Tänään on 18.02.2018 20:00 ja nimipäiviään viettävät: Kaino ja Tyra. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

PUNAINEN TURKU: Paaviton piispa

Julkaistu: · Päivitetty:

Tänään 30-12 tulee kuluneeksi tasavuosia Hauholla syntyneen Turun piispa Martti Skytten kuolemasta vuonna 1550 Turussa. Hänet haudataan Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin kuoriin. Mikael Olavinpoika Agricola, joka toimi Skytten apulaisena tämän viimeisinä elinvuosina, astuu virkaan - aluksi piispansijaisena. Martti Skytte (n. 1480 – 30. joulukuuta 1550 ) toimi Turun piispana vuosina 1528 – 50 . Skytten nimitti tehtäväänsä Kustaa Vaasa. Hänen valintansa oli vailla paavin hyväksyntää, samoin kuin häntä edistäneen Svenoniuksen . Ericus Svenonius (k. 1527 ) toimi 24:ntenä Suomen piispana vuosina 1523 –1527, reformaation aattona. Hän edisti reformaatiota maltillisesti. Paavi ei vahvistanut hänen vaaliaan. Hän oli siten ensimmäinen ei-katolinen suomalainen piispa. Svevonius oli Erasmus Rotterdamilaisen kannattaja. Skytteä kutsutaan joskus Suomen keskiajan viimeiseksi katoliseksi piispaksi, vaikka varsinainen viimeinen paavin vahvistama Turun piispa oli Arvid Kurki . Piispana Skytte edisti reformaatiota maltillisesti muun muassa lähettämällä pappiskandidaatteja Wittenbergiin .   Hauholla syntyneen Turun piispan Martti Skytten patsan Hauhon kirkon pihapiirissa. De Martin Skytte, deen Dominikanermönch gi war, gouf der Rei no Prior vum Dominikanerklouschter vu Sigtuna , Generolvikar vu sengem Uerden a Schweden a Visitator a Skandinavien . Hie stoung dem Kinnek Gustav I. Wasa ganz no a gouf vun deem, ouni poopstlech Zoustëmmung, 1528 zum Bëschof vun Turku ( Abå ) a Finnland ernannt. Ennen Turkuun tuloaan 1528 Skytte vaikutti siis Ruotsin vanhimman kaupungin Sigtunan kaupungin dominikaanipiireissä. Sigtunan perusti Eerik Voittoisa 970-luvulla. Huomattavia rakennuksia ovat Pyhän Pietarin kirkon (piispankirkon) ja Pyhän Olavin kirkon rauniot (1100-luvulta) sekä vuonna 1237 perustetun dominikaaniluostarin yhteyteen vuonna 1255 valmistunut Pyhän Marian kirkko De Skytte war awer ee Mann vum Ausgläich an huet nach keen abrupte Broch mat de kathouleschen Traditioune gepriedegt, och wa Schweden deemools, mat der Ënnerstëtzung vum Kinnek, um beschte Wee war, fir definitiv protestantesch ze ginn. Dem Skytte säin Nofolger zu Turku, de Mikael Agricola , gëllt allerdéngs als de Reformateur vu Finnland. Jungarin taru kertoo ritari Bo Knuutinpoika Jungarin seikkailuista Suomen viimeisen katolisen piispan Arvid Kurjen aikana Turussa, Ulvilassa ja Naantalissa. Arvid (Arvi) Kurki (n. 1465 Vesilahti – 22. heinäkuuta 1522 Öregrund , Ruotsi ) toimi Turun piispana vuosina 1510 – 1522 . Kurki-suku kuului Suomen johtavaan aateliin. Sorbonnessa opiskelleen Kurjen katsotaan olleen Suomen keskiajan viimeinen aidosti katolinen Turun piispa. Hänen seuraajansa alkoivat jo edistää uskonpuhdistusta maltillisesti. Kustaa Vaasan kannattajana Kurki joutui pakenemaan tanskalaisia näiden hyökättyä vuonna 1522 . Hän hukkui laivansa upotessa Selkämerellä . Paavali Juusten kertoo piispainkronikassaan, että Martti Skyten aikana papiston asema alkoi heiketä erilaisten kruunun rasitteiden vuoksi. Yksityiset ja nurkkamessut lakkautettiin, vihkivesi , tuhkan ja palmunoksien pyhittäminen poistettiin ja kirkkolaulua muutettiin. Messu vietettiin 2500 asukkaan kaupungissa ensimmäisen kerran latinan sijasta ruotsiksi Turun tuomiokirkossa ja pian myös suomenkielellä - vuoden 1540 paikkeilla poistettiin myös paavillinen öljy ja krisma . År 1531 hölls den första svenska mässan i Åbo, och någon tid senare förordnades att gudstjänsten skulle firas på landets språk. År 1537 indrogs dominikankonventet i Åbo och 1538 Raumo konvent . Även landets övriga kloster drogs in. Endast Nådendals kloster blev kvar, men stängdes i slutet av seklet, då i förfallet skick. Ensimmäinen ruotsinkielinen messu pidettiin siis Tuomiokirkossa 1531 ja piankos saarna kuultiin siellä myös suomenkielellä. Vuonna 1528 Agricola pääsi 18-vuotiaana nuorukaisena Turun piispan Martti Skytten sihteeriksi. Kuunnellessaan Martti Lutherin entisen oppilaan Pietari Särkilahden saarnoja luterilaisesta uskonopista hän sai tuntea, kuinka luterilaiset uudistuksen tuulet jo puhaltelivat kirkollisessa elämässä. Petrus Särkilahti tai Pietari Särkilahti (k. 1529 ) oli Turun tuomiokapitulin arkkiteini , Suomen uskonpuhdistuksen edelläkävijä ja Mikael Agricolan opettaja. Särkilahden opinnot Keski-Euroopassa ajoittuvat uskonpuhdistuksen käynnistymisvaiheisiin. Särkilahti oli ensimmäinen avioliittoon mennyt suomalainen pappi. Uskonpuhdistus oli pantu virallisesti toimeen Ruotsin valtiopäivillä vuotta aiemmin 1527 , ja Agricolasta tuli tärkeimpien uskonnollisten uudistusten toteuttaja Suomessa. 1529 Agricolasta tuli kansleri. Agricola vihittiin papiksi 1530-luvun alkupuolella. Konkreettisesti Ruotsin uskonpuhdistus merkitsi kirkon omaisuuden takavarikoimista valtiolle ja suhteiden katkeamista paaviin. Ruotsin uskonpuhdistajista merkittävimmäksi nousi Wittenbergissä opiskellut Olaus Petri .   Olaus Petriä esittävä patsas siinä Tukholman Suurkirkon torin luona. Hän oli Ruotsin Agricola. Olaus Petri, latinalaistettu , alkuaan Olof Persson ,( 6. tammikuuta 1493 – 19. huhtikuuta 1552 ) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi . Vuonna 1527 Kustaa Vaasa pistää tuulemaan myös Turussa. Kirkon ja luostarien omaisuutta ja maata otetaan valtiolle ja latinankielisen messun tilalle tulee suomenkielinen saarna.   Mm. Aninkaisten alueen kirkolliset alueet, Pyhän Sigfridin maa sillalta Multavieruun, Pyhän Henrikin maa etelään ja Pyhän Pietarin sarat läntisellä jokirannalla tulevat kruunulle.     Sigfrid i Överselö kyrka, Södermanland Ruotsissa Sigfriedin nimen on tehnyt suosituksi erityisesti Pyhä Sigfrid , Ruotsin apostolina tunnettu keski­aikainen lähetyssaarnaaja , josta tuli myös Ruotsin ensimmäinen piispa .   Sigfrid (Sigfridus) var en engelsk missionsbiskop som under 1000-talets första hälft var verksam i Norge och i Sverige. Kustaa Vaasa nimittää dominikaanivanhus Martti Skytten Turun piispaksi Eerik Sveninpojan jälkeen ilman paavin vahvistusta. Jöns Vestgöte kerää Turusta rahaa papeilta heidän jalkavaimojensa aviottomista lapsista ja kuningas määrää papit pitämään laillisia aviovaimoja. Valmistuttuaan Wittenbergistä Agricola valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Sekä Luther että Melanchthon olivat kirjoittaneet hänestä suosituskirjeet Kustaa Vaasalle . Agricola hoiti virkaa yhdeksän vuotta kirjoittaen samalla ahkerasti. Koulun johtaminen ei aina ollut helppoa, ja hän valittikin eräälle ystävälleen kirjeessään: "Kuinka hankala toimi on johtaa poikia, noita kesyttömiä eläimiä johonkin hyvään ja varmaan opilliseen kasvatuksen tulokseen". Agricola riitaantui kuningas Kustaa Vaasan kanssa ja joutui jättämään koulun johtamisen vuonna 1548.     Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä. Kun Kustaa Vaasa , jakoi Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan , Turun ja Viipurin, hän nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi 1554. Piispallisesti Turussa 30-12 2017 Simo Tuomola

Avainsanat: öljy åbo zu yksityinen yhteys war vuotias virka virallinen viipuri viimeiseksi viimeinen vihkiä vesilahti varsinainen valtiopäivä valtio valmistua valittiin vaasa uskonpuhdistus uskonnollinen tuuli turku tuomola tuomiokirkko tuomiokapituli tuntea tuli tukholma tori tid tehtävä tasavuosi taru tammikuu särkilahti säilyä syntyä sverige svenska suomessa suomenkielinen suomi suomalainen suku suhde skytte simo silta saarna ruumis ruotsi ruotsinkielinen ruotsalainen ritari rakennus raha pyhä poistaa poikia piispa piirros pietari petri patsas pappi papisto paavi paavali oppilas opiskella opinto opettaja omaisuus olof olavi någon noita nimittää mikael messu merkitsi men martti maria mann maata maa luther lapsi kustaa kurki kuolla kuolema kuningas kruunu konkreettinen knuutinpoika kirkko keskiaika keen kaupunki katolinen kasvatus kannattaja jöns joulukuu johtaminen johtaa häntä hän huhtikuu henrik heinäkuu gustav finnland eurooppa etelä erasmus eläin eerik dem bo avioliitto astua asema arvid alue als albert agricola aatto 2017