Tänään on 22.11.2017 21:54 ja nimipäiviään viettävät: Silja, Selja ja Cecilia. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Oppitori: Vesi ja suomalainen + linkit ja sanonnat

Julkaistu: · Päivitetty:

Suomalaisuuteen liittyy myös vahvasti vesielementti . Suomi-sanassa, mitä se sitten oikeasti merkitseekään on jo vettä: suo ja ehkä suomu. Tuhansien järvien maa, oikeasti kymmenien tuhansien prutakkojen ja jokien pilkkoma maa, jota myös huuhtelee meri, jonka murtovesissä elää myös sisävesien eläimistöä. Vedet ovat olleet pikemminkin yhdistävä tekijä kuin erottava, koska niitä myöten on kuljettu. Suuri osa ulkomaisista hyvyyksistä seilaa tänne merikonteissa. Suomalaiset merimiehet ovat katoava luonnonvara. Sadat tuhannet kuluttavat lomaansa vetten äärellä kalastaen, saunoen, hiihtäen, moottorikelkkaillen, pilkkien, mökkeillen. Olen minä itsekin viettänyt yhden kesän merillä nuorena opiskelijana ja tietysti matkustanut laivoilla Ruotsin ja Suomen väliä, mutta myös Englantiin, Viroon, Tanskaan, Saksaan. Olen käynyt laivan mukana Välimerellä ja Mustalla merellä. Muutama vuosi sitten opiskelin rannikko-navigointia ja pääsin seilaamaan myös pimeässä ja sateessa. Täällä on tosihieno dynaaminen sivusto, jossa voi tarkastella maailman ja Suomen vesialueita ja nähdä matkalla olevia aluksia. Laivoista, kartasta ja matkasta kehittyy ikään kuin luonnollisesti keskustelua. Siitä voi kehittää kieliharjoituksia rajattomasti: Missä ko. alus on ja mikä se on tyyppiään, minne se on menossa, mistä tulossa. Mitä se kuljettaa. Vastaava sivusto on myös lentokoneista . Huomaa että karttoja voi liikuttaa hiirellä. Ne linkit ja sanastot: Haku sanalla vesi kv:stä M6-sananparsitietokannasta Vesielementti ja suomalaiset, oma kokoomukseni Veneilysanasto Pieni purjehdussanasto Vanhat purjealukset - sanasto Pieni merenkulkusanasto Merenkulun asiasanasto Hylyt.net -sanastoa, hyvää yleissanastoa vanhasta merenkulusta Vesiliikennesanojen alkuperää ja merkityksiä Luettelo perinteisistä suomalaisista vesiliikennesanoista, wikipedia Venekoulu Merikarttatietoa Vakkasuomalaisia purjealuksia ja sanastoa Riki- eli takilatyyppejä Höyrylaivasanastoa Purjealus, wikipedia Purjelaivat harrastuksena, Suomenlinna Vanhat purjelaivat.net Suomalaiset purjelaivat Merenkurkun laivaliikenteen historiaa Kiilin laivanrakennusmuseo Merihistoria Jäänmurtaja Sampo, Kemi Jää, wikipedia Lumi- ja jääsanoja, sääenteitä ja uskomuksia Väitetään Suomessa olevan eniten järviä koko maailmassa, mutta todennäköisemmin järvirikkain valtio on Kanada. Kanadassa sijaitsee yli 60 prosenttia kaikista maailman järvistä ja heillä on ilmeisesti jopa 3 miljoonaa järveä. Suomea markkinoidaan maailmalle tuhansien järvien maana, joka pitääkin paikkansa, sillä maassamme on väljästi tulkittuna yli 187 000 järveä. Niistä kuitenkin “vain” 60 000 on suurehkoja vesialtaita. Myös kanadalaiset Manitoban provinssissa markkinoivat itseään samanlaisella tavalla, sillä he hehkuttavat omistavansa 100 000 järveä. Yhdysvaltojen Minnesotakin on ajautunut samanlaiseen suitsutukseen, tosin heillä on vain 10 000 järveä. Suomen tuhansista järvistä suurin on Saimaa, joka on noin 1300 neliökilometria pinta-alaltaan. Päijänne ja Inarijärvi ovat 1000 neliökilometrin kokoluokkaa. Valtaosa Suomen järvistä on  Tilastokeskuksen  mukaan vähintään 500 neliömetrin kokoisia ja yli hehtaarin kokoisia järviä on noin 56 000 kappaletta. Yli aarin kokoisia saariakin Suomessa on muhkeat 179 000 kappaletta. Maamme syvin järvi löytyy Päijänteen Ristiselältä, jossa syvyysennätys on 95 metriä. Ruotsissa on noin 97 500 järveä. Viikinkien historiaa Merellinen Oulu Suomen museolaivat, wikipedia Itämeri, wikipedia Suomen järvet, Ympäristö.fi Majakat - Suomi - Finland Suomen majakat . Liikenneviraston majakkaesittelyt, kaikki Suomen merimajakat. All Finnish Sea Lighthouses Bengtskär Kalbådagrund http://www.kylmapihlaja.com/Kylmäpihlaja Marjaniemi Tankar Ulkokrunni Suomen Majakkaseura Selkokielellä: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Me sanomme, että Suomi on  tuhansien järvien  maa . Suomessa on noin 60 000 järveä ja lisäksi paljon  lampia . Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa. Kapeat pienet  purot virtaavat  järviin.  Joki  lähtee järvestä ja virtaa  mereen . Suomessa on paljon jokia. Etenkin Lapissa on paljon  koskia. Suomea ympäröi meri. Suomen ja Ruotsin välissä on Pohjanlahti. Suomen ja Viron välissä on Suomenlahti. Pohjanlahti ja Suomenlahti ovat osa Itämerta. Kesällä ihmiset kalastavat paljon. Suomen merissä ja järvissä on yhteensä kymmeniä tuhansia  saaria . Esimerkiksi Suomenlahdella ja Pohjanlahdella on paljon saaria   ja kun niitä on paljon lähekkäin, ne ovat  saaristo. http://www.veneretki.fi Kuvia joista. Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: tuhansien, monen tuhannen järvi (sisävesi, jossa on makea vesi) lampi (pieni järvi, läpimitta 10 – 200 m) puro (kapea, vähän vettä) virrata, juosta (vesi virtaa tai juoksee) joki (vesi juoksee nopeasti, paljon vettä, isompi kuin puro) meri (iso vesialue, jossa on suolainen vesi) koski (joen osa, jossa vesi virtaa voimakkaasti) saari (maa-alue, jonka ympärillä on vettä) saaristo, saariryhmä Sananparsia vedestä Alatornio Ei pysy pantu mieli päässä, eikä kannettu vesi kaivossa. Ei pysy pantu mieli päässä eikä kannettu vesi kaivossa. (Alatornio, E. Angeria, 1933) Vesi se vettää rumemanki miehen. Vesi se vetää rumemmankin miehen. (Alatornio, E. Angeria, 1933) Tosi ko vesi ja selvä ko pläkki. Tosi kuin vesi ja selvä kuin pläkki. (Alatornio, E. Angeria, 1933) Tosi niinku vesi ja pittää ko seula. Tosi niin kuin vesi ja pitää kuin seula. (Alatornio, E. Angeria, 1933) Tosi ko vesi. Tosi kuin vesi. (Alatornio, O. Hammasjärvi, 1932) Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä pantu mieli päässä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä pantu mieli päässä. (Alatornio, L. Mäntynen, 1933) Se on tosi kuin vesi ja pitävä kuin seula. Se on tosi kuin vesi ja pitävä kuin seula. (Alatornio, L. Mäntynen, 1933) Ei syästä kaivosta vesi lopu eikä hyästä maasta viina kuhmoisten poliisi ko rankkitynnyrin löysi. "Ei syvästä kaivosta vesi lopu eikä hyvästä maasta viina" [sanoi] Kuhmoisten poliisi kun rankkitynnyrin löysi. (Alatornio, A. Niemi, 1933) Vesi se poikaa on se käyttää sahat ja myllyt. Vesi se poikaa on, se käyttää sahat ja myllyt. (Alatornio, T. Rantanikkilä, 1933) Annettu mieli ei pysy pääsä eikä kannettu vesi kaivosa. Annettu mieli ei pysy päässä eikä kannettu vesi kaivossa. (Alatornio, T. Rantanikkilä, 1933) Lohenperän lapsila on pappa ja mamma ja Eevaliisala erittäin on jänes nahka kappa. Lohenperän aitan eesä on vesi harma kivi ja siihen on kiriotettu Eevaliisan nimi. Lohenperän lapsilla on pappa ja mamma ja Eevaliisalla erittäin on jänisnahkakappa. Lohenperän aitan edessä on vesiharmaa kivi ja siihen on kirjoitettu Eevaliisan nimi. (Alatornio, T. Rantanikkilä, 1933) Se on tosi kun vesi ja pittää kun seula. Se on tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Alatornio, S. Honkanen, 1933) Kyllä vesi juomaksi kun kivi leiväksi. Kyllä vesi juomaksi, kun kivi leiväksi. (Alatornio, S. Honkanen, 1933) Vesi on paskan lääke. Vesi on paskan lääke. (Alatornio, A. Anundi, 1933) Eno Tekeehän vesi tippukin tilansa kiveen ajan mittaan. Tekeehän vesitippukin tilansa kiveen ajan mittaan. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) Ei kanto vesi kaivossa pysy eikä anto mieli piässä. Ei kantovesi kaivossa pysy eikä antomieli päässä. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) Vesi ei voimia vähennä joki vesi ei varsinkaan. Vesi ei voimia vähennä, jokivesi ei varsinkaan. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) Vesi kiertää vaan tuli ei kierrä. Vesi kiertää, vaan tuli ei kierrä. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) Sillon katti uimaan kun ves' persieen. Silloin katti uimaan, kun vesi perseeseen. Ei ennen yritä kunnes tiukka tulee. (Eno, T. Räty, ) Ves on paskan puoskar. Vesi on paskan puoskari. (Eno, J. Tolonen, ) Sitten katti uimaan kun ves persiissä lorisoo. Sitten katti uimaan, kun vesi perseessä lorisee. (Eno, Kivilahden Opintokerho, ) Ves on paskan puoskar. Vesi on paskan puoskari. (Eno, Kivilahden Opintokerho, ) Ennen ver' piästä kun ves silimästä. Ennen veri päästä kuin vesi silmästä. (Eno, T. Räty, ) Sitten vasta katuu kun ves' takapuoleen nousoo. Sitten vasta katuu, kun vesi takapuoleen nousee. (Eno, T. Räty, ) Sittä vasta katti uimaa kun ves persiisee tuloo Sitten vasta katti uimaan, kun vesi perseeseen tulee. (Eno, A. Heiskanen, ) Sittev vasta katti uimaan rupevaa, kun ves mahhaan nousoo. Sitten vasta katti uimaan rupeaa, kun vesi mahaan nousee. (Eno, J. Hiltunen, ) Sittä katti uimaan, kun ves persiissä. Sitten katti uimaan, kun vesi perseessä. Sanotan jos katuu jotakin omaa tekemäänsä asiaa (Eno, O. Härkönen, ) Puhu mualla mua kuuloo puhu veillä ves kuuloo Puhu maalla, maa kuulee, puhu vedellä, vesi kuulee. (Eno, O. Härkönen, ) Vetelä on vesi varaksi vetelämpi veljen armot Vetelä on vesi varaksi, vetelämpi veljen armot. (Eno, I. Keinänen, ) Ei teko miel peässä pisy eikä kanto vesi kaivossa Ei tekomieli päässä pysy eikä kantovesi kaivossa. (Eno, I. Keinänen, ) Vesi vanhin voitehista. Vesi vanhin voitehista. (Eno, V. Turpeinen, ) Hailuoto Ei vesi voimaa vähennä.  Ei vesi voimaa vähennä. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Ku illalla vesi mennee niin vejä vene ylös, mutta ku vesi nousee niin pukkaa vene alas.  Kun illalla vesi menee, niin vedä vene ylös, mutta kun vesi nousee, niin pukkaa vene alas. Niin kalastaja sanoo. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Vesi vanahin velijeksistä, tuli nuorin tyttäristä.  Vesi vanhin veljeksistä, tuli nuorin tyttäristä. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Vesi on paskan puoskari.  Vesi on paskan puoskari. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Ei pantu mieli pääsä pysy eikä kannettu vesi kaivosa.  Ei pantu mieli päässä pysy eikä kannettu vesi kaivossa. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Seun tosi kun vesi ja pittää kun seula.  Se on tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Kuuvem päällä rippuu ja vesi nokasta tippuu.  Kuuden päällä rippuu, ja vesi nokasta tippuu. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Syöp puurua, ettei tuuv vesi polovii!  Syö puuroa, että ei tule vesi polviin! (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Ei se vesi kovih hoilauta, vaikka se pitkäm päälle hoippauttaa.  Ei se vesi kovin hoilauta, vaikka se pitkän päälle hoippauttaa. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Täsä ei vie vesi eikä syö hiiret.  Tässä ei vie vesi eikä syö hiiret. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Ei syvästä kaivosta vesi lopu.  Ei syvästä kaivosta vesi lopu. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) On niin hyvvää että vesi kielelle herahtaa.  On niin hyvää, että vesi kielelle herahtaa. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Hausjärvi Ei kannettu vesi kaivossa pysy.  Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Hausjärvi , Mikko Heinonen , 1936 - 37 ) Vesi on vanhin voitehista.  Vesi on vanhin voiteista. (Hausjärvi , Mikko Heinonen , 1936 - 37 ) Ei kannettu vesi kaivossa pysy.  Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 ) Ei pysy kannanta vesi kaivossa eikä panenta miäli päässä.  Ei pysy kannettu vesi kaivossa eikä panentamieli päässä. (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) Sakeempaa on veri kun vesi.  Sakeampaa on veri kuin vesi. = sukulainen on likisempi kuin vieras (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) 7 viikkoa kissan moukunnasta ves korkeuteen.  Seitsemän viikkoa kissan mou'unnasta vesi korkeuteen. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Ei syvästä kaivosta vesi lopu.  Ei syvästä kaivosta vesi lopu. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Ei kannettu vesi kaivossa pysy.  Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Vesi, vanhin voitehista.  Vesi vanhin voiteista. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Ei maanselkä taitu ei taivu mutt vesi taipuu maan mukaan.  Ei maanselkä taitu ei taivu, mutta vesi taipuu maan mukaan. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Virta maan mukaan, vesi virran mukaan.  Virta maan mukaan, vesi virran mukaan. Kulkee. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Kurainen vesi ei näytä likaansa.  Kurainen vesi ei näytä likaansa. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Vesi on paskan lääke pahan lijan lährettäjä.  Vesi on paskan lääke, pahan lian lähdettäjä. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Pettu on köyhän leipä, sulavesi leivänsärvin.  Pettu on köyhän leipä, sula vesi leivän särvin. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Vesi silmäs ja paska helmas.  Vesi silmässä ja paska helmassa. Jolla on pieni lapsi. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Niin se on sen rakkauren laita ei sit estä vesi eikä aita eikä se koskaan jalkojansa taita vaikka se kulkee pitkin meriä ja maita.  Niin se on sen rakkauden laita, ei sitä estä vesi eikä aita, eikä se koskaan jalkojansa taita, vaikka se kulkee pitkin meriä ja maita. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Ei kannettu vesi kaivos pysy eikä tekomieli päässä.  Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä tekomieli päässä. (Hausjärvi , K. V. Valolehto , 1936 - 37 ) Ei kannettu vesi kaivos pysy.  Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Isokyrö Vesi ja valkia on ensimmääset aamulla. Vesi ja valkea on ensimmäiset aamulla. (Isokyrö, H. Liimakka, 1937) On vesi prunnis ja valkia krannis. On vesi prunnissa ja valkea krannissa. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Tosi kun vesi ja pitää kun seula. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Veri on sakiempaa kun vesi. Veri on sakeampaa kuin vesi. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Hejjejjee, sillan on viäny vesi. Hejjejjee, sillan on vienyt vesi. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Vesi suusta silmihin valuu. Vesi suusta silmiin valuu. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) On kun viires vesi kalian päällä. On kuin viides vesi kaljan päällä. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Mä itkin jotta suusta silmihin vesi juaksi. Minä itkin, jotta suusta silmiin vesi juoksi. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) Ei pantu mieli pysy pääs eikä kannettu vesi kaivos. Ei pantu mieli pysy päässä eikä kannettu vesi kaivossa. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Kaukaa on vesi parempaa. Kaukaa on vesi parempaa. (Isokyrö, F. Vihantavaara, 1937) Joutseno Ves ku piäsyöö naha al, ni sitä o vaikiee suaha pois. Vesi kun pääsee nahan alle, niin sitä on vaikea saada pois. Tarkotetaan velkautumista. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932) Se huastuaa mitä sylk suuhu tuop ja ves kielel lennättiää. Se haastaa, mitä sylki suuhun tuopi ja vesi kielelle lennättää. Jos ajattelemattomattomasti puhuu tai turhia lörpöttelee. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932) Ves o paska liäkär. Vesi on paskan lääkäri. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Ves ko kerra piäsyö naha ala. Vesi kun kerran pääsee nahan ala [= alle]. Alkaa velkaantua. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Ehä ves vartual kestä. Eihän vesi vartaalla kestä. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Piere vees ni ves' kuuloo piere maal' ni maa kuuloo. Piere vedessä niin vesi kuulee, piere maalla niin maa kuulee. Salaisuudessa tehty asia tulee julki. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Sit' vasta koira uimaa, ko ves' persiihe koskoo. Sitten vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen koskee. Kun välinpitämättömyydessä asian laskee viimeiseen hetkeen. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Ves' on lian lääkär'. Vesi on lian lääkäri. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Ves' vanhan taari jatkoo, nappakengät naise jatkoo. Vesi vanhan taarin jatkoa, nappakengät naisen jatkoa. Taari on kalja, nappakengät ovat korkeakorkoset. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Sitt vast koirakii uimaa, ku vesi takapuolee nousee. Sitten vasta koirakin uimaan, kun vesi takapuoleen nousee. (Joutseno, E. Kaihovaara, 1932) Sitten vasta koira uimaan kun vesi persiiseen lorahtaa. Sitten vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen lorahtaa. Mitä meinaat tehdä tee se aikanaan että ei jää tekemättä. (Joutseno, A. Asikainen, 1932) Juva Sinä puhut mitä sylki suuhun tuo vesi kielelle vetää. Sinä puhut, mitä sylki suuhun tuo, vesi kielelle vetää. ( Juva, G. Aalto, 1932) Enne vesj taivaasta loppuu ku Teittise pojilta viina. Ennen vesi taivaasta loppuu kuin Teittisen pojilta viina. ( Juva, F. J. Holopainen, 1932) Ves on vetelä varana. Vesi on vetelä varana. ( Juva, H. Karjalainen, 1932) Hoh, hoe, huolelista, ku ves toespuolelista! Hoh, hoe, huolellista, kun vesi toispuolellista! ( Juva, A. E. Kolari, 1932) Ves on pitkä piimän jatko. Vesi on pitkä piimän jatko. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Ves on vettä, joi sitä kummalta puolta venettä tahhaa.  Vesi on vettä, joi sitä kummalta puolelta venettä tahaan. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Janossa juuvvaa likanennii ves. Janossa juodaan likainenkin vesi. ( Juva, S. Pätynen, 1932) Ei tyhjä tulessa pala eikä ves happane. Ei tyhjä tulessa pala eikä vesi happane. ( Juva, G. W. Schadewitz, 1932) Ei syvästä kaivosta ves lopu. Ei syvästä kaivosta vesi lopu. ( Juva, G. W. Schadewitz, 1932) Vesi on pitkä piimän jatko. Vesi on pitkä piimän jatko. ( Juva, T. Venäläinen, 1932) Ves om pitkä piimäj jatko. Vesi on pitkä piimän jatko. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Ves vanhi voetehija. Vesi vanhin voiteita. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Ves on piimä jatko. Vesi on piimän jatko. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Eihä tyhjä tulessa pala, eikä vesi happane. Eihän tyhjä tulessa pala eikä vesi happane. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Puhas lapses' puhas ves' paa poes ves taekinaa. Puhdas lapsesi, puhdas vesi, pane pois vesi taikinaan! ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Sinä huastat mitä sylöks suuhu tuot, ja ves kielele vettää. Sinä haastat, mitä sylki suuhun tuo ja vesi kielelle vetää. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Kalanti Huilata ja, vesi ja valkki ain tyätäs teke. Huilataan ja, vesi ja valkea aina työtään tekee. (Kalanti, F. M. Karrakoski, 1931) Enne vesi mene virsta väärähä, ennenkon kyynärä ylöspäi. Ennen vesi menee virstan väärään ennen kuin kyynärän ylöspäin. (Kalanti, F. M. Karrakoski, 1931) Vesi ja valkki ain työt teke ei ain työ ja ruok. Vesi ja valkea aina työtä tekee, ei aina työ ja ruoka. Tarkotta päivälis ja kahvituntien loma aika. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Vesi ja valkki ain tyät teke. Vesi ja valkea aina työtä tekee. (Kalanti, M. Siivonen, 1931) Sakkemp veri ko vesi. Sakeampi veri kuin vesi. (Kalanti, K. Suominen, 1931) Vesi ja valkki ain tyät teke. Vesi ja valkea aina työtä tekee. (Kalanti, K. Suominen, 1931) Kyll vesi ja valkki tyätäs teke. Kyllä vesi ja valkea työtänsä tekee. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Vesi teke vetten töit, se syä maantiätki. Vesi tekee vetten töitä, se syö maantietkin. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Vesi tlee silmist ko herra pelkkäväise koera. Vesi tulee silmistä kuin herraa pelkääväisen koiran. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Vesi juakse silmist, nii ko sure ko luit sontes. Vesi juoksee silmistä niin kuin suden, kun luita sonti. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Ei nii likast ete vesi virut, ja ei niim puhrast ete lika tart. Ei niin likaista, että ei vesi viruta, ja ei niin puhdasta, että ei lika tartu. tart = tartu (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Älä polskut ko vesi sekko. Älä polskuta, kun vesi sekoaa. Sano äm poikka ko lähtes kokeroit puun kans. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Ei vesi halk mut jää halkke, sano äi ko äm itk ja kiukuttel. "Ei vesi halkea, mutta jää halkeaa", sanoi äijä, kun ämmä itki ja kiukutteli. Kuvaile et äm oli kova luantone ollut mut ensi itku tuli. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Vesi tippu silmist niin kon koira pelkkäväiselt herralt. Vesi tippuu silmistä niin kuin koiraa pelkääväiseltä herralta. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Kiuruvesi Vetelä on vesj varana. Vetelä on vesi varana. (Kiuruvesi, A. Pennanen, 1932) Vesi on paskal lääke. Vesi on paskan lääke. (Kiuruvesi, A. Saastamoinen, 1932) Se puhhuu, mitä sylyki suuhun tuop' ja ves' kielelle vettää. Se puhuu, mitä sylki suuhun tuopi ja vesi kielelle vetää. (Kiuruvesi, A. Saastamoinen, 1932) Toes ku ves ja pittää ku seola. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Ves' on paskan liäkettä. Vesi on paskan lääkettä. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Juuvvaan se janossa likanennii ves. Juodaan se janossa likainenkin vesi. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Kyllä ves juomaks' ku lumi leeväks. Kyllä vesi juomaksi, kun lumi leiväksi. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Vetelä on ves' varana. Vetelä on vesi varana. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Kyllä ves juomaks, jos lumi leiväks. Kyllä vesi juomaksi, jos lumi leiväksi. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) Juuvvaan se janossa likanennii ves. Juodaan se janossa likainenkin vesi. Sellainen halveksittu ihminen kun tulee tarpeeseen, sanotaan. (Kiuruvesi, P. Marin, 1932) Eehä se kannettu ves kaevossa pysy, eekä panenta miel piässä. Eihän se kannettu vesi kaivossa pysy eikä panentamieli päässä. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Voe, kun ves' juoksoo, kun ruokkolehmän silimistä! Voi, kun vesi juoksee kuin ruokkolehmän silmistä. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Ee kannettu ves kaivossa pysy, eekä panenta miel piässä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä panentamieli päässä. (Kiuruvesi, H. Martikainen, 1932) Kivennapa Sit vast koira uimaa ko ves persiihin loiskuttaa. Sitten vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen loiskuttaa. (Kivennapa, A. Janhunen, 1932) Heil käi sellanje vahinko, et vesj tulj kaivoo. Heille kävi sellainen vahinko, että vesi tuli kaivoon. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Juoksook ko vesj lautaa myöte. Juoksee kuin vesi lautaa myöten. myöten t. myötä (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Männöök ko vesj lautaa myötä. Menee kuin vesi lautaa myötä. myöten t. myötä (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Ei panentamiel pääs kestä eikä kannettu vesj kaivos. Ei panentamieli päässä kestä eikä kannettu vesi kaivossa. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Ehä tyhjä pala eikä vesj happane. Eihän tyhjä pala eikä vesi happane. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Ehä vesj tervaa oo. Eihän vesi tervaa ole. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Siit vast koira uimaa, ko vesj persiisee männöö. Sitten vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen menee. (Kivennapa, J. Kähönen, 1932) Kylhä ves paskan puhistaa. Kyllähän vesi paskan puhdistaa. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Puhas laps, puhas ves, pannoo taikinaa. Puhdas lapsi, puhdas vesi, panee taikinaan. Lapsen pesu vesi on niin puhdas, että kelpaa taikinaan. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Eihä ves tervaa oo. Eihän vesi tervaa ole. Jos kastuu niin kuivaa. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Ves kiehuu ko mustalais muna kattila. Vesi kiehuu kuin mustalaismunakattila. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Haastaa mitä sylk suuhu tuop ves leuval vettää. Haastaa, mitä sylki suuhun tuopi, vesi leualle vetää. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Ei tyhjä pala eikä ves happane. Ei tyhjä pala eikä vesi happane. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Tulloo se ves alempaaltkii ei silmist. Tulee se vesi alempaaltakin, ei silmistä. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Ei ves tervaa oo. Ei vesi tervaa ole. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Se haastaa kaik mitä sylk suuhun tuop ja ves leuval vettää. Se haastaa kaikki, mitä sylki suuhun tuopi ja vesi leualle vetää. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Siit vast koira uimaa ko ves persiisee koskoo. Sitten vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen koskee. Liian myöhään huomattu. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Siit vast koira uimaa ko ves persiise tapajaa. Sitten vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen tapaa. (Kivennapa, M. Suutari, 1932) Hää haastaa mitä sylk suuhu tuop ja ves leuvval vettää. Hän haastaa, mitä sylki suuhun tuopi ja vesi leualle vetää. (Kivennapa, M. Suutari, 1932) Kurkijoki Sillo vasta koira uimaa, ko ves perseese volahtaa. Silloin vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen volahtaa. Volahtaa tai lorahtaa. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Ota ennää ves'kaatunt takasii. Ota enää vesi kaatunut takaisin. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Otappas ennää ves kaatunt takasii. Otapas enää vesi kaatunut takaisin. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Tyhjä ei tulessa pala ves ei happane taikinassa. Tyhjä ei tulessa pala, vesi ei happane taikinassa. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Ves on paskan leäkär. Vesi on paksan lääkäri. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Ihan ves kielel heraht. Ihan vesi kielelle herahti. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Sillo vast koira uimaa, ku ves persiehe käyp. Silloin vasta koira uimaan, kun vesi perseeseen käypi. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Ves on pitkän piimän jatko. Vesi on pitkän piimän jatko. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Ves on pitkä piimän jatko. Vesi on pitkä piimän jatko. (Kurkijoki, A. Kojo, 1932) Ves ei laske lammua eikä nosta kiimua. [?] Vesi ei laske lamaan eikä nosta kiimaan. (Kurkijoki, A. Korhonen, 1932) Lapsen likka sitta säkki, pese laps juo ves. Lapsenlikka sittasäkki, pese lapsi, juo vesi. (Kurkijoki, J. Kylliäinen, 1932) Kylhä ves' loukkose löytiä. Kyllähän vesi loukkonsa löytää. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Sill' on myrkky mieless' vaikk' on ves' kieless'. Sillä on myrkky mielessä, vaikka on vesi kielessä. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Tyhjä ei pala tuless' eikä ves' happane taikinass'. Tyhjä ei pala tulessa eikä vesi happane taikinassa. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Eihä pantu miel' piäss' pysy, eikä kannettu ves' kaivoss'. Eihän pantu mieli päässä pysy, eikä kannettu vesi kaivossa. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Ves' on paskan liäke ja liäkär. Vesi on paskan lääke ja lääkäri. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Laukaa Kun ves peäsöö naha ala nii se ee peäse sieltä hopussa poes. Kun vesi pääsee nahan ala, niin se ei pääse sieltä hopussa pois. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Minkä ves tuo se ves vie. Minkä vesi tuo, sen vesi vie. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Ves vanhi veljeksistä. Vesi vanhin veljeksistä. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Ves kelepoa juuva mutta kiv ee kelpoa syyvä. Vesi kelpaa juoda mutta kivi ei kelpaa syödä. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Jos o kova jano nii huonoki ves kelopoa. Jos on kova jano, niin huonokin vesi kelpaa. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) O luuska paekassa ku ves Vileppu Virra riihessä. On luuskapaikassa kuin vesi Vilppu Virran riihessä. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Ves ov vanhiv veljeksistä. Vesi on vanhin veljeksistä. (Laukaa, H. Majanen, 1936 - 37) Kyllä koakko soa jalat alasa kuv ves häntää ottaa. Kyllä kaakko saa jalat alansa, kun vesi häntään ottaa. (Laukaa, H. Majanen, 1936 - 37) Ves o paska puhistaja. Vesi on paskan puhdistaja. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Kyllä koakko jalat allesa soa ku ves häntää ottaa. Kyllä kaakko jalat allensa saa, kun vesi häntään ottaa. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) O erossa, kuv vesi talista. On erossa kuin vesi talista. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Ee syvästä kaivosta ves lopu. Ei syvästä kaivosta vesi lopu. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Ves vanhiv voitehista, Jumala parantajista. Vesi vanhin voiteista, Jumala parantajista. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Nyt se tulloo eikä ole ves varia. Nyt se tulee eikä ole vesi varia. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Jäe ves Matiks. Jäi vesi-Matiksi. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Elä astu männöö ves virsuu. Älä astu, menee vesi virsuun. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Loimaa Ei kannettu vesi kaevosa pysy. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Kyl veri aina sakkeempaa on ko vesi. Kyllä veri aina sakeampaa on kuin vesi. Et sukulainen on aina parrei ko vieras. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Ei kannettu vesi kaevosa pysy. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Ei kannettu vesi kaevosa pysy. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Loimaa, S. Helmi , 1933) Vesi paskan lääke. Vesi paskan lääke. Kun on likaantunut. (Loimaa, E. Säteri , 1933) Tuli taaskin yksi vesi pari lisää. Tuli taaskin yksi vesipari lisää. Sanotaan kun kaksi köyhää kuulutetaan naimisiin. (Loimaa, E. Säteri , 1933) Ei kannettu vesi kaevosa pysy eikäs kaohalla ajettu oppi pääsä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä kauhalla ajettu oppi päässä. (Loimaa, W. Salonen , 1933) Vesi janon sammuttaa. Vesi janon sammuttaa. (Loimaa, E. Juusela , 1933) Vesi o vanhin voitehia. Vesi on vanhin voiteita. (Loimaa, E. Juusela , 1933) Ei vesi siitä pilaannu, sanoi Kenonen vaikka koira rannalla latkii. "Ei vesi siitä pilaannu," sanoi Kenonen, "vaikka koira rannalla latkii." (Loimaa, H. Kaurila , 1933) Virkistää, sanoi enttinen äijä kun vesi saaviin putos. "Virkistää", sanoi entinen äijä, kun vesisaaviin putosi. (Loimaa, H. Houkka , 1933) Se on niin tosi ko vesi ja pittää ko seula. Se on niin tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Loimaa, P. Tuominen , 1933) Ei kannettu vesi kaivosa pysy eikä tehty järki pääsä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä tehty järki pääsä. (Loimaa, A. Laurila , ?1933) Nivala Vesi on paskan lääkäri. Vesi on paskan lääkäri. (Nivala, K. Kaski, 1933) Vesi kuivaa ja paska muuten murenee. Vesi kuivaa, ja paska muuten murenee. Ei siis tarvitse siivota. (Nivala, K. Kaski, 1933) Ku lähtöjohannaa keitettiin, niin pannuun silimistä vesi tippu, sano Tervo-ukko. "Kun lähtöjohannaa keitettiin, niin pannun silmistä vesi tippui", sanoi Tervo-ukko. (Nivala, K. Kaski, 1933) Ei syvästä kaivosta vesi lopu. Ei syvästä kaivosta vesi lopu. (Nivala, K. Kaski, 1933) Vesi on lämmintä ku linnun maitua. Vesi on lämmintä kuin linnunmaitoa. (Nivala, T. Niskanen, 1933) Tosi ku vesi ja pittääkö seula. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Nivala, T. Niskanen, 1933) Vesi on lijan lääkäri. Vesi on lian lääkäri. (Nivala, F. Ojalehto, 1933) Vesi vanhin voitehista. Vesi vanhin voiteista. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Ei pantu vesi kaivossa pysy. Ei pantu vesi kaivossa pysy. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Vesi on paskan lääkäri. Vesi on paskan lääkäri. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Puhuu mitä sylky suuhun tuo ja vesi kielelle vetää. Puhuu, mitä sylky suuhun tuo ja vesi kielelle vetää. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Selvä kuin juna pitää kuin vesi. Selvä kuin juna, pitää kuin vesi. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Hevonen kui käki metässä eikä mikään vesi myyri. Hevonen kuin käki metsässä eikä mikään vesimyyri. (Nivala, O. Pajukoski, 1935) Niin paljon sukua ku seihtemästoista kirnunvirutus vesi. Niin paljon sukua kuin seitsemästoista kirnunvirutusvesi. (Nivala, R. Takalo, 1933) Ei ajettu vesi kaivossa pysy. Ei ajettu vesi kaivossa pysy. (Nivala, R. Takalo, 1933) Vesi on paskan lääke. Vesi on paskan lääke. (Nivala, R. Takalo, 1933) Niin tosi ku vesi. Niin tosi kuin vesi. (Nivala, R. Takalo, 1933) Kyllä vesi reikäsä löytää. Kyllä vesi reikänsä löytää. (Nivala, H. Vähäaho, 1933) Seun tosi ku vesi ja pittää ku seula. Se on tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Nivala, A. Vilkuna, 1933) Vesi on paskallääkäri. Vesi on paskan lääkäri. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Pese sitte kö vesi kirppuilee. Pese sitten, kun vesi kirppuilee. (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Vieläkö isäs lasisilimästä vesi juoksee? Vieläkö isäsi lasisilmästä vesi juoksee? (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Mee vittuun kylypeen, sielon lämmin vesi ja hauvotut vastat. Mene vittuun kylpemään, siellä on lämmin vesi ja haudotut vastat! (Nivala, M. Ylitalo, 1933) Pälkäne Sopivat yhtä huonosti yhteen kun vesi ja valkee.  Sopivat yhtä huonosti yhteen kuin vesi ja valkea. (Pälkä , A. Laine , ) Vesi vanhin voitehista, Luoja parantajista.  Vesi vanhin voitehista, Luoja parantajista. (Pälkä , A. Laine , ) Vesi paskal lääkäri.  Vesi paskan lääkäri. (Pälkä , V. Huhtala , ) Kum maa lastaa niv vesi vastaa, ja kuv vesi lastaa nim maa vastaa.  Kun maa lastaa, niin vesi vastaa, ja kun vesi lastaa, niin maa vastaa. Viljavuonna saatiin kaloja hyvin, ja päin vaston. (Pälkä , V. Huhtala , ) Ei mettä ainootaan anna eikä vesi kaikkiaan.  Ei metsä ainoaansa anna eikä vesi kaikkiaan. (Pälkä , V. Huhtala , ) Kyllä vesi juattaa, velli syättää jossei miältä miähessäo.  Kyllä vesi juottaa, velli syöttää, jos ei mieltä miehessä ole. (Pälkä , S. Korppoo , ) Vesi paskan lääke.  Vesi paskan lääke. (Pälkä , A. Jokinen , ) No nihän se on sekasi, kun kusi ja vesi.  No niinhän se on sekaisin kuin kusi ja vesi. (Pälkä , A. Jokinen , ) Ei kannettu vesi kaivossa pysy.  Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Pälkä , A. Saarinen , ) Tulee vesi sudenkin silmiin kun kuoppaan putoaa.  Tulee vesi sudenkin silmiin, kun kuoppaan putoaa. (Pälkä , M. Koittola , ) Ei syvästä kaivosta vesi lopu.  Ei syvästä kaivosta vesi lopu. (Pälkä , M. Koittola , ) Mutta on sanaj jatko ja vesi om piimäj jatko.  Mutta on sanan jatko, ja vesi on piimän jatko. (Pälkä , E. Mikkola , ) Vesi om paras paskal lääke.  Vesi on paras paskan lääke. (Pälkä , E. Mikkola , ) Aina matalasta kaivosta vesi loppuu.  Aina matalasta kaivosta vesi loppuu. (Pälkä , E. Mikkola , ) Vesi vanhin veljeksistä, Jumala parantajista.  Vesi vanhin veljeksistä, Jumala parantajista. (Pälkä , E. Mikkola , ) Paltamo Kyllä vesi juomaksi jos kivi leiväksi.  Kyllä vesi juomaksi, jos kivi leiväksi. (Paltamo , Hannes Möttönen , 1933 ) Vesi se on paskan puoskari.  Vesi se on paskan puoskari. (Paltamo , Hannes Möttönen , 1933 ) Vesi on paskan puoskari.  Vesi on paskan puoskari. (Paltamo , Hilda Möttönen , 1933 ) Pantu mieli ei peässä pysy eikä kannettu vesi kaevossa.  Pantu mieli ei päässä pysy eikä kannettu vesi kaivossa. (Paltamo , Hilda Möttönen , 1933 ) Vesi on pitkä piimän jatko.  Vesi on pitkä piimän jatko. (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Hyh saonaan, saonassa on lämmin vesi.  Hyh, saunaan, saunassa on lämmin vesi! (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Vesi on pas--kan puoskari.  Vesi on paskan puoskari. (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Ei pantu mieli peässä pysy, eikä kannettu vesi kaevossa.  Ei pantu mieli päässä pysy, eikä kannettu vesi kaivossa. (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Jos kivi leiväksi kuin vesi juomaksi, kyllä kelepoaisi elleä.  Jos kivi leiväksi kuin vesi juomaksi, kyllä kelpaisi elää. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Hatarasta astiasta vuotaa vesi niin ku rekiveon persiestä.  Hatarasta astiasta vuotaa vesi niin kuin rekiveon perseestä. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Ei soa tulta, vesi on mennynnä tuluksiin.  Ei saa tulta, vesi on mennyt tuluksiin. Sanotaan vertauksellisesti, kun ei enää sikiydy. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Vesi juoksoo silimistä kuin ruokkolehmällä.  Vesi juoksee silmistä kuin ruokkolehmällä. Ruokkolehmällä - ikävän takia. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Tosi kun vesi ja pitävä kun seula.  Tosi kuin vesi ja pitävä kuin seula. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Vähenööhän se vesi joskus hyvästäi hetteestä, vaikkei koskaa lopukkaa.  Väheneehän se vesi joskus hyvästäkin hetteestä, vaikka ei koskaan lopukaan. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Kyllä vesi juomaksi vaan ei kivi leiväksi.  Kyllä vesi juomaksi vaan ei kivi leiväksi. (Paltamo , H. Meriläinen , 1933 ) Riistavesi Sillon katti uimaan kun ves häntään. Silloin katti uimaan, kun vesi häntään. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Vetelä ves varana. Vetelä vesi varana. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Kyllä ves juomaks kääp jos vuan sav leiväks. Kyllä vesi juomaksi käypi, jos vaan savi leiväksi. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Janossa juuvvaan likanennii ves. Janossa juodaan likainenkin vesi. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Mitä sylyk suuhun tuop ja ves kielelleev vettää. Mitä sylky suuhun tuopi ja vesi kielelleen vetää. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Paa västin kaalus pystyyn ettei mää kenkääs ves. Pane västinkaulus pystyyn, ettei mene kenkääsi vesi. Ei kai tällä ole mitään erikoista tarkoitusta. (Riistavesi, S. Heikkinen, 1932) Ves on paskan puoskaer. Vesi on paskan puoskari. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) Ves ei laske lammaan, eikä nosta kiimalleen. Vesi ei laske lamaan, eikä nosta kiimalleen. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) Sitte vasta katti uimaan, kun ves persiiseen hölähtää. Sitten vasta katti uimaan, kun vesi perseeseen hölähtää. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) Huastaa mitä sylyk suuhun tuop ja ves kielelle kiehaattaa. Haastaa mitä sylky suuhun tuopi ja vesi kielele kiehauttaa. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) S'on tosj kun vesj ja pittää kun seola. Se on tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Riistavesi, Y. Karttunen, 1932) Totta kun ves' ja pittää kuin seula. Totta kuin vesi ja pitää kuin seula. (Riistavesi, E. Parviainen, 1932) Ei kannettu ves kaevossa pysy, eikä teko miel miehen piässä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä tekomieli miehen päässä. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Huasta veillä ves kuunteloo, huasta mualla mua kuuloo. Haasta vedellä, vesi kuuntelee; haasta maalla, maa kuulee. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Ves on paskan puoskar. Vesi on paskan puoskari. Vesi lijan puhdistaa. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Sillon katti uimaankun ves persiiseen tulloo. Silloin katti uimaan, kun vesi perseeseen tulee. Silloin vasta laiska työhön, kun on kova puute. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Rovaniemi Tosi ku vesi ja pitävä ku seula. Tosi kuin vesi ja pitävä kuin seula. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Vesi son paskan puoskari. Vesi se on paskan puoskari. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Vesi son maijon jatko. Vesi se on maidon jatko. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Tosi ko vesi ja pitävä ko seula. Tosi kuin vesi ja pitävä kuin seula. (Rovaniemi, E. Hyvönen, 1933) Ei kannettu vesi kaivosa pysy, eikä annettu mieli pääsä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä annettu mieli päässä. (Rovaniemi, E. Korva, 1933) Vesi karttaa, vesi kehrää ja vesi pannee neulansilmhän lankaa. Vesi karttaa, vesi kehrää ja vesi panee neulansilmään lankaa. (Rovaniemi, V. Nuotio, 1933) Sitä tehesä on päässy vesi välhin. Sitä tehdessä on päässyt vesi väliin. Tyhmästä. (Rovaniemi, V. Nuotio, 1933) Vesi on paskan puoskari. Vesi on paskan puoskari. (Rovaniemi, V. Nuotio, 1933) Ei kannettu vesi kaivosa pysy. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Tullee sujeleki vesi suuhun ku kuophan joutuu. Tulee sudellekin vesi suuhun kun kuoppaan joutuu. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Vesi vanhin voitehista, Jumala parantajista. Vesi vanhin voiteista, Jumala parantajista. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Tosi ku vesi ja pittää ku seula. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Kyllä vesi juomaksi, jos kivi leiväksi. Kyllä vesi juomaksi, jos kivi leiväksi. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Ei sole paljon sukulainen, ko seittemäskymmenes kirnun virutus vesi. Ei se ole paljon sukulainen kuin seitsemäskymmenes kirnunvirutusvesi. (Rovaniemi, T. Rompasaari, 1933) Ei kannettu vesi kaivosa pysy, eikä pantu mieli pääsä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä pantu mieli päässä. (Rovaniemi, T. Rompasaari, 1933) Vesi se on paskan puoskari. Vesi se on paskan puoskari. (Rovaniemi, H. Tiainen, 1933) Tyrvää Ei pantu miäli pääsä pysy eikä kannanto vesi kaivosa. Ei pantu mieli päässä pysy eikä kannantovesi kaivossa. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Veri on sakeempaa kun vesi. Veri on sakeampaa kuin vesi. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Ei kannettu vesi kaivosa pysy. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Tyrvää, V. Toivonen, 1933) Juaksee kon vesi pittää kon seula. Juoksee kuin vesi, pitää kuin seula. (Tyrvää, S. Moisio, 1933) Veri on aina sakkeempaa ku vesi. Veri on aina sakeampaa kuin vesi. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Ei olsi köyhä eikä kallis aika, ku vesi olis viinaa ja väärät puut makkaroita. Ei olisi köyhä eikä kallis aika, kun vesi olisi viinaa ja väärät puut makkaroita. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Leuka on kun Vännin Tuomaan vesi luisu. Leuka on kuin Vännin Tuomaan vesiluisu. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Töihin töihin, taikka muuten tulee vesi pesään ja tuhka taka. Töihin, töihin, taikka muuten tulee vesi pesään ja tuhka taka. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Vesi paskan lääke. Vesi paskan lääke. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Ulvila Ei tehty järki pääss pysy eikä kannettu vesi kaivoss. Ei tehty järki päässä pysy eikä kannettu vesi kaivossa. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Tosi ko vesi ja pittää ko seula. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Tosi ko vesi ja pittää ko seula. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Ny o akkai myllyst vesi loppu. Nyt on akkain myllystä vesi loppu. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Samallaist se o vesi molemmi puali paattii. Samanlaista se on vesi molemmin puolin paattia. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Vesi juaksee silmist ko herraapelkääväise koira. Vesi juoksee silmistä kuin herraa pelkääväisen koiran. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Tosi ko vesi ja pittää ko seula. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. (Ulvila, A. Loimaranta, 1933) Tosi ko vesi ja pittää ko seula. Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula. Vahvistus puheen todenperäisyydestä. (Ulvila, I. Venno, 1933) Vesi paska lääkäri. Vesi paskan lääkäri. Vesi siis auttaa likaisuudessa. (Ulvila, I. Venno, 1933) Valkeala Ei siel ol käynny kun äilin käs ja lämmin ves. Ei siellä ole käynyt kuin äidin käsi ja lämmin vesi. 'Mammantyttö'. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Ei ves tervoa ol eikä terva vettä. Ei vesi tervaa ole eikä terva vettä. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Sillon koira uimaa kun ves persettä loiskii. Silloin koira uimaan, kun vesi persettä loiskii. (Valkeala, A. Stenroth, 1932) Alaspäinhän vesi virtaa. Alaspäinhän vesi virtaa. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Ei tyhjä pala eikä ves happane. Ei tyhjä pala eikä vesi happane. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Vesi on aina märkää. Vesi on aina märkää. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Silloin pukki uimaa kun ves perseihin holahtaa. Silloin pukki uimaan, kun vesi perseeseen holahtaa. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Silloin harmaa havahtuu kun on ves persees. Silloin harmaa havahtuu, kun on vesi perseessä. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Mies totol istuu, silmist vettä tippuu. Mies totolla istuu, silmistä vesi tippuu. Arvoitus: pirtutynnyr. (Valkeala, V. Vaara, 1932) Ei pysy pantu miel pääs eikä kannettu ves kaivos. Ei pysy pantu mieli päässä eikä kannettu vesi kaivossa. (Valkeala, V. Vaara, 1932) Eihän vesi tervaa ole. Eihän vesi tervaa ole. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Ei kannanta vesi kaivossa pysy. Ei kannantavesi kaivossa pysy. Joka ei tule neuvosta viisaammaksi. (Valkeala, V. Lakka, 1932) Kyllä vesi itsensä pesee. Kyllä vesi itsensä pesee. (Valkeala, V. Lakka, 1932)

Avainsanat: vesistö vesiliikenne meri järvet äijä äiti yritä ympäristö ylönen ylitalo yhdysvallat wikipedia w väinö vuosi voide voima voi virta viro vilppula viina viikinki vieras vetää vesi veri venäläinen vene velli veli vanhin valtio valtaosa valo valkia valkee valkeala valkea vaikea vahinko vaara v ukko uimaan töihin tässä tänne työ työt tyrvää tyhjä turhia tuominen tuli tuhka tuhansia tuhat tolonen tervo terva teko tekijä tee tarvita tartu tarkastella tapa taikina syöttää syödä syö suutari suuri suu suomu suominen suomi suomessa suomenlinna suomenlahti suomalainen suolainen suo sula sukulainen suku susi son sivusto sit sinä silmä sillanpää silta sijaitsee siivota sekaisin saunassa sauna sade sanonta sanasto sampo salonen saksa saimaa saaristo saarinen saari saada räsänen ruotsi ruoka rovaniemi rikas riistavesi reinikainen rantanikkilä rantala rannikko rakkaus päästä puute puu puuro puro purjelaiva pukki pukkaa puhdistaa puhdas poliisi poika pitää pinta piimä pieni pesu pestä perse perseestä pennanen paska pasi parviainen pari paras pappa pannu pane paltamo pala pajukoski paha oulu ottaa oppi opiskella opiskelija oksanen nähdä nuutila nuotio nuori nuorena norppa nivala niskanen nimi niemi net naimisiin nahka möttönen märkä mäkinen myrkky mylly muutama musta muna mitä minä mikkola mikko mies mieli metsä metri meriläinen merenkurkku mee me matti matkasta martikainen marjaniemi marin mamma makkara makea maa maito maalla maailma löytää lääkäri lääke lämmin luonto luonnonvara luoja lumi luu luettelo loma loimaa linkki lika leuka leipä leinonen lehtonen lehtola laukaa lapsi lappi lampinen lampi lakka laiva laiska laine köyhä käyttää käsi käki kuvaaja kuvata kustaa kurkijoki kuljettaa kuhmoinen kova koski korva korhonen kon koko koira kivi kiuruvesi kissa kirjoitettu kiiski kieli kiehauttaa kesä keskustelu keränen kemi kehittää kehittyä kattila karttunen kartta karjalainen kanto kanada kala kallis kalja kalastaja kalanti kaivos kaivo kaakko jää järvi järki juva juosta juoda juo juna jumala joutseno jolla jokinen joki jauhiainen jatko itämeri itku itkeä isokyrö ilta ihminen härkönen hän hyvönen huhtala http honkanen holopainen historia hiltunen hilma hilda hiiri hevonen herra helmi heinonen heikkinen hausjärvi harrastus harmaa hannes haku hailuoto haastaa finnish finland fi esimerkki entinen eno englanti eläin auttaa alus alue alkuperä alatornio ala aita aika aalto