Tänään on 15.12.2017 17:41 ja nimipäiviään viettävät: Heimo ja Sverker. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Neulova Narttu: Tampereella

Julkaistu: · Päivitetty:

Eilen oli herätys kello 4.30. Äkkiä aamupalaa nassuun ja junalle kohti Tamperetta ja Kädentaitomessuja.   Titityyn karkkihylly Junassa päätimme Outi-rouvan kanssa, että olemme messuilla hillittyjä, liki lady-like ja tuumaamme rauhassa hankintoja. Kaksi sekuntia hiljaisuutta ja sitten naurua vedet silmissä. Niinkuin siellä voisi analyyttisen viileästi tehdä hankintoja: täysi höry vaan päälle! Messukuljetukset on kyllä hoidettu hienosti. Heti juna-aseman edestä lähti täyteen ympättyjä busseja kohti messuhallia. Perillä ei tartte pahemmin jonotella vaan sisään halleihin pääsee helposti. Meillä oli Outin kanssa messuorganisaation blogisteille tarjoamat liput, joten nimilaput kaulaassa suhasimme halleissa. Kisskiss-sukkiksia ja Petrichoryarnisin väritykitystä Siinä tuumasimme, että mihin ensiksi ja päädyimme, että Petrichoryarnsin langat houkuttivat kaikken eniten. Ankaraa kartan tutkaamista, eksymistä väärään halliin ja sitten Lankaidean koju löytyi. Alkoi armoton lankojen hypistely ja peli saatiin avattua muutamalla vyyhdillä. Arvatenkin junasa hiottu ja hoettu lady-like -ajatus häipyi samoin tein, kuten myös vakaa aikomus koluta halleja järjestyksessä: singahtelimme sinne tänne fiiliksen mukaan. Ja fiilistähän oli vaikka minne. Snurren houkutuksia Titityyn osastolla harjoitin erittäin hyvää itsepetoksen muotoa. Olin tilannut heltä kirjan, jonka toimituksen olin pyytänyt messuille. Oli vähän niinkuin olisin saanut lahjan! Ja ihan ilmaiseksi, eikös vaan!    Ihania lampaataljoja. Tuo kirjava olisi ollut niin ihana! Kaffepausilla pläräsin hankkimaani kirjaa ja sittenhän siinä kävi niin, että pukkasi ihan ideaa. Annan ja Eilan kojulla silmät pullistuivat päästä, kun huomasin juuri sellaista ja sen väristä lankaa kuin ideani oli vailla. Ja se oli sitten siinä. Samaisella kojulla saikin pitää hankinnoistaan lujasti kiinni: jos ne laskit käsistäsi lompakkoa etsiessäsi, oli joku toinen heti vyyhdissä kiinni. Enkä nyt mainise nimiä. Asianosaiset tietävät.    Ei me ihan kaikkea ostttu vaikka oltaisiinkin haluttu Taito-kaudulla oli vaikka mitä ihanuutta. Eniten minua kiinnosti kirjotut opetustaulut. Sellainen perunajuttu olisi aikas kiva. Se, että jaksaisinko sitten pistoja vääntää on ihan toinen kysymys, johon vastaus voisi olla hieman välttelevä. Samoin ne trikoohapsuista solmutut matot olivat hurmaavia. Sanotaanko vaikka olkkarinmaton kokoisena, noin alkuunsa? Ei kait siinä paria iltaa enempää voi aikaa mennä? Messujen jälkeen köröteltiin takaisin keskustaan, köröttelyä hyvinkin, ihan järkyttävät ruuhkat. Päätimme suunnata Stokkalle, meidän korkeuksillahan se kauppa on vain mennyt muisto. Stokkalla menimme suoraan joulupallo-osastolle ihmettelemään. Vähän oli pieni koppi, mutta mukaan tarttui ihana maatuskanalle, jonka sisällä on muita metsän eläimiä. Kupposet nallen vieressä on hankittu messuilta ja ne ovat Tuias keramiikan kupposia. Taito-lehdessä oli vinkkaus heidän Instatilillieen ja uteliaana ihmisenä sitä heti stalkkaamaan. Kupposet ovat minusta vallan ihanat. Vaikka ne ovat aika isot, teekuppiinhan pitää mahtua kunnolla teetä, ovat ne sirot, kevyet ja ennenkaikkea ohkaiset. Paksusta mukista juominen on tympeää. Ja iso plussaa, että ovat konepestäviä! Paluumatkalla kotia oltiinkin sitten jo aika hiljaisia. Tuksutettiin pimessä ja pohjoista kohti lumisateisessa yössä ja toivottiin, ettei juna ole myöhässä. Perillä oltiin tasan Tuhkimoaikaa. Nyt väsyttää sen verran, että päiväunet on ehkä otettava. Samalla voi kuitenkin hypistellä tyytyväisenä messuhankintojaan. Tässä on villapaita, tekemistä vaille valmis. Lanka on Pirtin kehräämön kaksisäikeistä silkkivillaa, jota hypistelyäni en voinut enää takaisin hyllyyn laittaa.  Kisskissiltä piti liki perinteiseen tapaan ostaa sukkahousut, tällä kertaa kuosiinkudotut kukkaset sääriä somistamaan. Siis minun sääriä, ei Bertan. Lisäksi käsinvärjättyjä herkkuja Manosilta, La bien aimeelta ja Hedgehogilta.  Ja sen Nancyn kirja ja kirjan siivittämänä mitä muikeimmissa väreissä Rosy Green Woolin Cheeky erinoa. Bongaa kuvasta yksi utelias kissa.   Messut jatkuvat vielä tänään lauantaina ja huomenna Tampereella ja ne ovat Euroopan suurimmat käsityömessut, joilta kyllä löytyy vaikka mitä ja ihmettä, vaikka virkatuja moottorisahoja, jos sellaisille on tarvetta. Lauantaisin siellä on kuulemma ihan järjettömästi ihmisiä, eilen oli uutisten mukaan vähän päälle 15 000 kävijää. Sunnuntaina on sitten pikkasen väljempää. Rennolla menolla ja kiristämättömällä pipolla pärjää hyvin.  Vilkutus kaikille, jotka tulivat juttelmaan, oli suuri ilo kuulla kuinka montaa olen onnistunnut blogihöpötyksilläni innostamaan. Oulun messuraati kiittää kaikkia kaikkia vanhoja ja uusia tuttuja sekä tuntemattomia. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin: cin cin! ps. Metsä kukkii -paidassa ihan tarkeni :)

Avainsanat: ostoksilla väsyttää väri väreissä voi villapaita vesi vastaus valmis uutinen tässä tänne toimitus tilata tee tarttua tampere taito suuri sukkahousu rouva päättää päästä päiväuni pohjoinen pitää pirtti pieni perinne peli paluumatka paita outi oulu ostaa osasto olin nalle muutama muoto muisto mitä metsä messut messu me matto lompakko lippu like lehti lauantai lanko lanka laittaa lady kysymys kuva kuulla kukkanen kissa kirjava kirja kiinnostaa keskusta kello kauppa kartta juominen juna joulupallo iso ilta ihminen ihme ihmetellä ihana idea hylly hoitaa herätys hankittu halli fiilis eurooppa eläin bussi berta asema ajatus aika aamupala