitä (James G Cozzens). Kärsi ruumis, saat jouluna viinaa. Lakkasin uskomasta joulupukkiin, kun äitini vei minut katsomaan häntä tavarataloon ja joulupukki pyysi nimikirjoitukseni. Loppiaisesta alkavat härkäviikot /selkäviikot ja läpileivät (paikoin tunnetaan kai nykyäänkin, kansakoulun kirjasta muistan tähän tapaan: Nuutin nuppu ja joulun loppu, härkäviikot ja läpileivät). Lystiä ja lämmintä ku Pokelasa jouluna. Marraskuun talvi ei kestä, mutta lokakuun ja joulukuun talvi kestää. Meni juhannuksena naimisiin Yritti syyskuussa keskustella Erosi jouluna. Millaista säätä Niilon päivänä, sellaista koko joulukuun ajan. Mitä dementiapotilaat laulavat jouluna ? Koska meillä on joulu?. Mitä ennen Antinpäivää tuiskuaa, se Jouluna juodaan. Mitä pienempi olet, sitä isompi joulu tulee. Nuoruuden rakkaus ja jouluinen juusto eivät milloinkaan mielestä lähde. Nälkä kun susella jouluyönä. Olemme me aikuiset ihmeellisiä, kerromme lapsille kaikenlaisia päättömyyksiä, uskottelemme joulupukin olemassa oloon Sitten opetamme ettei saa valehdella. On niin näläkä ku sujella jouluaamuna. Oon tässä maistellu nuita joulun jalakoja. (Jouluruokia ennen joulua.) Pieniä ne on silakat joulukaloiksi. Pieniä ne on silakat joulukaloksi. Pieniä on silakat joulukaloiksi. Pieniä se on silakat joulukaloiksi. Pimeää niinku Pokelassa jouluna. Pimiä ku Pokelasa jouluna. Pimiä ku pokelassa jouluna. Pimiää niinku Pokelas jouluna. Piä mölyt mahassasi niin oot jouluna lihavampi. Poikii ku Holo Kustin lehemä jouluin välissä. (Uuven ja vanhan.) Punoittaa kuin pillu jouluna. Päivä jouluna kukon askelta pitempi, Tapanina tamman laukka ja Uuna vuonna uunin lämmitys. Saat jouluna hokmanni sokerin. (Palkkion lupaus.) Saat jouluna taivaassa lehemän kellolla viinaa. (Palkkion lupaus.) Se on pian oksat pois ja pala runkoo, niinku suutarin emännän joulukuuses. Se on pian oksat pois ja pala runkua, niinku suutarin emännän joulukuuses. Seisoo kuin kyrpä jouluna. Siitä on oksat pois ku suutarin joulukuusesta. Syy siihen miksi joulun alla hurahdamme hallitsemattomaan ja usein päättömään joululahjojen ostoon lienee siinä, ettemme osaa kuvata rakkauttamme sanoin. Tulis joulu, että sais yöllä syyvä ja nukkua pyhävaatteet päällä. Tulis joulu, että sais yölläkin syödä. Tulis taas joulu, että sais yölläki syyä. Tulis taas joulu, nii sais kokonaisen silakan. Valkea joulu jouduttiin lavastamaan. Oikeasti se oli lumetta. Voi kun tulis joulu niin sais yöllä syödä!. Jouluvitsejä - Mikä on maailman kulunein joululaulu? - Klisee, klisee kulkuset. - Mikä on majavien joululaulu? - Joulupuu on nakerrettu. - Mikä on porojen suurin toive? - Päästä vetämään joulupukkia. - Mikä on suurempi kuin joulukuusi? - Jouluseitsemän. - Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa? - Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy vähän väliä kontillaan. - Miksei joulupukilla ole lapsia? - Koska joulupukki antaa vain kerran vuodessa ja on silloinkin porojen kanssa. - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian. - Miksi joulupukilla ei ole lapsia? - Hänellä on leikkikalut. - Miksi joulupukilla on niin isot pussit? - Koska joulupukki tulee vain kerran vuodessa. - Miksi joulupukin työ on niin antoisaa? - Koska hän tietää, missä kaikki tuhmat tytöt asuvat. - Miksi joulupukki ajaa poroilla tuntureiden yli. - Koska ei pääse niiden läpi. - Miksi joulupukki ei anna apulaistensa valjastaa poroa? - Eihän se onnistuisi, kun kaikki ovat tonttuja. - Mitä tapahtui tontulle joka hukkasi lakkinsa? - Siltä jäätyi korva tunturilla. - Joulu on peruutettu, Joosef on tunnustanut. - Miksi joulupukki tulee aina yksin? - Hänen muorinsa ei ehdi koskaan mukaan. - Mitä dementiapotilaat laulavat jouluna? - Koska meillä on joulu? - Mikä on juopon joulukalenteri? - Kaljakori. - Milloin on sopiva aika hakea joulukuusi metsästä? - Silloin, kun ei ole ketään näkemässä. - Minkä takia on hyvä tuntea joulupukki? - Siksi, että joulupukki tietää, missä tuhmat tytöt asuvat. - Mitä eroa on pukilla ja joulupukilla? - Joulupukilla on leikkikalut. - Mitä joulupukki pelkää? - Säkkipimeää. Erään ulkomaan Suomen suurlähettiläs sai ennen joulua puhelun paikalliselta radioasemalta, jossa kysyttiin, mitä hän haluaisi joululahjaksi. Suurlähettiläs ajatteli, että tässä ei pidä jäädä kiinni mistään korruptiosta ja lahjonnasta, ja siksi hän vastasi: "Partavettä ja tohvelit". Joluaattona sitten radioasema uutisoi. Ruotsin suurlähettiläs toivoo jolulahjaksi rauhaa ja kansojen ystävyyttä. Sakasan suurlähettiläs toivoo joululahjaksi rauhaa maailmaan ja hyvinvointia kansolle ja Suomen suurlähettiläs toivoo partavettä ja tohvelit. Miksi joulupukki on niin iloinen?  Koska hän tietää, missä tuhmat tytöt asuvat.  Miksi kutsutaan ihmistä, joka kärsii joulupukkipelosta. Santaclaustrofoobikoksi. Mistä Jolupukki alkaa kärsiä, jos hän juuttuu savupiippuun - Claustrofobiasta. Elämän neljä vaihetta: 1. Uskot joulupukkiin 2. Et usko joulupukkiin 3. Pukeudut joulupukiksi 4. Näytät joulupukilta. Miksi Joulupukilla ei ole lapsia? Hän tulee vain kerran vuodessa. Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa? - Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy vähän väliä kontillaan. Mitä dementiapotilaat laulavat jouluna? - Koska meillä on joulu? Miksi wanhan mielestä joulu on hauskempaa kuin seksi? - Joulu on useammin. - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Sinä teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian Keijo katseli joululahjaa vaimolleen. Myyjä tuli auttamaan: - Kiinnostaisiko teitä tälläiset seksikkäät verkkosukat? - Kyllä vaan. Mutta katsellaan nyt kuitenkin ensin se lahja vaimolleni. Laihialaisisäntä oli ostanut viime jouluna vaimolleen lahjaksi hautakiven. Tämän joulun alla vaimo alkoi taas kinuamaan uutta lahjaa. - Ei mitään uutta lahjaa tänä vuonna, intti isäntä. - Ethän ole käyttänyt vielä viimevuotistakaan! Miksi joulupukki ei anna apulaistensa valjastaa poroa? - Eihän se onnistuisi, kun kaikki ovat tonttuja. - Mitä tapahtui tontulle joka hukkasi lakkinsa? - Siltä jäätyi korva tunturilla. - Joulu on peruutettu, Joosef on tunnustanut.  'What did Adam say on the day before Christmas? It's Christmas, Eve' Jouluun on aikaa enää viikko. Katsotaanpa, löytyykö palstalaisilta jouluaiheisia vitsejä tai hauskoja tositarinoita? (Kaikki muistanevat Mummon legendaarisen "heiton" parin vuoden takaa, josta keskusteltiin pitkään...) Mikä on maailman kulunein joululaulu? - Klisee, klisee kulkuset. Mikä on narsistin joululaulu? - Mää oon niin kaunis. Mikä on Ruotsin soitetuin joululaulu? - Silvian joululaulu. - Mikä on majavien joululaulu? - Joulupuu on nakerrettu. - Mikä on porojen suurin toive? - Päästä vetämään joulupukkia. - Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa? - Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy välillä kontillaan. - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Sinä teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian. - Miksi joulupukilla ei ole lapsia? - Hänellä on leikkikalut. - Miksi joulupukilla on niin isot pussit? - Koska pukki tulee vain kerran vuodessa. Miksi joulukuusi on suosituin puu olohuoneessa jouluisin? No siksi kun jouluyksi tai joulukaksi eivät ehtineet markkinoille. Miksi joulupukilla on valkoinen parta? Koska hän on niin vanha. Miten joulupukki ehtii niin moneen kotiin lähes samaan aikaan? No siksi, kun meitä on kusetettu tässä joulupukkiasiassa. Tämä juttu on niin vanha, että tänä päivänä sitä ei kukaan enää kuitenkaan muista. "Onko joulupukki olemassa? Yleisön pyynnöstä julkaisemme tutkimustuloksemme koskien Joulupukin olemassaoloa. 1. Tietoomme ei ole tullut lentävää porolajia. 300 000 eläinlajia on tässä vaiheessa tutkimatta (suurin osa näistä on hyönteisiä). Ei ole täysin mahdotonta että Joulupukin lentävät porot ovat tosiaan olemassa. 2. Maailmassa on noin 2 miljardia lasta (alle 18-vuotiasta), mutta koska Joulupukin toimialueeseen eivät kuulu Muslimit, Hindut, Juutalaiset ja Buddhalaiset, Joulupukki joutuu vierailemaan vain noin 15 % maailman lapsista (378 miljoonaa). Koska taloudessa on keskimäärin 3,5 lasta, Joulupukki joutuu vierailemaan 108 miljoonassa kodissa. (Olettaen että jokaisessa perheessä on vähintään yksi kiltti lapsi) 3. Joulupukilla on 31 tuntia aikaa työskennellä, ottaen huomioon eri aikavyöhykkeet sekä maapallon pyörimisliikkeen, olettaen että hän matkustaa loogisesti idästä länteen. Pikaisen laskutoimituksen tuloksena huomaamme, että Joulupukille tulee 967,7 vierailua sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa talossa on Joulupukilla aikaa noin 1/1000 sekuntia parkkeerata, hypätä alas reestä, jakaa lahjat, juosta takaisin rekeen ja matkustaa seuraavaan taloon. Ottaen huomioon että nämä 108 miljoonaa pysähdystä ovat kaikkialla ympäri maapalloa ja kahden talon välinen matka on keskimäärin noin 1,3 kilometriä, kokonaismatkaksi tulee noin 140 miljoonaa kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että Joulupukin reki kulkee noin 1040 kilometrin sekuntinopeutta, 12 500- kertaisella äänennopeudella. Vertailun vuoksi, normaali poro kulkee nopeimmillaan noin 25 km/h. 4. Reen paino on toinen mielenkiintoinen tutkimuskohde. Olettaen että jokainen lapsi saa vain keskikokoisen Lego-paketin (500 g), reki painaa 189 000 000 kg, lisäksi tulee ottaa huomioon Joulupukki, joka on usein kuvattu reilusti ylipainoiseksi. Maalla normaali poro voi vetää korkeintaan noin 140 kiloa. Vaikka olettaisimme että lentävä poro (kts. kohta #1) voisi vetää KYMMENKERTAISEN määrän verrattuna normaaliin, reen vetämiseen ei riitä kahdeksan, eikä edes yhdeksän poroa. Tarvitsemme 135 000 poroa. Tämä nostaa massan, ottamatta huomioon kelkan painoa, 210 000 000 kiloon. 5. 210 000 000 kg matkustaen 1040 km/s saa aikaan mahtavan ilmanvastuksen. Tämä saa porot lämpiämään samaan tapaan kuin avaruusalus palatessaan maan ilmakehään. Porojen etummainen pari kuluttaa 14,3 KVANTIMILJOONAA joulea/sekunti/poro. Lyhyessä ajassa porot syttyvät liekkeihin, saaden aikaan ketjureaktion joka johtaa kaikkien porojen räjähtämiseen. Koko porolauma höyrystyy 1/4260 sekunnissa. Joulupukki kohtaa samalla 17 500-kertaisen painovoiman. 120-kiloinen Joulupukki painautuu reen takaosaan 1 959 016 kilon voimalla. Tutkimuksissamme tulimme siihen lopputulokseen, että jos Joulupukki jakoi lahjat viime jouluaattona - hän on nyt kuollut. Toinen vaihtoehto on se, että Joulupukki on huijausta (mikä on tosin todella epätodennäköistä, maailmasta löytyy niin paljon todistajia jotka todistavat nähneensä Joulupukin säännöllisesti vähintään kerran vuodessa). Jatkamme tutkimuksia edelleen. Jouluevankeliumi stadiksi 1. Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett koko jengin valtakunnas tarvii pistää sille verot byysaan. 2. Tää oli eka kerta ko se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrian dirikana. 3. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa. 4. Niin Joosefki lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks Juudeaan, Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin porukoihin. 5. Se tsöras sinne yhdessä sen gimmafrendin Marian kans, joka venas beibii. 6. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko pukata sitä beibii. 7. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen motelliin ku se oli ihan täys. 8. No, siiinä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita. 9. Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkuli ja Herran lysis ympäröi ne. 10. Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei niinku mitään hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon ja se koskee koko jengii.” 11. Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus. 12. Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa." 13. Ja samalla hetkellä enkulin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano: 14. "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa." 15. Kun enkulit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi: "Lets kou to Piitlehem. Siellä me nähdään, mikä tää homma oikein on, tää mistä toi enkula meille kerto." 16. No ne lähti sit kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä pamperseissa. 17. Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä. 18. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla, ne ei vaan snaijannu. 19. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja. 20. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä ne oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli sanottu. Mitä joulupukki tekee kun tulee hätä käteen? Siitähän hän selviää käden käänteellä. Joulupukki käveli pässiaitauksen ohi ja tokaisi: - Kuinkakohan läheistä sukua olemme? Miksi joulupukilla on porot ja reki? Maailman ympäri pyörällä polkeminen olisi aika rankkaa. Tiedätkö kuka on joulupukin lapsi? Joulukili. Milloin arkkitehtitontulla käy vahinko? Kun on käytävä vessassa. Hajamielisen tontun kaveri tuli käymään. Kaveri kysyi: - Miksi korvasi ovat palaneet? - No, kun silitin pukuani ja puhelin soi minun piti vastata siihen, mutta laitoinkin silitysraudan korvalleni. - No mutta toinenkin? jatkoi kaveri. - Pitihän minun soittaa ambulanssi. Miksi Joulupukki meni psykiatrille? Hän ei uskonut itseensä. Mikä on suurempi kuin joulukuusi? Jouluseitsemän. Mikä on huonomuististen joululaulu? Koska meillä on joulu? Mikä on majavien joululaulu? Joulupuu on nakerrettu. Miksi poliisi pysäytti joulupukin reen? Siinä paloi vain yksi punainen valo ja sekin edessä. Mikä tulee joulupukista kun hän sairastuu ja menettää partansa, tukkansa ja hampaansa? Keripukki. Miksi joulupukilla ei ole lapsia? Hänellä on leikkikalut. Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa? Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy välillä kontillaan. Miksi jouluna ei saa riisuutua valot päällä? Tonttu voi tulla ikkunan taa.

Avainsanat: äiti äijä ystävä ystävyys ympäri ylönen ylitalo yleisö wanha väärä vuosi voima voi virtanen viina viimeinen viikko vihreä vetää vessa vertailu vero velka vatsa vastata vara vappu vanha valo valkoinen valkeala valkea valehdella vaimo vaihtoehto vaihe v uutisoida uuni usko ulkomaa tässä tälläiset työt työskennellä työ tyttö tyrvää tutkimus tuomas tunturi tunti tuntea tuli tuisku topi tonttu tohveli tietää teet tavallinen tarkoittaa tarjous tappaa tapaninpäivä tapani tapahtua tanssi tamminen talvi talous talo taivas taikina sää syödä syö syyskuu syyria syy syksy suutari suurlähettiläs suosittu suomi suoja sunnuntai suku helsinki solmu sokeri soittaa sit sinä sillanpää silakka sika sekuntti seimi sataa sanonta sananlasku sana sairastua räsänen ruumis ruotsi rovaniemi riistavesi renki reki reinikainen reini rauha rantala ranta rankka rakkaus pöytä päästä pääsiäinen päivä pyörä pyykki pyhä puku puu punainen pukki puhelu puhelin portti poro poliisi pitää pimiä pikkujoulu piimä pieni pienempi pestä perhe pari paras pappi panna pane pan palaa pala pakkanen paketti pajukoski paino painaa paimen paikallinen paha paavali ottaa orava opettaa onko olut olohuone oksa oksanen nälkä nuutti nuutila nuoruus nukkua nostaa normaali nivala niilo neuvoa neljä narsisti naimisiin mäkinen myyjä muut muslimi muoto mummo mitä minä mikkola mies mielenkiintoinen menettää me matkustaa matka martikainen marraskuu markkinat markkinoilla marin maria mamma makkonen makkara mahtava maha maapallo maalla maailma löytää länsi lämmin lähde lyhyt lupaus lopputulos loppiainen lokakuu loimaa lihava leveä leuka lentää leipoa leipä leinonen leikkiä lego lause laulaa laukka laukaa lasta lassila laskiainen lapsi lampinen lammas lakka laine lahja laaksonen köyhä käytävä kärsiä kärkkäinen käsi kysyä kyrpä kynttilä kylmä kuvata kuu kuusi kustaa kurkijoki kuollut kunnia kulta kulkunen kristus korva kon koko kokata koivu koti kiuruvesi kirkko kirkas kirja kiltti kilon kilometri kiiski kg kevät kesä keskustella kaveri kaunis katso kataja karttunen karjalainen kansa kansakoulu kalanti kainalo kahdeksan juva juutalainen juustokakku juusto juttu juosta jumala juhla juhannus juhani joutseno joulu joulupuu joulupukki joululaulu joululahja joulukuusi jouluku jouluinen jouluaihe jouluaatto jouluaamu joosef jokinen jokainen johtaa joensuu jengi jakaa jaakko isäntä isokyrö ilma ikkuna ihminen ihme itä hätä häntä hän hyvinvointi hypätä huutaa huuli hullu huijaus huhtala homma hilma hiiva herra herkutella helmi helluntai heittää heinonen heikkinen heikki hausjärvi hakea hailuoto ero entinen eno emäntä elämä eka daavid christmas avaruusalus avaa auttaa aurinko asua antti antaa alko alatornio akka ajaa aikuinen aika aatto