Tänään on 21.07.2018 12:57 ja nimipäiviään viettävät: Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna ja Jenny. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viherjuuria:

Voiko äidinkielen unohtaa

Julkaistu: · Päivitetty:

Kuva: Pixabay Käyn Suomessa useita kertoja vuodessa, suomi on työkieleni eli saan puhua sitä päivittäin ja myös luen ja kirjoitan suomeksi joka päivä. Silti minulla on sellainen olo, että seitsemän ulkomaanvuotta ovat alkaneet näkyä ja kuulua ja vaikuttaa omaan äidinkieleen. Apua! Kieli on elävä organismi eikä Suomessa tällä hetkellä puhuttu suomi ole enää täysin se sama, jonka jätin taakseni lähtiessäni maailmalle. Muutamia sääntöjäkin on muutettu. Anteeksi vain, mutta minusta on edelleen parempi kirjoittaa "alkaa tehdä" eikä "alkaa tekemään", vaikka nykyään ei enää tarvitsekaan. Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja tuoreiden ilmiöiden, kuten vaikka teknologian, myötä. Tv-viihde ja mainokset suoltavat mediatilaan sloganeita ja sanontoja, puhumattakaan kaikista julkkiksista, joista minulla ei ole enää vuosiin ollut minkäänlaista käsitystä. Äidinkielisetkään eivät välttämättä tunne kaikkia mahdollisia ilmassa kieppuvia sanoja, mutta ulkosuomalaiselle ne ovat kuin isku vasten kasvoja. Muistan ensimmäisinä Saksan vuosina, kun eräs 30 vuotta ulkomailla asunut rouva kertoi, miten vaikeaa hänen on ymmärtää Helsingin Sanomissa viljeltyä sanastoa, vaikka suomen kieli onkin säilynyt sujuvana kaikkien ulkomaanvuosien läpi. Okei, ehkä vähän liioittelen. En usko, että ulkomailla asuva kykenee mitenkään pysymään perässä   kulloisenkin hetken "tämä täytyy tietää" - asioista eikä hänen tarvitsekaan. Pelottavimmin kielen unohtaminen konkretisoituu silloin, kun tutut sanat alkavat tuottaa vaikeuksia. Joskus pää lyö täysin tyhjää. Joskus tai aika usein sana tulee nopeammin mieleen saksaksi.  Koska käytän suomea päivittäin, tietty perussanasto on oikein hyvin tallella. Ongelmia tulee, kun mennään pintaa syvemmälle. Joululomalla tutkin kummityttöni kanssa avaruutta käsittelevää kirjaa. Hän näytti kuvia, ja minun piti selittää, mitä siinä on. Sana "meteoriitti" oli pakko luntata kirjan tekstistä, koska ei muuten tullut mieleen. Usein myös asiat, joista on viimeksi puhunut saksaksi, sanallistuvat nopeammin, no saksaksi. Selitin vanhemmilleni tuttavien uudesta talosta, jonka yhteydessä olleeseen vanhaan talliin on nyt rakennettu sauna. Talo on aikoinaan rakennettu perheelle, joka oli.. hm, mikähän se sana on... itse-jotakin. Siis omavaraistalous? Ehdotti isäni. Aivan niin. Kielen rakenteet liikkuvat vielä sanastoakin syvemmällä. Muistan, kun aloin pikku hiljaa pärjätä saksan kielellä. Opiskelin kieltä aktiivisesti ja innostuin asiasta niin, että aloin huomaamattani siirtää rakenteita kielestä toiseen. Sain joskus palautetta Suomen ystäviltä, että kiitos viestistä, mutta voisitko seuraavan kerran laittaa verbit oikeaan paikkaan. Joskus kävi niinkin, että kirjoitin lauseet valmiiksi ja siirsin sitten vasta verbit sinne, minne ne suomen kielessä kuuluvat. Kuva: Pixabay Tästä on sittemmin jo päästy, mutta pitkä tauko suomen reissuissa näkyy aina siinä, että saksan rakenteilla kirjoitettu suomi ei kuulostaa enää aivan täysin kummalliselta. Ja yhdyssanat! Niiden hahmottaminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Vaikka teen tietoisesti töitä suomen kielen säilyttämisen eteen, tehtävä tuntuu joskus mahdottomalta. Siksi onkin enemmän kuin mahtavaa se, että saan tänä vuonna viettää kokonaisen kuukauden Suomessa. Sain nimittäin paikan hämäläisessä pikkukylässä sijaitsevasta kirjailijaresidenssistä. Olen innoissani, koska maaliskuun ajan ympäristöni kieli tulee olemaan suomi eikä minun tarvitse ajatella saksaa juuri yhtään. Haaveilen myös suomalaisista marketeista, joista saa ruisleipää ja salmiakkia vaikka joka päivä. Yliannostus, täältä tullaan! Kuukauden tarkoitus ei ole vain kirjoittaa seuraavaa kirjaa vaan myös päivittää suomen kieleni vuoden 2018 tasolle. Vakoilen suomalaisia, kuuntelen heidän sanojaan ja ihmettelen uusimpia muoti-ilmiöitä, joista täällä Saksassa ei ole kuultukaan. Mutta sen olen vakaasti päättänyt, että en tule koskaan viljelemään anglismeja, jotka tuntuvat nykyään olevan muodissa. Kuulin nimittäin joululoman aikana ohimennen sellaisia lauseita kuin "Mitä sä aiot tehdä sen parttimen kanssa" ja "Lähetäksä sen memon eteenpän". Meillä on niin kaunis ja rikas kieli, että pidetään se hyvänä ja omavaraisena, jotta Agricolan ei tarvitse kääntyä haudassaan. Miten sinä pidät yllä äidinkielen taitoa?

Avainsanat: aktiivinen ajatella aika agricola mitä ulkosuomalaisuus suomi saksa kirjoittaminen ajatuksia äidinkieli ymmärtää vuosi viihde viettää verbi vaikuttaa usko unohtaa kieli kaunis joululoma isä isku ilmiö ilma hän hm helsinki elävä ehdotus asua mainos maaliskuu maailma lause laittaa käsitys kyetä kuva kuulua kuukausi kirjoittaa kirjoitettu kirja puhua pitää perhe palaute opiskella olo näkyä muoti sauna sanonta sanomat sanasto sana salmiakki ruisleipä rouva rikas rakenne pää päivä päivittää ulkomailla tyhjä tuttu tutkia tuottaa tunne tietty tietoinen teksti teknologia tehtävä teen tauko tarvita tarkoitus talo säilyä suomessa suomeksi suomalainen sinä


blogivirta.fi