Tänään on 17.12.2017 13:56 ja nimipäiviään viettävät: Raakel ja Rakel. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Kulttuuri kukoistaa: Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Julkaistu: · Päivitetty:

Intialaisen Arundhati Royn kirja on niin eksoottisen mausteinen ja sakea keitos, että sen ainesosia on yritettävä tunnistaa yksitellen, jotta kokonaisuuteen pystyisi pureutumaan edes jotenkin. Maistellaanpa. Kirjassa on paljon: Uskontoja Ihonvärejä Sukupuolia Rannerenkaita Hautoja Sotilaita Väkivaltaa Rakkausliittoja Köyhyyttä Hajuja Valtataisteluita Pyhiinvaelluksia Kasteja Rukouksia Kannanottoja Puhuttuja kieliä Lapsia ilman vanhempia Vanhempia ilman lapsia Ihmisiä ilman oikeuksia Ihmisiä, joilla on liikaa oikeuksia Kirjassa ei ole: Valkoisia cis-miehiä Nokkavia nokkeluuksia Nettiriippuvuutta Ehjiä kenkiä (paitsi sotilailla) Euroviisuja Gluteenitonta ruokavaliota Juonta, joka alkaa ja loppuu All inclusive -matkoja Kelaa, sotea, kikyä Martti Lutheria Laskettelua Lopullisia ratkaisuja Hiljaisuutta Rauhaa Aineksista muodostuu Intia, nykyajassa: historian tarkempi tunteminen auttaisi ymmärtämistä, mutta ilman sitäkin saa häivähdyksen maasta ja valtavasta - maailman toiseksi suurimmasta - kansasta, joka uskontonsa, kielensä ja kastinsa mukaan hajoaa satoihin ja tuhansiin ja kymmeniin tuhansiin osajoukkoihin, jotka kihisevät, poreilevat, kituvat ja elävät (ja kuolevat) parhaansa mukaan. Taistelevat elintilasta ja elämisen oikeuksista. "Maailman, Duniyan, tavalliset ihmiset - mitä he tiesivät siitä, mitä vaaditaan, jotta voi elää hijran elämän? Mitä he tiesivät säännöistä, kurista ja uhrauksista? Kuka tänä päivänä edes tiesi, että oli ollut aikoja, jolloin he kaikki, myös hän, ustad Kulsoom Bi, olivat joutuneet kerjäämään almuja liikennevaloristeyksessä? Että he olivat rakentaneet itsensä sellaisesta asemasta pala palalta, nöyryytys nöyryytykseltä? Ja myös vallasta, kun sotilaista ja valtionjohtajista puhutaan. Vaikka kirja keskittyy yhteiskunnan alempiin kerroksiin ja kadun ihmisiin, heihin, tai nimenomaan heihin, vaikuttavat kaukana vallan huipulla tehtävät poliittiset päätökset. Kirjan henkilöt ovat mukana todellisissa, Intiassa koetuissa tapahtumissa, kuten mielenosoituksissa ja selkkauksissa hindujen ja muslimien välillä. Roy ei kannata nykyistä hindunationalistista valtionjohtoa ja tuo sen selvästi esiin. "Kolmekymmentätuhatta sahraminkeltaista papukaijaa, joiden kynnet olivat terästä ja nokat veressä, ja kaikki rääkäisivät yhteen ääneen: --- Yhteen paikkaan musulmaani! Hautaan taikka Pakistaaniin!" Eräänlainen päähenkilö on transnainen Anjun, jota vanhemmat rakastivat, mutta joka valitsi oman tiensä kaltaistensa hijrojen joukossa. Toinen päähenkilö voisi olla Tilotta eli Tilo, joka myös tekee itsenäisesti päätöksensä. Häntä rakastavat miehet: journalisti Naga, taistelija Musa ja virkamies, joka vuokraa Tilolle asunnon. Nousevia sukupolvia edustavat sss ja Saddam Hussein sekä pieni neiti Jeeben II. Henkilöitä saamme tavata runsain määrin, kuten väkirikkaassa maassa on luontevaa.  Seuraan länsimaisin, ihmettelevin silmin Amjumin ympärille kerääntyvän joukon elämää heidän hautausmaalle perustamassaan yhteisössä ja sen liepeillä. Päätapahtumapaikan Delhin lisäksi Kashmir on esillä: Musa taistelee sen itsenäisyyden puolesta. Hindujen ja muslimien väliset taistelut jatkuvat siellä edelleen. "Näin kapina alkoi. Kuolema oli kaikkialla. Kuolema oli kaikki. Ura. Halu. Unelma. Runous. Rakkaus. Itse nuoruus. Kuolemisesta tuli yhdenlainen elämäntapa. --- Turistit lensivät pois maasta. Toimittajat lensivät tilalle. Häämatkalaiset lensivät pois. Sotilaat lensivät tilalle. --- Vain haudankaivajilla oli tauotta työtä." Miltä keitos maistuu? Se houkuttelee, vaikka välillä polttaa, jopa pelottaa. Ja hämmästyttää: miten näin monista aineksista koostuva kokonaisuus ylipäänsä pysyy koossa? Puhun nyt sekä Intiasta että kirjasta. Jotenkin käsittämättömästi niin tapahtuu, mutta hetkeäkään seos ei pysy paikallaan, vaan sakenee ja saa uusia vivahteita. Kirja on paneutunut, moniulotteinen, ylitsepursuavan täysi ja kiehtova katsaus johonkin ”ihan muuhun”, joka on arkea miljardeille. Tekee hyvää katsoa kauemmas täältä lintukodostamme - ja googlata tekee mieli ahkerasti lukemisen ohessa. Teos on kirjailijan toinen: ensimmäinen, Joutavuuksien jumala, voitti Booker-palkinnon 1997. Sen jälkeen Arundhati Roy on työskennellyt ihmisoikeuksien puolesta. Kenelle: Kotikoloa kauemmas katsovalle, Intian nykypäivästä kiinnostuneelle, sotimista säikähtämättömälle. Muualla: Runsas kirja, toteaa Kirsin Bookclub , joka on perehtynyt kirjailijaan enemmänkin. Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö. Otava 2017. Suomennos Hanna Tarkka.

Avainsanat: tarkka hanna otava kirja arundhati roy 2017 yhteisö yhteiskunta väkivalta voi virkamies vanhempi vanhemmat valta valkoinen valita uskonto ura unelma työskennellä turisti tuli toimittaja teräs teos tehtävä tavata tarkka taistelija taistella suomennos sss sotilas seos ruokavalio runous roy rauha rakkaus rakastaa päätös päähenkilö pystyä polttaa poliittinen pieni palkinto pala onni oikeus nykyinen nuoruus neiti muualla muslimi musiikki muodostua mitä mieli mies mausteinen matka martti maa lukemisen köyhyys kynnet kuolema kokonaisuus kirsi kirjailija kieli kiehtova keskittyä katsoa katsaus kapina katua jumala journalisti itsenäisyys itsenäinen intia ihmisoikeus häntä hän hussein huippu historia henkilö hauta hanna halu gluteeniton elävä elämä elämäntapa edustaa asema arki ainesosa