Tänään on 18.11.2017 11:58 ja nimipäiviään viettävät: Tenho, Jousia ja Max. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Nevan taistelu

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 14-11 tulee kuluneeksi tasavuosia Aleksanteri Nevalaisen kuolemasta Gorodetsissa vuonna 1263. Aleksanteri Nevski oli palaamassa mongolien valtio Kultaisesta ordasta kun kuoleman jalka hänet kampitti.   1263 – Aleksanteri Nevalainen (Aleksanteri Nevski), Vladimirin suuriruhtinas     Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen ( ven. Александр Ярославич Невский , Aleksandr Jaroslavitš Nevski ) ( 1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets ) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas . Venäjällä häntä pidetään kansallissankarina, sillä hän torjui kahdesti Novgorodia lännestä uhanneet vieraat sotajoukot. Aleksanteri Nevski syntyi vuonna 1219 Vladimirin suuriruhtinaan Jaroslavin toiseksi vanhimpana poikana. Hänestä tuli vuonna 1236 Novgorodin ruhtinas.     Aleksanteri Nevski Neuvostoliitossa julkaistussa postimerkissä. Lisänimen Nevski eli Nevalainen Aleksanteri on myöhemmin saanut hänen ruotsalaisista Nevajoen rannoilla vuonna 1240 saavuttamastaan Nevan taistelun voitosta. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä . Peipsijärven taistelu käytiin 4. huhtikuuta 1242 Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin johtamien novgorodilaisten joukkojen ja Saksalaiseen ritarikuntaan 1237 liittyneiden liivinmaalaisten kalparitareiden ja Tarton ensimmäisen katolisen piispan Herman von Buxhövdenin komentamien liivinmaalaisten joukkojen välillä Peipsijärven jäällä. Taistelun voittivat novgorodilaiset, jotka tarinan mukaan saivat runsaasti liivinmaalaisia vankeja. Keväällä 1242 Kalparitaristo oli ajanut Novgorodin pois Viron tukikohdastaan Tartosta Baltian ristiretkien aikana. Herman von Buxhövden ajoi novgorodilaisia Peipsijärvelle saakka. Buxhövdenin joukot käsittivät 500-1000 sotilasta, joista suurin osa oli virolaisia talonpoikia. Novgorodilla oli luultavasti noin 5000 sotilasta. Saksalaiset joutuivat ylivoimaisten joukkojen piirittämäksi ja suuri osa heistä kuoli. Kronikoiden mukaan Nevskin komentamat novgorodilaisjoukot olivat aiemmin voittaneet Nevajoen ja Inkereenjoen rannoille tulleet ruotsalaisjoukot 15. heinäkuuta 1240 pohjoisemmassa Nevan taistelussa .   Venäläisen 1300-luvulta peräisin olevan kronikan mukaan Novgorodin ruhtinaan, 20-vuotiaan Aleksanterin , johtamat joukot hyökkäsivät tiheän sumun turvin ruotsalaisten ja heidän liittolaistensa, norjalaisten ja suomalaisten, leiriin ja yllättivät nämä täydellisesti. Aleksanteri otti voittonsa johdosta lisänimen Nevalainen ( ven. Nevski ). Myöhemmin paavi yritti muun muassa neuvotteluteitse saada vuonna 1258 Aleksanteri Nevalaisen katolisen kirkon puolelle. Aleksanteri ei kuitenkaan suostunut; siksi ortodoksit kunnioittavat häntä pyhänä . Saksalaisten ritarien tappio tulkittiin pian oikeauskoisten voitoksi paavin johtamista hyökkäyshaluisista katolilaisista , ja Aleksanteri Nevski julistettiin jo Iivana Julman kauden alussa pyhäksi. Pietari Suuri kunnioitti pyhää soturia rakennuttamalla Aleksanteri Nevskin lavran paikalle, jolla ruhtinaan oli oletettu voittaneen ruotsalaiset vuonna 1240.   Aleksanteri Nevskin luostari eli lavra on Pietarissa sijaitseva luostari , jonka Pietari Suuri perusti vuonna 1710 Nevski prospektin eteläpäähän. Luostariin sijoitettiin uuden pääkaupungin suojelupyhän Aleksanteri Nevskin jäännökset. Täällä Turussa ja Suomessa tähän Novgorodin vaikutuksen ja uhkan torjuntaan osallistuttiin piispa Tuomaksen johdolla. Hän oli Suomen kolmas katolinen piispa ja pyrki liittämään Hämeen alueet kirkon vaikutuspiiriin ja saamaan heidät mukaan taistelemaan Novgorodia vastaan. Myös paavi Gregorius IX kehottaa 1237 ruotsalaisia tekemään ristiretken Hämeeseen kukistaakseen siellä ilmenneen kapinahengen. Novgorod on samaan aikaan nousemassa Rooman kilpailijaksi pohjolassa ja Suomi jäämässä ikäänkuin vasaran ja alasimen väliin. Kyseessä oli kauppasota, mutta samalla myös uskonsota ja aluetaistelu koko Suomenlahden alueen hallinnasta:  Vuonna 1227 Novgorodin laivasto purjehti käännyttämään karjalaisia kreikkalaiskatoliseen uskoon ja vuotta myöhemmin Suomesta lähetettiin 2000 miehen sotajoukko hyökkäystä torjumaan. Paavi perusti Viron Saaremaalle Haapsalun piispanistuimen 1228 ja siirsi 31.1.1229 paavin bullalla Suomen piispanistuimen Nousiaisista Turun Koroisiin. Vuotta pidetäänkin Turun perustamisvuotena.  Liedon Vanhalinna Koroisten linnoitetusta piispankartanosta tuli ruotsinvallan tukikohta ja Suomen ensimmäinen varsinainen katolinen piispa Tuomas otti pakanalliset uhrilehdot ja pyhät paikat, kuten Liedon Vanhalinnan kirkon haltuun 1231. Mustain veljesten dominikaaninen kerjäläismunkisto toi oman konventtinsa Koroisiin 1249. Kun kuudes ristiretki 1228 tehtiin ilman paavillista siunausta ja johti kirkonkiroukseen, keskitti paavi katseensa siis Pohjolaan ja Baltiaan voimistaen valtaansa täällä. Piispa Tuomaksen yritykset sulkea Novgorod pois Suomenlahden yhteydestä kuitenkin  epäonnistuu vuonna 1244 ja seuraavana vuonna piispa Tuomas on pakotettu eroamaan virastaan idän kauppariitojen vuoksi ja hän lähtee Suomesta.   Tuomas (myös Thomas, k. 1248 (oletettavasti) Visby , Ruotsi ) oli Suomen kolmas varsinainen katolinen piispa eli Suomen piispa ja ensimmäinen, josta on varmoja tietoja. On epäselvää, milloin hän aloitti tehtävässä, mutta hänen tiedetään eronneen vuonna 1245 . Tuomas oli mahdollisesti englantilaissyntyinen dominikaanimunkki . Hänet muistetaan kirkon aseman jonkinasteisesta vakiinnuttamisesta Suomessa sekä varsinkin osallistumisesta Neva-joelle tehtyyn sotaretkeen vuonna 1240, joskin hänen osuuttaan siinä lienee liioiteltu. Piispa Tuomas on ensimmäinen Suomen piispa, joka mainitaan nimeltä asiakirjassa ja jolta on säilynyt hänen itse laatimansa asiakirja. Kaksi hänen edeltäjäänsä mainitaan tosin nimettöminä paavi Innocentius III:n bullassa Ex tuarum , joka on päivätty 30. lokakuuta 1209.  Gregorius IX (syntymänimeltään Ugolino di Conti, n. 1145 – 1241 ) oli paavina 19. maaliskuuta 1227 – 22. elokuuta 1241 . Hän perusti Turun. Piispa Tuomaan on Suomessa perinteisen käsityksen mukaan katsottu olleen se piispa, jolle paavi Honorius III 13.2.1221 lähettämässään kirjeessä antoi luvan valvoa kaupankäyntiä Suomessa ja jolle paavi Gregorius IX vuonna 1229 – ottaessaan Suomen kirkon suojelukseensa – antoi luvan ottaa kirkon haltuun pakanalliset uhripaikat Suomessa sekä siirtää piispanistuin Nousiaisista Koroisiin . Tätä tapahtumaa juhlitaan Turun syntymähetkenä. Hänen piispuutensa on katsottu alkaneen vuoden 1220 paikkeilla ja on arveltu, että hänet olisi nimittänyt virkaansa Ruotsin arkkipiispa Valerius . Tuomaan on sanottu myös perustaneen ainakin tilapäisen Tuomiokapitulin Koroisiin ja rakennuttaneen sinne kivisen piispan virka-asunnon. Novgorodin Suomeen tekemien hävitysretkien jälkeen paavi määräsi vuonna 1232 virolaiset kalparitarit puolustamaan Suomea, ja Tuomas käytti heitä mahdollisesti kotimaassa käännytystyöhön.   Kalpaveljet ( lat. Fratres militiæ Christi Livoniae , saks. Schwertbrüderorden ) oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta , joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon. Perustajana oli paavin käskynhaltija, Riian piispa Albert von Buxhövden . Hämäläisten noustua kapinaan (ks. Hämeen kapina ) – tai ryhdyttyä ainakin jonkinlaiseen vastarintaan – hän hankki 1237 paavilta niin sanotun "ristiretki bullan ", jonka on katsottu myöhemmin johtaneen Hämeeseen tehtyyn niin sanottuun toiseen ristiretkeen . On kuitenkin epäselvää, tapahtuiko tämä sotaretki vielä Tuomaan elinaikana. Piispa Tuomas mainitaan usein myös yhtenä Ruotsin vuonna 1240 suorittaman epäonnisen Novgorodia vastaan suuntautuneen sotaretken "arkkitehdeista". Tämä on historiantutkijoiden päättelyä, jonka perustana on venäläisten kronikoiden maininta, jonka mukaan ruotsalaisten rinnalla tuolloin taisteli myös norjalaisia sekä suumeja ( varsinaissuomalaisia ) ja jäämejä ( hämäläisiä ). Tuomas lienee ollut mukana sotaretkellä, mutta hänen osuutensa itse hyökkäykseen on epäselvä.   Nevan taistelu oli 15. heinäkuuta 1240 Nevajoella käyty, puutteellisesti dokumentoitu Ruotsin hyökkäys Novgorodia vastaan. Piispa Tuomas haki oma-aloitteisesti eroa piispanvirasta ilmoittaen syyksi osallisuuden ihmisen kuolemaan sekä paavin kirjeen väärentämisen – jälkimmäinen rikkomus saattoi liittyä Vilhelmille tehtyyn maalahjoitukseen. On arveltu, että eron todellisina syynä saattoi vaikuttaa epäonnistunut Nevan sotaretki tai huonot suhteet Ruotsin mahtisukuihin. Paavi joka tapauksessa hyväksyi eronpynnön 21.2.1245 ja määräsi hänelle eläkkeeksi osan Suomen piispan tuloista. Tuomas asettui asumaan Visbyn dominikaaniluostariin Gotlantiin , missä hän kuoli vuonna 1248. Taistelussa mukana Turussa 14-11 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: yritys vuotias voitto visby viro virka vieras venäläinen venäjä veli varsinainen varma vanki valvoa valtio vaikuttaa usko turku tuomola tuomiokapituli tuomas tulo tuli tukikohta tieto thomas tasavuosi tarto tarina tappio tapahtuma taistelu säilyä suuri suomi suomessa sulkea suhde siunaus simo sijaitsee saksalainen saada ruotsi ruotsalainen rooma riia ranta pyhä puolustaa piispa pietari perustaa perinteinen paavi ottaa norjalainen neva neuvostoliitossa muistaa maaliskuu länsi luostari lokakuu liittyä leiri laivasto käytetty käskynhaltija käsitys kuolla kuolema kotimaa kolmas koko kirkko kirje keskiaika katolinen kapina jää julkaisu juhla joukko jolla johtaa johto jalka ikoni iivana iii ihminen itä häntä hän häme hyökkäys huhtikuu heinäkuu hallinta haapsalu ex elokuu baltia asua asukas asiakirja asema arkkipiispa alku alue aleksanteri albert ajaa 2017