Tänään on 12.12.2017 01:02 ja nimipäiviään viettävät: Tuovi ja Tove. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Alternative Arboretum: Suomi 100 vuotta - Maamme Itsenäisyyden ja oman elämäni aikojen säämerkkitapausten muistelua ja listausta

Julkaistu: · Päivitetty:

Kun nyt parhaillaan tätä kirjoitettaessa globalistipainotteinen eliitti on ollut juhlimassa Suomen "itsenäisyyttä" presidentinlinnassa ym. humussaan, niin onkin ollut oivallista aikaa tehdä tätä kirjoitusta (valmistuu 7.12.); siksi ei ole tarvinnut joutua seuraamaan moisia juhlia :) - Tosin otin kuitenkin maamme 100-vuotista Itsenäisyyttä sivuavan aiheen tähän, koska löysin Forecan blogipalstalta tämän säiden historiallisia merkkitapauksia sisältävän kirjoituksen siihen liittyen >>  Suomi 100 vuotta: Nämä säätapahtumat ovat jääneet historiaan . Tuo kooste onkin mielenkiintoinen, ja se herättikin mieleeni paljon omia sääkokemuksiani maamme ja oman elämäni historian ajalta, kun olenhan ollut meteorologiasta ja säästä kiinnostunut ainakin n. 10-vuotiaasta poikasesta saakka, ellen kauemminkin - oman elämäni ajalta muistakin edelleen varsin hyvin kaikki nuo Forecan listaamat merkittävät säätilanteet. Alla oleva omakohtaisten sääkokemusteni listaus sisältää myös paljon sääpäivämääriä, joten niitä varten listaan tähän alkuun ensiksi säästä ja meteorologiasta kiinnostuneille hyviä arkistolinkkejä, mistä voitte käydä itse lisää tutkimassa ko. säätilanteiden luonteita tiettyinä päivämäärinä jne. >> --  Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto . -- Wetterzentrale Top Karten archiv . -- Suomen myrskyhistoriaa -sivusto . Mainitsen tähän ensiksi joitakin omakohtaisia kokemuksiani noiden Forecan listaamien säämerkkitapausten puitteissa: -- Mauri-myrskystä ei ollut tavallaan omakohtaista kokemusta, koska se myrsky siis keskittyi lähinnä vain Pohjois-Suomeen; kyseessä oli siis varsin pienialainen matalapaineen osakeskus - muistan kuitenkin uutisointeja ja päivittelyjä sen tiimoilta melko hyvin, mikä oli varmaankin yksi inspiroija minulle kiinnostua silloin säästä ja meteorologiasta tuolloin 11-vuotiaana poikana. -- Talven 1986-87 ankarat pakkaset muistan erityisen hyvin ja  tarkennan tässä itse lisäksi sen, että s illoin tammikuussa oli n. viikon mittainen jakso, jolloin Etelä-Suomi koki koko tunnetun historiansa ankarimman pakkasaallon; jopa -35 ja -40 asteen välisiä lukemia oli ihan tyyliin Hyvinkäällä, Vantaalla yms. odottamattomissa paikoissa! - Mäntsälässäkin oli suunnilleen samanlaista pakkasta, mikä aiheutti erikoisia tilanteita, kuten mm. silloin yläastetta käyneenä muistan koulumiljöössämme koulukäytössä olleen puisen talon lämmityskapasiteetin pettäneen, ja koululaiset joutuivat värjöttelemään sen talon luokissa päällystakit, pipot ja tumput päällään n. +10 asteen sisälämpötiloissa! -- Estonian onnettomuus ja siihen liittynyt myrsky oli minulle myös erityisen mieleenpainuva, ja siis myös omakohtaisen sääkokemuksen muodossa - Olin siihen aikaan puutarhurin töissä Helsingissä Malmin hautausmaalla ja asuin ko. hautausmaa-alueella olevan puutalon asunnossa (talossa oli myös työmaaruokala). Sen puutalon tavallaan takapihalla hautakorttelien reunalla kasvoi siihen aikaan kaksi Pohjoismaiden suurinta hopeavaahteraa ( Acer saccharinum ). Estonian uppoamiseen vaikuttanut myrsky itse asiassa repäisi toisesta niistä vaahteroista puolet maahan ko. talon nurkalle; tilanne oli tapahtunut aamuyöllä, mutten ollut itse herännyt siihen meteliin. Aamulla herättyäni sitten ihmettelin noita molempia tilanteita todella suuresti.  -- Vuoden 1999 mainituista säätapahtumista Lapin ennätyspakkanen oli toki hyvin paljon puheenaiheena, mutta se pakkasaalto keskittyi lähinnä Pohjois-Suomeen niin, että Etelä-Suomessa oli lähinnä "vain" -20 ja -30 asteen välisiä lämpötiloja samaan aikaan - Tosin tässä on sellainen omakohtainen kokemus, että muistan kävelleeni eräänä iltana silloisen autoni luokse pysäköintialueelle Espoossa ällistyttävän purevassa viimassa (lämpötila oli jotain -27 asteen luokkaa ja tuuli jopa navakkapuuskaista, eli aika lähelle Lapin tuolloista pakkaspurevuutta siinä silti mentiin). Moisen pakkasen kireyden osavaikutuksesta kylmenneen autoni käynnistämisessä minulta sitten katkesi autonavain virtalukkoon; panikoin siinä hetken, mutta sitten äkkäsin, että se ei vaikuttanutkaan auton jatkokäynnistämiseen mitenkään, olipahan vain toinen puoli avaimesta sitten jatkuvasti virtalukossa ikään kuin valmiiksi odottelemassa "kaveriaan". Mainittakoon myös, että tuon talven 1998-99 lumipeite oli Etelä-Suomessa hyvin paksu, eli lopputalvella Espoossakin oli reippaasti yli puoli metriä syvät hanget. -- Tuo elokuun 9. päivän rankkasade-episodi vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä oli voimakas ukkosmyrsky, mihin liittyi myös erikoinen omakohtainen kokemus - Olin siihen aikaan töissä Vantaan kaupungilla ja työpäivän päätteeksi olin mennyt Helsingin Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan valokuvaamaan kasveja. Jostain syystä pian sen perään olin kuitenkin lähtenyt vanhempieni luokse Mäntsälään, eli juuri hitusen ennen kuin Helsinkiin iski tuo illan ukkosmyrsky - missasin siis sen ukkosen, koska se oli lähinnä vain etelärannikolla vaikuttanut tilanne.  Erikoisen siitä tässä omakohtaisuudessani teki kuitenkin se, että siihen ukkoseen liittyneet voimakkaat puuskat olivat kaataneet juuri siellä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vanhan ja keskeisellä paikalla olleen amurinkorkkipuun ( Phellodendron amurense ), josta olin jopa ottanut n. paria tuntia ennen ko. ukkosta valokuvia - hyvin todennäköisesti juuri ne valokuvat ovatkin siksi kaikkien aikojen aivan viimeiseksi jääneitä siitä puusta missään! -- Mainittakoon vielä, että tuon vuoden 2010 heinä- ja elokuiden ennätyshelletilanteissa asuin silloin Espoon Tapiolassa, ja olihan se aika tukalaa sielläkin lämpötilojen oltua monina päivinä +30 ja +35 asteen välillä - Kuuluisa ukkosmyrskyjen sarja samassa yhteydessä oli tietenkin ennen näkemätön > rajuilmat: Asta, Veera, Lahja ja Sylvi.  Pääkaupunkiseutuahan kohtasi sitten elokuun 8. päivän illalla tuo Sylvi-rajuilma, jonka koin myös Espoon Tapiolassa - Älysin silloin onneksi seurailla jo paria tuntia ennen sen ukkosmyrskyn saapumisen tilannetta, eli miten se nousi Virosta käsin; pääsin siis läheiselle nurmikentälle hyvissä ajoin valokuvaamaan sen saapumista, ja kyllähän siitä muutama onnistunut otos tuli, missä myös näkyy niitä kaikille tuttuja vyörypilvimassoja. Valaistus muuttui kuitenkin niin nopeasti liian hämäräksi, että valokuvien ottamislaatu katosi sitten parissa minuutissa. Tuota Forecan listausta olisi voinut täydentää paljonkin, joten laitan tähän em. lisäksi omasta muististani oman elämäni aikaisia muitakin säiden merkkitapauksia Suomessa >>  Lapsuus- ja nuoruusmuistoni niistä ovat lähinnä Mäntsälästä, ja sittemmin enimmäkseen pääkaupunkiseudulta ja osaksi mm. Hämeenlinnasta: -- 70 -luvulta muistoni ovat tietenkin sumeita, koska olin silloin vasta alle 10-v lapsi, mutta mainittakoon, että mm. muutama mojova yöukkonen on jäänyt mieleeni, ja koettuna mm. Mäntsälässä ja Hämeenlinnassa; yleensä siihen aikaan ainakin yöaikaan pelkäsin ukkosta vielä sen verran, että niissä tilanteissa hautauduin ankarimmissa vaiheissa peittojen alle sänkyyni, mutta uteliaisuus myös välillä pakotti menemään ikkunaan seuraamaan tilanteita. Tietysti myös päiväaikaisia ukkoskokemuksia tuon ajan lapsuudestani on jäänyt mieleen, kuten sellaisia, missä muistan katselleeni ukkospilvien tummuutta, muotoja ja värejä sekä niissä tapahtuneiden rankkasateiden luonteita etenkin 70-luvun loppuvuosien kesinä mm. kotona Mäntsälässä. -- Yksi erityinen ukkoskokemus tuolloisesta lapsuudestani on sellainenkin, joka tapahtui äidin äitini luona Hämeenlinnassa, jossa olin silloin sattumalta yksin hoidossa vanhemmiltani: Äidin äitini oli tosi arka ukkospelkääjä, ja hän usein kovalla ukkosella hakeutui oman rintamamiestalonsa kellarin ikkunattomaan komeroon piiloon salamoilta ja jyrinältä > Juuri tuolla hoitokerrallani sattuikin kova ukkonen ja hän pakotti minutkin mukaan tulemaan sinne kellarikomeroon piiloon ukkosta; sitten muistan sen jälkeen katselleeni pihassaan sitä, miten ko. rajuilman kaatosade oli syövyttänyt poikkeuksellisen isoja vesivirtojen eroosiokanavia hiekkakäytävälle; ilmeisesti siis yksi 70-luvun kovimmista ukkosista oli se, mutten ole pystynyt määrittämään sille tarkkaa päivämäärää... -- 70 -luvulta on jäänyt mieleeni säästä myös sellainen erityinen rankkasade-episodi Mäntsälästä, että paikallisen kerrostalopihan nurmikolta tuli sen myötä poikkeuksellinen kastematoinvaasio asfalttikäytäville; matoja oli ihan kasoittain! - En ole tähänkään päivään mennessä pystynyt jälkikäteen tarkkaan määrittämään, mistä vuorokaudesta ja säätilanteesta oli silloin kyse... >> Sitten 80-luvun sää onkin jo paljon tarkemmin muistissani : -- Pääsiäisenä vuonna 1982 oli ennätyksellisen runsasluminen takatalvi > Pääsiäinen oli tuolloin selvästi huhtikuun puolella ja lunta tuprutti silloin ainakin kolme päivää putkeen voimakkaan ja paikoilleen pysähtyneen matalapaineen keskuksen alueella, mistä Mäntsälään ja laajasti muuallekin Etelä-Suomeen tuli paikoin jopa n. puolen metrin kinokset jo kertaalleen lumesta sulaneeseen maahan > Ko. pyhät vietimme kotona Mäntsälässä ja muistan, kuinka sillä omakotitaloalueella lumiaurat eivät enää kulkeneet kaikilla teillä "myöhäisen kevään" ja osittain ko. pyhien takia, vaan Toisena Pääsiäispäivänä me naapurit yhdessä talkoilla aurasimme lapioilla ja kolilla pihakatua auki autoja varten! -- Samana vuonna kesäkuussa oli puolestaan kahden eri äärimmäisyyden ennätystapaus lämpötiloissa > kesäkuu alkoi poikkeuksellisen kuumalla helleaallolla, joka kiihdytti luonnon kesälehtevään tilaansa. Sitten kuitenkin jo reilun viikon päästä siitä suoraan pohjoisnavalta purkautunut ennätyskylmyys tuotti sakeitakin lumikuuroja eteläisimpään Suomeen saakka ja päivälämpötilat jäivät paljon alle +10 asteen muutamana päivänä; muistan hyvin, kuinka Mäntsälässäkin maa tuli välillä lumesta valkoiseksi lehtipuuston oltua jo täysilehdessä. -- Lokakuulta 1983 muistan eräänä ala-asteen koulupäivänä Mäntsälässä poikkeuksellisen syysukkosen, joka salamoi ja rankkasatoi ihan kunnolla melkein koko oppitunnin ajan; seuranneena välituntina me lapset menimme sitten koulun pihalle vesileikkeihin, eli mm. rakentelemaan tulvivalla hiekkakentällä patoja ja kanavasysteemejä. -- Talvella 1983-84 puheenaiheena oli runsaslumisuus - Muistan seuranneeni mm. kotimme ikkunoista useitakin sakeita lumipyrytilanteita, ja sitten lopputalveen mennessä esim. Mäntsälässäkin oli melkein metrin verran hankea!  Tähän liittyy taas erikoinen omakohtainen kokemus, sillä helmikuussa hiihtolomalla olin isäni kanssa hiihtelemässä kotimme läheisellä metsäalueella, missä sitten itselleni sattui mäenlaskussa onnettomuus > päätimme kokeilla eräässä umpihankisessa mäessä mäenlaskua, mutta lumihangen paksuuden takia epäonnistuin itse siten, että toinen sukseni haukkasi laskussa syvälle hangen sisään, mikä väänsi toista jalkaani repäisten polvesta nivelsiteitä rikki. Seuraus oli sitten n. kuukauden verran kainalosauvoilla nilkuttelua. -- Seuranneena alkukeväänä olikin sitten pakkasaamuina parhaimmat ns. hankikantokelit, mitä elämäni ajalta muistan! -  Mutta sitten kevään ja kesän tulo olikin moisen runsaslumisen talven vastapainoksi lumoavan hurja ja nopea, koska sitä prosessia tapahtui muutaman voimakkaan lämpö- ja helleaallon kera > Ensin huhtikuun alussa tuli hurja lämpöaalto (päivälämpötilat +15 asteen luokkaa), mikä hävitti hanget nopeasti. Sitten Vappu oli kesäisen lämmin, mutta varsinainen suorastaan ennätysmäiseksi äitynyt lämpö oli toukokuun lopulla, missä muistan koulun (olin silloin kuudennella luokalla päättämässä ala-asteen) kahden viimeisen viikon menneen melkein kokonaan helleasuissa. Noissa lämpöaalloissa oli merkittävä sulamistulva Pohjanmaalla juuri Vapun alla, mikä oli siellä paikoin ennätyksellinen ja mm. maatilojen tuotantoeläimien evakuointeja pakottanut tilanne. -- Tuo 1983-84 talvi ei ollut lumisuudestaan huolimatta mitenkään mainittavan kylmä, mutta seuraava talvi 1984-85 olikin yksi vuosisadan kylmimmistä; joulukuu oli vielä leuto jouluun saakka, mutta joululta muistan upeat lumikuorrutteet lehtipuissakin; niin oli ainakin Hämeenlinnassa, missä sitäkin joulua silloin vietimme.  Sitten tammi- ja helmikuussa olikin usein pakkasta -20 ja -30 asteen välillä, ja välillä jopa kylmempääkin - Etelä-Suomessa taisikin olla jopa myös niin, että monilla sääasemilla muodostui ennätyksellisesti yhtämittainen pakkasjakso Tapaninpäivästä maaliskuun puoliväliin saakka! Moinen ennätysmäinen pakkastalvi yhdistettynä melko vähäiseen silloiseen lumipeitteeseen aiheutti tietenkin ennätyssyvää routaa, ja itselleni henkilökohtaisesti jo kasveista suuresti kiinnostuneena sellaisen yksi seuraus havupuustossa jäi lähtemättömästi mieleeni > nimittäin maaliskuulle tullessa monissa kuusissa tapahtui neulasten ruskeutumista syvän roudan ja alkukevään auringonpaahteen takia; siinä taisi tapahtua myös ennätysmäärä kuusikuolemia yksittäisillä paikoilla. -- Kesältä 1985 muistuu erityisen hyvin mieleeni huippuhurja ukkosmyrsky, joka sai nimen Sanna-myrsky; se sattui siis elokuun 10. ja 11. päivän välisenä yönä > Itse koin sen Mäntsälässä, jolloin se sattui kuin tilauksesta "juhlistamaan" ko. pitäjän 400-vuotismerkkipäivää; ko. rajuilma tuli vähän ennen puoltayötä juuri, kun olin yksin kotona vanhempieni oltua kunnan järjestämillä 400-vuotiskekkereillä kunnan työntekijöille. Tämä rajuilma oli varsin samanlainen kuin nyttemmin olivat vuoden 2010 Sylvi ja viime elokuun Kiira; ehkä laitan omassa listassani tuon Sannan kuitenkin ykköseksi, koska se sattui myöhempään ilta-aikaan, jolloin hyvin tiheä salamointi näkyi radikaalimmin pimeydessä. -- Lokakuussa 1986 oli Suomessa erityisen laaja-alainen luoteismyrsky, joka sai nimen Manta kuun 26. päivän mukaan - Sen koin Mäntsälässä kotona, missä oli hauskaa seurata viereisen kuusimetsän kestokykyä; nippa nappa se näytti kestävän - Kotimme takapihaterassin puinen seinäsuoja ei kestänyt, vaan ko. myrsky repi sen metallikiinnikkeineen melkein kokonaan irti talomme tiiliseinästä! -- Sitten 80-luvun lopulta muistuu mieleeni mm. kesien -88 ja -89 pitkät ja voimakkaat helleaallot, joissa esiintyi tietenkin taas hyviä ukkosiakin; niitä muistan sekä Mäntsälästä että Hämeenlinnasta. Kesällä -88 heinäkuussa oli jopa pari-kolme viikkoa kestänyt yhtämittainen helleaalto, mikä lämmitti järvivesiä tosi huippulämpimiksi; muistan mitanneeni silloin erään Hämeenlinnan lähellä olevan järven pintavesilämpötilaksi +27,5 astetta! -- 80-luvun lopulla toukokuussa -87 oli myös sellainen erikoinen tilanne, että kevät oli ensin edennyt hyvin erittäin lämpimissä säissä (eli puusto oli puhjennut jo lähes kesälehteen), mutta sen kuun lopussa tulikin perään tosi kylmä purkaus Jäämereltä, jossa esiintyi etenkin sisämaassa (kuten Mäntsälässä) tammien jo isoksi esiin tulleet lehdet monin paikoin kokonaan palelluttaneita yöpakkasia > muistan seuranneeni silloin sitä, miten niihin pakkaspuremiin tammiin puhkesi kesäkuun alkupuolella  toistamiseen lehdet , ja miten ne olivat epämuotoisia ja keskenään poikkeuksellisen erikokoisia normaaleihin lehtiinsä verrattuna. >> 90-luvulta ja tältä vuosituhannelta mainitsen mm. seuraavaa : -- Armeija-ajaltani muistan esim. em. verrattuna vielä myöhäisemmän syysukkosen marraskuulta 1991, jolloin sattummalta olin ns. metsäleirillä jossain varuskuntamme Vekaranjärven lähistöllä; se ukkonen iski tietenkin yöllä ja siellä metsässä teltassa "nukkuessa" tuli moisesta klassinen WTF-fiilis :D - Seuranneena päivänä muistan olleen erittäin leudon (lämpötila +10 asteen ylikin) ja myrskytuulisen sään. -- Kovista matalapainemyrskyistä muistan tammikuulta 1995 sellaisen, johon liittyi melkoinen lumipyry ja sen perään tuhoisat puhurit; myrskyn nimi oli Visa, ja se oli siis kuun lopussa. Olin sillon vanhempieni luona Mäntsälässä, ja muistan ko. pyryn jälkeen menneeni pihalle auraamaan lunta ja fiilistelemään myrskypuuskia. Oli siinä lumikolassa pitelemistä, kun oikein kova puuska sattui kohdalle! -- Saman vuoden Äitienpäivään sattui Etelä-Suomeen poikkeuksellisen myöhäinen lumipeitteen tuonut takatalvi; koivuissa oli jo hiirenkorvat ja esim. Mäntsälässä Äitienpäivän vietossa ihmeteltiin n. 5 sentin lumihankia; seuraavana päivänä kaikki lumi kuitenkin suli helposti pois >  Lisäksi on mainittava se, miten sitten ko. toukokuun lopussa kylmyyden vastapainoksi sattui ennätyshelle; silloin syntyi tunnetun historian toukokuun lämpöennätys +31,0 astetta Lapinjärven Ingermaninkylässä! - Olin silloin edelleen töissä Helsingin Malmin hautausmaalla, ja siellä monenlaisen kasvillisuuden parissa helteen hurjasti nopeuttamaa kasvukauden kesäistymistä oli hauskaa seurata. Todella kuumaa toukokuussa oli myös vuonna 1993, jolloin opiskelin puutarhuriksi Mäntsälän Saaren maatalous- ja puutarhaoppilaitoksessa - poikkeuksellinen lämpö alkoi jo hieman ennen Vappua ja kesti oikeastaan yhtämittaa vähän toukokuun puolivälin yli; siinä ajassa hellepäiviä ehti kertyä useita, ja koivuissa olleet ennätysrunsaat hedenorkkomäärät tuottivat yhtäkkiä tietenkin ennätyssuuren siitepölymäärän kuun alussa, mikä aiheutti itselleni koko elämäni pahimman koivuallergiapiinan! -- Erittäin leutoja talviahan oli jo 90-luvulla muutamia, joista muistan esim. talven 1989-90, jolloin olin Mäntsälän lukiossa abiturientti > se talvi alkoi itse asiassa marras-joulukuun aikana aika lumisena ja koviakin pakkasia silloin oli ajoittain, mutta tammikuussa -90 alkoi poikkeuksellinen leuto jakso, joka kesti huhtikuulle ja siksi oikeastaan aloitti kevään suoraan tammikuusta; helmikuussa tapahtui "talvikauden" puitteissa siinä Suomen kaikkien aikojen lämpöaalto, missä ylitettiin jopa +11 astetta! - Hassua olikin se, että muistan sekä silloisina penkkaripäivänä että hiihtolomalla olleen koko kuun ainoat hieman lumiset tilanteet Mäntsälässä. -- Mutta tältä menossa olevalta vuosituhanneltahan (-sadaltahan) niitä leutoja talvia muistetaan erityisesti, ja se merkittävin oli talvi 2007-08, joka oli Etelä-Suomessa kokonaan kuin lähes yhtämittaista vesisademarraskuuta > etelärannikolla ei täyttynyt edes termisen talven määritelmäkään eikä meri (Suomenlahti) jäätynyt hetkellisiä sisälahtiriitteitä lukuun ottamatta ollenkaan! -- Myös kevään merkittäviä lämpöaaltoja on ollut tällä vuosituhannella, kuten maaliskuussa 2007, jolloin sen kuun lopulla oli jopa +15 astetta ylittäneitä melkein kesäisiä päiviä! - Silloin syntyi maaliskuun kaikkien aikojen lämpöennätys, joka oli Vantaalla mitattu +17,5 astetta! Olin silloin töissä Helsingin Rakennusvirastossa, ja muistan viettäneeni töistä kotiinpaluumatkoja t-paitasillani. -- Myös aivan viime ajoilta kevään huippulämmöistä tuoreessa muistissa on toukokuu 2016, mistä muodostui oikeastaan kokonaan kesäkuukausi ja monin paikoin historian kaikkein lämpimin toukokuu! - Toki myös syksyisin on ollut huippulämpöjä niin tällä vuosituhannella kuin esim. -80-luvullakin; esim. lokakuussa -84 oli kesäinen lämpöaalto t-paitakeleineen kuun alussa, minkä muistan mm. sen takia, kun sinä syksynä olin aloittanut ylä-asteen 7. luokan; jännäähän oli ollut siirtyä kokonaan uuteen kouluunkin. -- Viime vuosikymmenen kesissä puolestaan sattui äärimmäisten kuivuuksien kummallinen suma > ensin oli kahden peräkkäisen kesän ankaraa kuivuutta Etelä-Suomessa; kesät 2002 ja 2003, ja sitten kesät 2005 ja 2006 olivat myös erittäin kuivia, joista jälkimmäinen taisi olla jopa historian kuivin monin paikoin (Forecan jutussa mainittu MM-kisojen rankkasade-episodi päätti sen kesän kuivuuden ainakin siis etelärannikolla monin paikoin): Omakohtainen kokemukseni näissä liittyi erityisesti arboretumprojektiini, missä moiset kuivuudet olivat tietenkin erittäin paljon hankaloittaneita vaiheita; jonakin noista kesistä muistan, että melkein puolet siihen mennessä arboretumalueelleni Sipooseen istuttamistani taimista kuolivat! Niiden kuivuuksien yhteistuloksena oli myös muutenkin vahvaa vaikutusta kaikkeen luontoon ja ihmisten puutarhoihin ja puistoihin > esim. Etelä-Suomen kallioisilla mäillä tapahtui viimeistään tuona kesänä 2006 ennen näkemättömästi yli 100-vuotiaiden ikimäntyjen kuivuuskuolemia, ja sinä kesänä taisi Helsingin kaupunki varautua hätäkastelemaan puistopuita palokunnan avulla. Kuivuuteen liittyi myös välillä sankkoja metsäpaloista tulleita savusumutilanteita: Taisi olla niin etenkin kesällä 2006 - Helteitäkin noissa kuivissa kesissä tietenkin oli, muttei silti esiintynyt huippukorkeita ennätyslämpötiloja, vaan lämpö oli tasaisen maltillista enimmäkseen. -- Noiden kuivuuskesien välissä Etelä-Suomessa sattui sitten päin vastoin heinäkuun 2004 lopussa muutaman päivän rankkasadeputki, missä saatiin sadetta monin paikoin 100-200 mm.; paikoin jopa enemmänkin! > Moinen aiheutti heti peräänsä mm. Keravan- ja Vantaanjokiin ennätykselliset ja tuhoisat kesätulvat. -- Tämän vuosituhannen myrskyistä voisin mainita muutaman vielä loppuun >> ensinnäkin mieleeni palautuu marraskuulta 2001 kahden erityisen rajun myrskyn vaiheet, joista kuun 1. päivänä oli Pyry ja sitten sen kuun 15. päivänä Janika - Molemmat tuhosivat Etelä-Suomessa metsiä erityisen paljon; itse koin niistä Pyryn kotonani Espoon Tapiolassa, missä jännäsin ko. kerrostalopihassa mäntyjen sietokykyä. Janika tuli koettua vanhempieni luona Mäntsälässä, missä taas oli se em. viereinen kuusikko sietokyvyn äärirajoilla. -- Hämeenlinnassa puolestaan koin tuon Forecankin mainitseman Tapani-myrskyn joulukuussa 2011 > se oli länsi-luoteistuulinen puhuri, missä oli mukana erittäin leudot n. +10 asteen lämpötilat. Edeltänyt alku"talvikin" oli ollut niin leuto, että Hämeenlinnassa Vanajavesi oli yhä kokonaan jäätön. Niinpä noiden myrskypuuskien seuraaminen ko. järven vedenpinnalla oli jännää, kun ne suorastaan repivät pärskeitä irti kihisevän suhisevasti nopealiikkeisinä pyyhkäisyinä. Oli myös outoa ulkoilufiilistelylenkilläni kokea kovimpien myrskypuuskien voimaa vartalooni; vähän kuin olisi ollut yli-innokas portsari tonimässä :D Aivan viime vuosien säät ovat sen verran tuoreessa muistissa varmaan aika monella, joten en enempiä nyt muistele enää tässä niitä, ja lopetankin koosteen tähän.

Avainsanat: ukkonen sääseuranta sääkokemuksia elämästäni sää suomi 100 vuotta suomi myrskybongaus meteorologia luontoseuranta lumi foreca ennätykset äiti äitienpäivä yleisurheilu yksin vuotias vuosisata vuosikymmenen voimakas voima visa viro viimeiseksi veera varsinainen vappu vantaa vanhempi vanajavesi valokuva valkoinen valaistus vaihe vahva v ukkosmyrsky työ tässä työpäivä työntekijä tuuli tuottaa tunti tumput tulo tuli toukokuu tilaus tilanne tiimoilta teltta tasaisen tapani tapahtua tammikuu tammi talvi talo takatalvi syvä sylvi syksy suomessa sivusto sisämää sisältää sinä siirtyä seuraus seurata seuraava sentti sarja sanna sade saari reuna rajuilma päättää päästä pääsiäinen päivä päivälämpötila pyhä puutarhuri puutarha puu puoli puita puinen prosessi pohjoismaat pohjanmaa pipo pimeys pari paksu pakkanen pakkasaalto opiskella onnettomuus onni olin nopea noita nimi naapuri mäntsälä mäki myrsky muutama muoto muodostua muisti muistaa monin mitä mitata minuutti mielenkiintoinen metsä metri merkittävä meri melkoinen me matalapaine marraskuu malmi mainita maatalous maa maaliskuu länsi lämpötila lämpö lämmin luonto luokka limu lumipyry lumipeite lukio lokakuu listaus lapsi lappi laitokse lahja laaja käydä kylmä kuu kuuma kuuluisa kuukausi kunta kuivuus kuiva kova kotona koti koli koko kokemus kokeilla kokea klassinen kisojen kisa kirjoitus kevät kesä kesäkuu kesäinen kestävä keskus kerava kellari kaupunki kasvukausi kasvi järvi jännää juhlia joutua joulu joulukuussa jouluku joulukuu jalka jakso itsenäisyys isä innokas ilta ilmatiede ikkuna ihminen hän hämeenlinna hyvinkää hurja huhtikuu hoito historia historiallinen hiihtoloma herätä henkilökohtainen helle helsinki helmikuu heinäkuu heinä hautausmaa fiilis etelärannikko etelä estonia espoo esiintyä erityinen erikoinen episodi elokuu ellen eliitti auto asunto asua aste armeija arkisto alku ala aika aihee aamuyö 90 2016