Tänään on 14.12.2017 06:04 ja nimipäiviään viettävät: Jouko ja Ove. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Juha Sipilä: Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessa

Julkaistu: · Päivitetty:

(muutosvarauksin) Hyvät syyskokoukseen osallistujat, Naiset ja herrat, Muistin virkistämiseksi haluan kerrata hallitusohjelman keskeisen talouspoliittisen ajattelun. Keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita olivat, että velkaantuminen taittuu suhteessa BKT:hen vaalikauden loppuun mennessä, velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, kokonaisveroaste ei nouse, työllisyysaste kohoaa 72 prosenttiin ja kymmenen miljardin kestävyysvaje kurotaan umpeen kymmenessä vuodessa. Kestävyysvajetta lähdettiin taklaamaan 10 miljardin ohjelmalla. Siitä neljä miljardia oli leikkauksia ja toiset neljä miljardia oli rakenteellisia uudistuksia, sote ja julkisen talouden tehostamisella saatava miljardin säästö. Lisäksi noin pari miljardia piti kuroa umpeen parantuvalla talouskasvulla sekä työllisyyden kohenemisella. Velkasuhde on jo taittunut ja kokonaisveroaste laskee. Velaksi elämisen lopettamisessakin ollaan hyvällä tiellä, mutta alijäämä on ensi vuoteen mennessä vasta puolitettu. Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaatii vielä työtä. Työllisyysasteen nousun välttämätön edellytys on talouskasvu. Suomen talous on kääntynyt vihdoin ripeään kasvuun. Viime vuonna talous kasvoi jo lähes kaksi prosenttia ja Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kasvu oli tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 3,6 prosenttia verratun edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Kasvu oli nyt Länsi-Euroopan nopeinta. Tutkimuslaitokset eivät tahdo pysyä kehityksen tasalla vaan nostavat vuoron perään kasvuennusteitaan. Hyvien lukujen taustalla on ennen kaikkea viennin ja investointien kasvu. Tilanne oli täysin toinen kaksi ja puoli vuotta sitten. Myös työmarkkinajärjestöjä konsultoiden hallituksen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä tuli kuroa kiinni 15 prosentin suuruiseksi venähtänyt kilpailukykyero keskeisiin kilpailijamaihin. Hallitusohjelmassa suomalaisen työn kilpailukykyä lähdettiin parantamaan kolmella eri keinolla: viiden prosentin kilpailukykyhypyllä, noin viiden prosentin edestä palkkamaltilla ja loput viisi prosenttia yrityksissä tehtävällä tuottavuuden kehittämisellä. Näistä kaksi ensimmäistä on toteutunut aika hyvin, mutta tuottavuuden parantamisessa on vielä tekemistä. Näiltä osin urakka on selvästi kesken ja te olette siinä avainasemassa. Yksi tärkeimmistä mittareista itselleni on seurata yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia. Viime vuonna ne tippuivat 145 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Suomessa Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 5,9 miljardia euroa. Vähennys tuli kokonaisuudessaan yrityssektorilta, jonka tutkimus- ja tuotekehitysmenot supistuivat vajaan 4 prosenttia. Talouden kasvaessa suunta on aivan väärä. Vetoan teihin, että satsaatte enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja teette sen vielä Suomessa. Yritysten pitkän tähtäimen menestyminen on ensisijaisesti omistajien asia, mutta totta kai sen pitää olla myös toimivan johdon prioriteetti. Tämän pitäisi näkyä selvemmin myös johdon palkitsemisessa. Selkeästi rohkeampia panostuksia tarvitaan. Esimerkiksi tekoälyn suuria mahdollisuuksia pitäisi pystyä täysimääräisesti hyödyntämään. Maailma muuttuu nyt ennätysnopeasti. Ilman satsauksia emme pysy mukana. Uudet ajatukset ja toimintatavat saavat kuitenkin jalansijaan varmimmin uusissa yrityksissä. On ollut erityisen upeaa nähdä nuorten esiintulo yrittäjinä. Meillä on fiksuja nuoria, joilla yrittäjyys on noussut ykkösvaihtoehdoksi omalle uralle. Suomi aletaan tuntea jo maailmalla Slush-tapahtuman kautta ennakkoluulottomasta yrittäjyydestä. Tätä kehitystä kannattaa kaikin tavoin tukea, jo pidemmälle edenneiden yritystenkin toimesta. Olen ilolla pannut merkille, että tästä on tullut meille yhteinen asia. Pärjätäksemme kovassa kansainvälisessä kilpailussa meidän pitää tulevaisuuspanostusten lisäksi kyetä uudistamaan työmarkkinoiden rakenteita. Hallitus arvioi ensi vuoden alkupuolella nyt käynnissä olevan liittokierroksen tuloksia. Huomiota tullaan kiinnittämään paitsi kustannuskehitykseen ja Suomen mallin kehitykseen lisäksi erityisesti paikallisen sopimisen lisääntymiseen. Globalisaation myötä eri aloilla toimivien suomalaisten yritysten menestymisen mahdollisuudet poikkeavat entistä enemmän toisistaan. Jotta yritykset työllistäisivät mahdollisemman monta suomalaista, yrityksen tilanteen pitää entistä enemmän näkyä työntekijöiden työehdoissa. Ensimmäiset tiedot jo tehdyistä sopimuksista kertovat paikallisen sopimisen yleistymisestä. Toivottavasti näin tapahtuu myös tästä eteenpäin. Paikallisen sopimisen yleistymiselle on asetettu hallituksen puolelta korkeat odotukset. Teknologinen murros ja globalisaatio haastavat työelämää aivan uudella tavalla. Palkkatyötä siirtyy alustatalouteen ja globaaliin silpputyöhön. Nämä tekijät avaavat uusia verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Me taistelemme pienipalkkaisen työn lisääntymistä vastaan koulutuksella sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksilla. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikesta huolimatta pienipalkkainen työ lisääntyy. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen tarvitaan avarampaa ajattelua. Tämä ei tietenkään saa tarkoittaa sitä, että osa palkasta siirtyisi valtion maksettavaksi. Arvioni mukaan yhteiskunnassa on kasvava valmius harkita työstä saatavan tulon ja sosiaaliturvan yhdistämistä toimeentulon turvaamiseksi. Sitä pitää arvioida uudestaan tilanteessa, jossa kokoaikainen ja vakituinen työsuhde ei enää jatkossa ole tyypillinen työsuhde. Työn tekemisen on aina oltava kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi hallitus on käynnistänyt perusturvan ja toimeliaisuuden kokonai­suudistusta valmistelevan TOIMI-hankkeen. Kokonaisuudistuksen tavoite on nostaa työllisyysastet­ta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä torjua ja vähentää eriarvoisuutta. Lisäksi on asetettu erillinen työryhmä eriarvoistumisen lisääntymisen ehkäisemiseksi. Tämän työryhmän tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa ja vahvistaa tätä kautta yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Alati kansainvälistyvässä maailmassa yhä suurempi osa ongelmista pitää ratkaista kansainvälisellä yhteistyöllä. Monessa asiassa EU on pienin uskottava yksikkö ottamaan haasteen vastaan. Suurissa kysymyksissä EU:n on kyettävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja otettava selkeästi myös globaalin johtajan roolia. Suomen linja ja näkemys Euroopan unionista ja maamme asemasta on ollut koko prosessin ajan kirkas. Kuvasimme viime keväänä tulevaisuuden EU:ta kolmen skenaarion kautta. Emme hakeneet ääripäitä ja sopimusmuutoksia. Haimme toimivuutta ja yhtenäisyyttä sallien kuitenkin eritahtisen kehityksen tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Totesimme myös Suomen olevan mukana tällä hetkellä kaikissa eritahtisen kehityksen muodoissa. Päätökset teemme aina yksitellen pitäen mielessämme maamme ja EU:n kokonaisedun. Eurooppalaista vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan vastuullisen talous- ja rahaliiton kautta. EMU:n keskeiset ongelmat liittyvät jäsenmaiden taloudellisten erojen kaventamiseen, valtioiden ja pankkien välisen kohtalonyhteyden katkaisemiseen sekä markkinakurin lisäämiseen. Ensimmäisessä kohdassa on keskeistä periaate, että jäsenmaat vastaavat itse rakennemuutoksista ja kilpailukyvystään. Suhdannetasausmekanismista saatava hyöty olisi riskeihin nähden vähäinen. Mielestäni kunnossa olevat valtion taloudet toimivat parhaimpina suhdanteita tasaavina mekanismeina. Yhdysvaltojenkaan rahaliitto ei perustu osavaltioiden väliseen finanssipoliittiseen suhdannetasaukseen. Valtioiden ja pankkien välistä kohtalonyhteyttä voimme purkaa ensisijaisesti pankkiunionin loppuunsaattamisella. Tässä etenemme laatimamme tiekartan mukaisesti sekä mahdollistamalla sijoittajavastuun ongelmatilanteissa. Olemme valmiit kehittämään yhteistä talletussuojaa, kun olemme edenneet pankkiunionin riskien vähentämisessä. Haluamme edistää myös kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä sekä järjestämättömien luottojen määrän alentamista. Markkinakuri on terveen talouspolitiikan paras vahti. Jotta markkinakuriin perustava ratkaisu olisi uskottava, valtion lainojen hinnoittelussa pitää näkyä harjoitetun talouspolitiikan aiheuttamat riskit. Tämän takaamiseksi valtioiden velkajärjestelyn pitää olla mahdollista perussopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti. Kriisinhoidossa Euroopan vakausmekanismia voidaan kehittää myös eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi. Suomi oli ensimmäisiä maita, joka linjasi EMU-näkemyksiä. Saimme Hollannista heti kumppanin. Päätimme pääministeri Rutten kanssa etsiä samanmielisiä kumppaneita ja ajaa tavoitteitamme yhdessä. Yhdysvaltojen vetäydyttyä kuoreensa Euroopan on otettava johtajuus ilmasto- ja kauppapolitiikassa. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä. Meidän tulee päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja luoda toimivat mallit hyödyntää kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. EU:n on turvattava kilpailukykynsä ja -asemansa neuvottelemalla kunnianhimoisia kauppasopimuksia, jotka avaavat markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Samalla on tärkeää, että kauppasopimusten hyödyntämistä ja toimeenpanoa tehostetaan. Britannian eron myötä Suomi on ottanut yhdessä Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Baltian maiden kanssa entistä vahvemman roolin vapaakaupan edistäjänä EU-pöydissä. Myös digitaalisuutta ja erityisesti tekoälyä koskevaa keskustelua olemme vauhdittaneet Euroopassa. Esityksestämme komissio tulee esittelemään heti alkuvuodesta selkeän tiekartan eurooppalaiselle tekoälyn kehittämiselle. Emme saa tässä kohtaa enää antaa etumatkaa Yhdysvalloille ja Kiinalle. Arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki yrityksen päätöksenteko perustuu. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Itsekin yrittäjänä kiinnitin Japanin vierailulla huomiota yritysten halukkuuteen palkata osatyökykyisiä. Yritys esitteli ylpeänä, että tämä tehdas työllistää 900 osatyökykyistä. Meillä Suomessa hallituksen kärkihankkeessa ”Osatyökykyiset työelämään” luodaan ja testataan uusia keinoja osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi. Osakykyisen työllistäminen on mitä parhain tapa osoittaa, että yrityksen päätöksenteossa otetaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset vaikutukset. Suomi ja suomalaiset yritykset ovat sadan vuoden itsenäisyyden aikana kohdanneet monia suuria murroksia. Elämme jälleen suurten muutosten aikakautta. Luultavasti muutos tulee olemaan rajumpi kuin pystymme kuvittelemaankaan. Suomea on jatkuvasti uudistettava. Kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8.12. seminaarin ”Kohti seuraavaa sataa”. Yksi päivä siis huilataan ja sitten kääritään taas hihat. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimpiä kysymyksiä 2020-luvulle ja seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan siis oikeita kysymyksiä ja haastan myös Elinkeinoelämän Keskusliiton tähän työhön. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseen, työn ja yrittäjyyden murrokseen jne. Toivon, että otatte haasteen vastaan ja tulette esittelemään 8.12. oikeita kysymyksiä, joihin Suomen on löydettävä vastauksia selviytyäksemme 2020-luvun haasteista.

Avainsanat: yritys yrittäjä yhteistyö yhteiskunta yhteinen yhdysvallat väärä välttämätön vähentää vähennys vuoro vuosi voi vienti velka vastaus valtio vaikutus vaalikausi uusiutuva urakka upea unioni tässä työstä työryhm työryhmä työntekijä työllisyysaste työllisyys työllistää työ tyypillinen tutkimus tuntea tuli tukea tosiasia tilanne tilaisuus tieto terve tekijä tekeminen tehtävä tehdas tavoite tarkoittaa tapahtuman tapa tanska talouspolitiikka talouskasvu talous tahdo säästö suuri suunta suomi100 suomi suomessa suomalainen sote sosiaaliturva slush seurata seuraava seminaari ruotsi rooli riski ratkaisu ratkaista rakenne rahaliitto päätös päätöksenteko päättää päästä pääministeri päivä pysyä pystyä purkaa puoli puhe prosessi prosentti pohja pitää pieni periaate pari paras parantaa pannu pankki palkata osoittaa osallistuja ongelma omistaja näkyä näkemys nähdä nuori nousu nostaa neljä muutos muodostaa muisti mitä miljardi merkki meno me markkina malli maa maailma länsi lähde luku luoda lisääntyä linja liittyä leikkaus lainojen käynnissä kysymys kyetä komissio kokonaisveroaste koko kohdassa kirkas kilpailu kestävyysvaje keskustelu kehitys kehittää kasvu kasvava kansainvälinen kannustaa jäsenmaa julkinen juhla johtajuus johtaja japani itsenäisyys investointi ilmasto hyödyntää hollanti hihat herra henkilö henki harkita hanke hallitus haaste haastaa globalisaatio eurooppalainen eurooppa eu etsiä esimerkki energia emu elinkeinoelämä edellytys britannia bkt baltia asema arvo arvioida antaa alkuvuosi ajatella ajaa aika