Tänään on 23.01.2018 22:07 ja nimipäiviään viettävät: Enni, Eine, Eini, Ingegerd ja Ingela. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Turun mellakat

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 15-12 tulee kuluneeksi tasavuosia miliisilakon aiheuttamien mittavien mellakoiden alkamisesta Turussa vuonna 1917. Helmikuun vallankumous Venäjällä oli vaikuttanut olennaisesti Suomen suuriruhtinaskunnan kehitykseen, käynnistämällä sen prosessin, joka 6-12 vuonna 1917  johti lopulta Suomen itsenäistymiseen.     Vuonna 1917 turkulainen työväki osoitti mieltään kaupunginvaltuustoa vastaan. Turun mellakat olivat Turussa 15.–18. joulukuuta 1917 järjestyksestä vastanneen miliisin lakon aikana tapahtuneita työväestön mellakoita, joiden yhteydessä hajotettiin ja ryöstettiin laajalti kaupungin keskustan liikkeitä. Ne vaikuttivat Suomen sisällissotaan johtaneeseen kehitykseen. Vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen Turun aiempi poliisijohto oli erotettu ja kaupunkiin oli asetettu järjestystä valvomaan erityinen järjestyskunta. Kaupungissa esiintyi keväästä alkaen vakavia poliittisia levottomuuksia, joiden aikana muun muassa punakaartilaiset pitivät jonkin aikaa koko kaupunginvaltuustoa vankeinaan. Elokuun 1917 valtakunnallisen kunnallislakon aikana ryöstettiin suuri Valion voivarasto kaupungin keskustassa ja marraskuun yleislakon aikana kahdesta panimosta varastettiin 10 000 litraa pirtua sekä 800 litraa sikunaöljyä .   Valiolla oli voivarasto Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmauksessa ja äkkiäkös kaupungilla levisi huhu, että sieltä löytyisi 1000 kpl 50 kg voiastioita vain odottelemassa hinnankorotusta. Kauppatorilla väki päätti tarkistaa asian ja takavarikoi 500 voiastiaa, jotka jaettiin myöhemmin ilmaiseksi torilla voikortteja vastaan. Tapaus synnytti mittavan poliisitutkinnan, jossa kuusi henkilöä vangittiin ja yli 200 luulusteltiin. Oikeudenkäynnin viimeisessä istunnossa venäläiset merisotilaat vapauttivat lopulta syytetyt, julistaen "ettei täysivatsaisilla voi olla oikeutta tuomita nälkäisiä," Yleislakko käytiin Suomessa 14.–20. marraskuuta 1917. Se protestoi leipäpulan vuoksi ja pyrki painostamaan eduskuntaa. Varsinkin Etelä-Suomessa ja Helsingissä lakko oli punakaartien voimannäyttö. Se tuki lokakuun vallankumousta ja loi pohjaa Suomessa tapahtuvalle vallankumoukselle. Lakon aikana punakaartit saivat venäläisiltä sotilailta aseita. Myös Turussa julkisten rakennusten lipputangoissa liehuivat nyt punaiset liput, kun työväenjärjestöt ottivat käytännössä vallan käsiinsä ja kaupungin poliisilaitos ja virastot suljettiin.    Vapauden huumaa vuosimallia 1917. Yleislakon aikana Turun punakaartin muodostama ja William Lundbergin johtama miliisi otti itselleen järjestyskunnan tehtävät ja pidätti ensitöikseen kaupungin poliisipäällikkö Oskar Nikanderin ja Turun ja Porin läänin kuvernööri K. J. M. Collanin . Heitä pidettiin edelleen vankeina myös lakon päätyttyä. William Lundberg (Ammatiltaan asioitsija. Turun miliisipäällikkö kansalaissodassa. Vangittiin sodan jälkeen Myrskylässä, jonka jälkeen heti ammuttiin.) Joulukuun alussa Turun sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö vaati uutta Svinhufvudin senaattia tunnustamaan Turun järjestysvallan kuulumisen työväenjärjestöille ja nimittämään Collanin tilalle maaherraksi sosiaalidemokraattien luottamusta nauttivan henkilön.     Svinhufvudin johtama senaatti.  Lundberg kävi joulukuussa neuvotteluja Turun tilanteen ratkaisemisesta senaattori Arthur Castrénin kanssa, mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt, sillä kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan loputtua joulukuun alussa Lundberg vaati valtiota tunnustamaan Turun miliisin ja maksamaan sille palkkaa. Senaatilla ei ollut keinoja pakottaa Turun miliisiä taipumaan, sillä Turun suojeluskunta oli lähes aseeton ja kaupungin venäläisen varuskunnan oletettiin tukevan pikemminkin punakaarteja kuin Suomen hallitusta. Kun neuvotteluratkaisua Turun järjestysvaltakysymykseen ei löytynyt eikä valtuusto suostunut myöntämään miliisille enempää määrärahoja palkanmaksua varten, miliisi meni lauantaina 15-12 painostustoimenpiteenä lakkoon, jolloin kukaan ei valvonut järjestystä kaupungissa. Jo ensimmäisenä lakkoyönä kaupungilla rikottiin näyteikkunoita. Seuraavana, 16. ja 17. joulukuuta välisenä yönä Turun keskustassa puhkesi rajuja mellakoita, joiden yhteydessä noin 50 keskustan liikehuoneistoa ryöstettiin tai tuhottiin. Kohteiksi joutuivat lähes kaikki keskustan kaupat.    William Lundberg 1886-1918. Arbetet-lehden toimitsija, vallankumousaktiivi, Turun diktaattoriksi mainittu. Vaikka ryöstelyn alkuperäiseksi motiiviksi selitettiin ankara elintarvikepula, kohteeksi päätyi pääosin muita kuin elintarvikeliikkeitä, erityisesti vaatekauppoja, kultasepänliikkeitä ja apteekkeja. Yleinen sekasorto veti mukaansa henkilöitä, jotka näkivät tilaisuuden arvotavaran kahmimiseen. Taloudellisten vahinkojen suuruudeksi arvioitiin myöhemmin 1,34 miljoonaa markkaa. Ryöstely olisi voinut jatkua pidempäänkin, mutta illalla 18. joulukuuta venäläiset sotilaat saapuivat turvaamaan järjestystä Turun keskustassa, saatuaan ilmeisesti käskyn Helsingissä toimineelta sotilaiden, matruusien ja työläisten aluekomitealta, joka Venäjän kansankomissaarien neuvoston valtuutuksella katsoi käyttävänsä ylintä valtaa Suomessa.   Lisäksi turkulaiset kauppiaat olivat samana päivänä palkanneet ukrainalaisia kasakoita valvomaan järjestystä maksua vastaan. Turun miliisilakkoa oli aluksi tarkoitus jatkaa, mutta 18. joulukuuta Lundberg ajoi läpi päätöksen lakon lopettamisesta. Kolme päivää myöhemmin miliisi ja senaatti pääsivät sopimukseen, jonka nojalla Collan ja Nikander vapautettiin senaatin maksamia 60 000 markan lunnaita vastaan. Turkuun asetettiin eri puolueiden yhteinen järjestyslautakunta, joka sai tehtäväkseen miliisin uudistamisen. Noin 50 ryöstöihin osallistunutta henkilöä pidätettiin ja osa varastetusta tavarasta palautettiin liikkeiden omistajille. Joukko porvarillisten puolueiden kansanedustajia teki Antti Mikkolan johdolla Turun tapahtumista eduskunnassa välikysymyksen 18. joulukuuta 1917. Välikysymykseen vastatessaan senaattori Castrén toivoi eduskunnan antavan senaatille valtuudet "vankan ja tehokkaan järjestyskunnan" luomiseen, jotta vastaavat tapahtumat voitaisiin välttää. Punakaarti valloitti 12-1 1918 Vartiovuoren observatorion rakennuksen päämajakseen, nimeten sen Pietarin ja Helsingin esikuvan mukaisesti Smolnaksi. 27-1 Turussa pidetään kokous, jossa päätettiin aloittaa lopulta vallankumous ja sitä johtamaan valittiin paikallinen 12-hengen vallankumousneuvosto.     Lehden perusti asianajaja Antti Mikkola , joka toimi myös Turun Sanomien ensimmäisenä päätoimittajana. Turun Sanomien ensimmäinen lehti julkaistiin sunnuntaina 1. tammikuuta 1905. Anders Vilhelm (Antti Vilho) Mikkola ( 4. joulukuuta 1869 Lieto – 1. helmikuuta 1918 Helsinki ) oli asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja sekä nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja. Suomen sisällissodan alettua punaiset pidättivät Helsingissä Mikkolan hänen asunnostaan 31. tammikuuta 1918 ja veivät hänet miliisiasemalle, jossa hän joutui selliin toisen nuorsuomalaisten kansanedustajan Pekka Paavolaisen kanssa. Myöhemmin samana iltana noin kello 21 aikaan asemalle tuli joukko aseistautuneita punakaartilaisia, jotka veivät Mikkolan mukanaan ja ampuivat hänet 1. helmikuuta Töölönlahden rannalla. Mikkolan murha herätti suurta julkista huomiota, mutta siihen syyllistyneitä ei koskaan rangaistu. Mikkola haudattiin Turun hautausmaalle 16. toukokuuta 1918. Hänen tilalleen kansanedustajaksi tuli nuorsuomalaisten Helena Brander . Mikkolan haudalla paljastettiin 1923 kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistomerkki, johon Emil Wikström veisti oikeuden jumalatarta esittävän reliefin.    Ei oikeutta maassa saa ...  oikeuden jumalatar Dike miekkoineen löytyy myös Antti Mikkolan haudalta V.4.4.3.49 Turun hautausmaalta - kuvanveistäjänä Emil Wikström 1922. Mikkola ja muut porvarilliset edustajat olivat tehneet marraskuun 1917 aikana useita järjestyksen luomiseen tähtääviä aloitteita eduskunnassa. Marraskuun yleislakon ohella juuri Turun mellakoiden on sanottu kääntäneen Suomen johdon sille kannalle, että punakaarteja vastaan suunnatun valtiollisen järjestysvallan luominen oli välttämätöntä. Eduskunta antoi senaatin toivomat valtuudet "lujan järjestysvallan" luomiseen 12. tammikuuta 1918. Monien mielestä tämä päätös vaikutti merkittävästi sisällissodan puhkeamiseen. Kapinahenkeä Turussa 15-12 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: yhteinen william wikström väki voi viimeisessä venäläinen venäjä vartiovuori valtuusto valtio valtakunnallinen valta vallankumous valittiin valio vaikuttaa v työväki työläinen¨ turku turkulainen tuomola tuomita tuli tuki tori tehtävä tasavuosi tarkoitus tarkistaa tapaus tapahtuma tammikuu syntyä synnyttää svinhufvud suuriruhtinaskunta suuri suomessa suomi sotilas sopimus sota sisällissota simo senaattori senaatti sanomien saapua rakennus päätös päätoimittaja puolue punaiset prosessi pori poliittinen pohja pitää pietari perustaja pekka palkka pakottaa paikallinen oikeus oikeudenkäynti neuvosto muut murha muistomerkki miliisi mikkola marraskuu markka maksaa maaliskuu lääni luottamus lokakuu litra lippu liike lieto lehti lakko kuvernööri kuusi kokous koko kg kevät keskusta kello kaupunki kauppias kaupat kansanedustaja järjestys julkinen julkaista joulukuu joulukuussa jouluku joukko johtaa johto jatkaa jakaa ilta hän herätti henkilöä henkilö henki helsinki helmikuu helena hautausmaa haudata hallitus etelä esiintyä erityinen emil elokuu edustaja eduskunta diktaattori asianajaja asema ase arthur antti ankara anders ampua alku 2017